Eilen seurasin kokoomuksen ”vaalivalvojaisia”, jossa Stubbista leivottiin nykyiselle koomustaustaiselle presidentille seuraavaa kokoomuslaista jatkajaa Mäntyniemen ”pesänjakajaksi”.
Itse olen ollut aika epäileväinen Stubbin kykyyn toimia kansaa yhdistävänä presidenttinä ja tämän eilisen spektaakkelin jälkeen tunne vain vahvistui entisestään ja mielikuva hänestä tuli tuuliviirinä joka kieppuu puolelta toiselle katonharjalla, vaikka metsässä ei liikahda lehtikään ja järven selkä olisi rasva tyyni.
Demareiden Urpilainen sitävastoin on päättänyt, että hän kampanjoi Afrikassa, eli antaa pahvi – Jutan palella pakkasessa ja enpä taida paljoa erehtyä sanoessani, että Jutan vaalien tulos tulee olemaan I/I.teen ”pöön” kanssa. Marinkin sanoi tekevänsä kaikkensa Urpilaisen hyväksi vaaleissa, mutta hänkin näkyy sitä tekevän ehdokkaansa tavoin kaukana Suomesta ja kai se taitaa niin pareet ollakkin kun sanotaan, että köyhyys on tarttuvaista sorttia.
Rheniä en suin surminkaan päästäisi Mäntyniemeen, hän on varmasti parempi potkupalloilijana kuin olisi presidenttinä, joten vaalien jälkeen voi taas palata turvallisesti Suomen pankkiin sotkemaan omat ja yhteiskunnan rahat keskenään. Rhenillä taitaa suurin pelko perseessä olla, jos Väyrynen saa korttinsa kasaan.
Mutta sen verran kuitenkin kehun näitä kolmea edellämainittua, että mieluimmin vaikka joku heistä kuin Haavisto, sillä kun hänen CV.tä seuraa, niin presidentinlinnan sijaan hänen paikkansa pitäisi olla linnassa, jossa verhotkin ovat rautaa.
Itselläni on lista niistä jotka Mäntyniemeen kelpuuttaisin paremmuus järjestyksessä ja se on…..
Jussi Halla-aho.
Sari Essayja.
Mika Altola.
Ehkä nämä eivät kuitenkaan Saulin saappaisiin hyppää mutta sanon, että herra varjele Suomea Haavistolta, sillä jos hänet valitaan, niin silloin pitää kyllä kansalaisten nukkua yönsä silmät auki. Stubbin, Urpilaisen tai Rhenin valinta antaisi kuitenkin mahdollisuuden sulkea toinen silmä yöksi.
Viihdettähän nämä vaalit ovat parhaasta päästä ja Suomen suvereniteetti määritellään tänä päivänä kyllä muualla kuin meidän omassa pöydässä, eli painamme sitä nappia ( ei ydinase ) mikä EU ja Nato pöydissä päätetään.
Mukavahan se on olla lastuna lainehilla ja luottaa että saisimme lotossa edes neljä ja lisänumeron sattuvan kohdilleen.
Nuo kolme J.H-a, SE ja MA ovat käpykaartilaisten piiloleikkijöitä, joilla suu pieksee umpikieroja ajatuksia pönttölän kansalle. Heitäkin näyttää olevan.
Jussille luovutettiin Ukrainassa korkein kunniamerkki jonka ulkomainen henkilö voi saada, joten onko Ukrainalaiset pönttöjä näin tehdessään.
Sarin ansioit tunnustetaan yli puolue rajojen ja Mika ei ole ryvettänyt ainakaan vielä itseään työväentalojen ja kapitaalin kammareiden mahorkan ja sikarin hajuissa.
Nämä kolme mainittua olisivat parhaat kyseiseen virkaan, mutta sopivia eivät liene.
HK se jaksaa tyylilleen ominaisesti mollata kaikkia muita, pitsi sitä piilottelevaa ja kateissa olevan ex-pm:n ”suuriäänisesti” tukemaa demua sekä virkarikoksen tehnyttä virhettä.
H. A-a on ainoa ehdokas, joka on oikeudessa tuomittu rikoksesta.
Eikä demareilla ole tietääkseni ehdokasta.
Minä pidän Subbia ja Haavistoa tasavertaisina, muut sopivat Pönttölän keisarikuntaan.
J. H-an ainoa hyvä asia ja ukrainan kieli, mitä hän osaa ja Kiovan kujat.
Aaltola on vain nilkkilän sotakommentaattorri, joka mainostaa itseään Fuegirolan uutisissa, joka tekee vain maksusta pönttölän uutisia.
S.E. osaa vain talousmatematiikan, jossa rikas pääsee tuskin harsinneulan silmästä, köyhä heittäen pienimmästäkin napinneulasta.
Useimmille lienee vaikea lähestyä asiaa objektiivisesti, ainakin heidän jotka vaaleista toiseen äänestävät samaa puoluetta. Tämä on huono lähtökohta koska presidentin pitäisi olla mahdollisimman vähän puolueellinen mihinkään suuntaan. Keskeisiä arvoja kelpo pressalle on hyvä ulkopoliittinen valmius ja maan sisällä kyky yhdistää kansaa.
Tällainen tyyppi kuin nykyinen presidenttimme minkä monet gallupit ovat osoittaneet.
