Kuuluu minun pääsiäiseen. Katsoin vaan hyllystä sokeripitoisuuden kun kovin kuivasta en tykkää. Keväällä ajattelin tehdä itse madeira- tyyppistä kotiviiniä , mutta kattoo nyt….
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Kuuluu minun pääsiäiseen. Katsoin vaan hyllystä sokeripitoisuuden kun kovin kuivasta en tykkää. Keväällä ajattelin tehdä itse madeira- tyyppistä kotiviiniä , mutta kattoo nyt….
Itse pidän kahdenlaisista viineistä: kuivista ja erittäin kuivista.
Kun sokeri ei ole sotkemassa niin voi keskittyä itse makuun.
Olen aiemmin tehnyt useina vuosina kotiviiniä oman puutarhan marjoista, mutta siinä on melkoinen työmäärä – en enää viitsi ja olen hävittänyt välineetkin.
Melkoisen hyvää viiniä sain sekoituksesta mustaherukkaa, punaista karviasta ja marja-aroniaa. Joskus lisäsin vielä oman puutarhan makeista omenista lohkoja sekaan. Tein aina tarkat muistiinpanot, montako grammaa mitäkin raaka-ainetta.
Kilpaillaanko vähän, Putkinen? 🙂 Minun isi tekee nimittäin kotiviiniä ihan viinirypäleistä, joita hän on laittanut kasvamaan länsirannikolla olevan wanhan piharakennuksensa seinustalle — ja hyvin menestyvät. He myöskin tekevät marjaviiniä, viljelevät ihan puhtaita omia vihanneksia, juureksia sekä kasviksia, joita itsekin olen saanut, ja oma ehdoton suosikki on heidän omista chileistä ja tomaateista tehty ”paholaisen hillo”, joka on ihan top paahtoleivän tai maalaiscroissantin päällä vuohenjuuston kanssa! 🙂
Lisäksi isi on veistänyt omin käsin puuveneenkin ja kiertänyt Harrikalla eurooppaa näyttävän vaimonsa kanssa!
Että eiköhän mun isä ole aika cool teihin verrattuna, eikä edes ole oikeisto-öyhöttäjä. 🙂
Hänellä on myös lasivitriini täynnä jotakin helvetin kalliita viinaksia, mitä erikoisimmissa pulloissa, joita isoveljeni ovat tuoneet hänelle maailmalta tai hän itse on hankkinut, jotka konjamiinit ja strohit sun muut äijäviinat varmasti kalliimpia kuin Pirkan blogilaisten maissilitkut sun muut perusjekkupullot! Mun isi voittaa siinäkin tissuttelijoiden kisassa 🙂
12 pulloa Chateau Latour punaviiniä oli saamani yksi läksiäislahjoista. Nykyhinta n. 500 € / plo.
Se oli kuivaa kurkkuun kuin hiekkapaperi.
Ei sitä kehdannut juoda kuin paistetun härän marmorifilen kanssa.
En suosittele. Sen hinta/makusuhde on voimakkaasti vain snobbailutasoa.
Itseltäni muuten kahvi loppui pääsiäisen kunniaksi, ja tulin sitten eilen iltaa kohti huonovointiseksi kahvin puutoksesta aiheutuneesta ohimenevästä päänsärystä, jonka olotilan takia illalla avasin partsin oven yöksi — ja mitä kävikään?
Valkoroskan tupakan savut vartin välein tulvivat asuntooni niin, että meinasin yöllä käydä hakaneuloilla kiinnittämässä erinäisiä lappuja/ tussilla kirjoittamassa talon taakse tuotuihin oksettaviin muovisiin tuoleihin/ ympäri pihaa leviteltyyn, muilta varastettuun kaatopaikkajätteeseen ajatuksiani siitä, mitä nämä ihmiset voisivat tehdä, mutta toistaiseksi hillitsin itseni.
Permanent-tussin voisin käydä ehkä hankkimassa kahvivarastojen täydennysretkellä tuon mielipiteenilmauksen toteuttamistani varten näiden minun elämääni sekä taloyhtissäni asuvien muiden ihmisten elämiä suttaavien kleptomaanien ulos raahaamiin, muilta varastettuihin muovituoleihin.
Voisin myös hieroa tuoleille koirankakkaa. Ja solmia käytettyjä tamponeitani tuolien selkänojiin.
Ehkä valkoroskakin sitten ymmärtäisi miltä se tuntuu, kun elämää sotataan.
Jotain pakokaasua täytyisi myös saada puhallettua suurteollisuus-puhaltimella noiden tupakoivien parvekkeille viikon ajan yötä päivää kesän helteisimmällä viikolla.
Lappuun olisin kirjoittanut vaan, että sikäli kun on tarve penkeille, niin hankkisivat tai nikkaroisivat itse sitten ihan aidosti miellyttävät puiset penkit vaikka, joilla muutkin voisivat istua.
Liisa olet juuri tällaisena humoristina parhaimmillasi
Tiedän että Teuvo paheksuu juomamieltymyksiäni mutta sanon nyt kumminkin että tavallisin ruokajuomani on rasvaton maito (joppi, kurri, huitu, sintu). Johtuen synnynnäisestä himostani makeaan pari kertaa kuussa ostan litran purkin naturaalista puristettua appelssiinimehua. Kyläpaikoissa pystyn hyvinkin ottamaan palanpainikkeeksi myös rasvaisempaa maitoa tai vettä.
Punaviineistä pidän, kuivikkaat espanjalaiset Riojan alueen runsasmakuiset ovat erityisesti suosiossani, 2 – 3 pulloa menee kuukaudessa. Perjantain päivällisiksi teen yleensä jotain parempaa, kruunaan kulinaarisen nautinnon punaviinillä ja saatanpa jälkiruokakahvin kanssa ottaa vanhanaikaisen mitallisen (5 cl) konjakkia, pieninä seitinohuina ryyppyinä, kielen alla maiskuttelen ennen kuin nielen.
Kannatan Katalonian itsenäisyyttä Espanjasta, joten ostan silloin tällöin hyviä Katalonian punaviinejä.