Demarien suhtautumista, lepsua otetta vaaleihin ihmettelen, saa äkkiä sellaisen kuvan että presidentin tointa ei oikein arvosteta vai mikä selittää puolueen toiminnan asiassa.
En tiedä Matti että mitä pahaa on äänestään samaa puoluetta presidentin vaaleissa kuin muissakin vaaleissa. Itse äänestän perussuomalaisia kaikissa vaaleissa niin pitkään kuin heidän arvonsa ovat osapuilleen, ei aina omani kaltaisia.
Ei sellaista henkilöä koskaan tulla valitsemaan Suomen presidentiksi, että kaikki olisivat tyytyväisiä ja sehän meistä juuri tekee demokratian, että on yhtä monta mieltä kuin on ”mielipuoliakin” ja se sallitaan.
Ei toki pahaa sanan täydessä merkityksessä mutta mielestäni huono todennäköisyys aina osua oikeaan.
Täydellistä ei ole millään alalla lienee selvä asia, toivoisi valituksi tulevan sellaisen joka on lähinnä ”täydellistä”
Kokoomuksen ehdokas:
Hyvä puhuja maailmalla menijä, mutta onko tosiSuomalainen asiallamme. Perheellä jalat Englanti Italia Suomi? Ruotsinkieliryhmän edustaja, eliittimme puolesta asialla?
Mene ja tiedä olisko hyväkin tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa?
Entä jos tulee tiukka paikka olisko taas laukut valmiina vai jäiskö puolustamaan persuskansalaisiamme?
Ehdokkaissa on kolme, joilla on ulkopoliittisen osaamisen molemmat kulmat, eli teoreettinen osaaminen maista, laista, historiasta, sekä henkilökohtainen kokemus vieraista kulttuureista, kielistä, ihmisistä. Nämä kolme ehdokasta ovat aakkosjärjestyksessä Mika Aaltola, Jussi Halla-aho sekä Pekka Haavisto.
Jos presidentti johtaa ulkopolitiikkaa, se ei riitä että hän saa kympin teoriakokeesta, vaan pitää osata olla mielessään elää amerikkalaisen, ukrainalaisen, venäläisen, israelilaisen tai kiinalaisen elämää. Vasta sitten hän ymmärtää tarpeeksi voidakseen edustaa tai tehdä diplomatiaa.
”Ehdokkaissa on kolme, joilla on ulkopoliittisen osaamisen molemmat kulmat, eli teoreettinen osaaminen maista, laista, historiasta, sekä henkilökohtainen kokemus vieraista kulttuureista, kielistä, ihmisistä. Nämä kolme ehdokasta ovat aakkosjärjestyksessä Mika Aaltola, Jussi Halla-aho sekä Pekka Haavisto.”
Miten tähän joku vain tv-tuttu sotakommentaattori Aaltola mahtuu vrt. Haaviston pitkä ura rauhansovittelijana Afrikassa ym. niin kuin Ahtisaarikin. Saati maailmalaajuiset kontaktit.
Toinen, joka vähiten tähän presidentilliseen sapluunaan mahtuu on Halla-aho, joka on erikoistunut teoreettiseen muinaisslaavilaiseen kielitieteeseen.
Stubb on erinomainen ja laaja-alainen. Hän osaa viedä Suomea suomeksi, ruotsiksi, ranskaksi, italiaksi, saksaksi ja englanniksi.
Aaltola on viettänyt aikaa niin yliopistoissa opiskelemassa kuin maailmalla ihmisten parissa. Aivan kuten Halla-aho ja Haavistokin. Toki Haaviston kokemus on pidempi, jo ihan iän vuoksikin. Jokainen heistä on hankkinut korkeat oppiarvot ja ovat asuneet maailmalla.
Stubb osaa lähinnä luoda kansainvälisen kriisin käyttäytymällä ala-arvoisesti.
Kyuu esitti mielenkiintoisen näkökulman, oikein mielenkiintoisen.
Haaviston osalta pitää kyllä todeta, että kun hän jo ministerinä suhmuroi mitä sattuu niin mitä hän presidenttinä mahtaisi keksiä?
Sauli Niinistö oli mitä epäsuositun poliitikko aikanaan joka leirissä, omissaankin, mutta niin vain jne…
Näistä nykyehdokkaista ei kukaan täytä pressan virkaan vaadittavia kriteerejä terv tepivaari
Niin Stubbia pidän pintaliitäjänä
Haavisto on pehmeä selkeä särmä puuttuu
Aaltolalta puuttunee se politiikkojen kanssa suhmurointi
Halla-aho Ukrainalaisilta oppinsa ammentanut
SDP nössöilee vailla Juttaa joka tuleeko
Lii ja Essay peränpitäjiä
Mika, tuo on hyvä kulma. Ulkopoliittinen osaaminen on tärkeää, mutta ei ainoa asia.
Voiko häneen luottaa? Onko hänen matematiikan taitonsa sama kuin Stubbin ”sori siitä, 90% olikin 10%”? Onko hänen suhmurointitaitonsa samaa kuin Haaviston ”tehtii hyvät carunakaupat”? Onko hänen tiliotteensa täynnä talletuksia putinilta, kuten harkimolla?
On onneksi monta hyvää tapaa valita suosikki. Minä suosin tylsiä ja osaavia ihmisiä, katson nenänvartta pitkin show-henkisiä pellejä.