Kävin salpausselän kirkossa. Pöytä notkui aamiaisherkkuja ja kahvit siihen päälle. Mukaan sai vielä hävikkiruokaa kassillisen. Tuo aamiainen ja ruoan jako on aina torstaiaamuisin kirkolla.
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Kävin salpausselän kirkossa. Pöytä notkui aamiaisherkkuja ja kahvit siihen päälle. Mukaan sai vielä hävikkiruokaa kassillisen. Tuo aamiainen ja ruoan jako on aina torstaiaamuisin kirkolla.
Tiili on savesta ja hiekasta kuivaamalla ja polttamalla aikaan saatu määrämuotoinen karkeakeraaminen rakennusmateriaali.
Tiili voidaan rei’ittää ennen polttoa, tällöin parannetaan tiilen puristuslujuutta. Tiilimassaan voidaan lisätä myös sahanpurua, jolloin poltossa syntyvä huokoisuus mahdollistaa tiilen pakkasenkestävyyden.
Tiilen väri vaihtelee kermanvalkoisesta ja keltaisesta punaiseen ja tummanruskeaan, lähes mustaan. Värin määrittää saven mineraalipitoisuus, lisäaineistus ja polttotekniikka. Suomalaisten savien suuri rautapitoisuus saa aikaan punaisen värin, ulkomaisista kaoliinipitoisista savista voidaan polttaa vaaleita tiiliä.
Ensimmäiset tiilirakennukset rakennettiin Urissa Mesopotamiassa noin 4 000 eaa. Tiilien valmistusta on tapahtunut myös Egyptissä jo noin vuonna 3 000 eaa. Tuolloin tiilien materiaalina oli savi, mutta tiiliä ei poltettu vaan ne ainoastaan kuivattiin (savitiili). Mesopotamiassa tiilien polttaminen tunnettiin noin 2 200 eaa. lähtien.
Merkittäviä tiilestä tehtyjä varhaisia rakennuksia ovat Kiinan muuri (noin 210 eaa.) ja Rooman Pantheon (noin 123 jaa.). Pohjois-Eurooppaan tiiliarkkitehtuuri levisi hansakaupan ja Saksalaisen ritarikunnan mukana 1100-luvulla.
Ensimmäisiä merkittäviä tiilirakennuksia Pohjoismaissa olivat Uppsalan ja Turun tuomiokirkot. Suomeen tiilet tulivat ilmeisesti 1200-luvulla, mutta laajemmin niitä alettiin käyttää vasta seuraavalla vuosisadalla linnoihin ja kirkkoihin. Amerikan mantereelle tiilen käyttö levisi vasta espanjalaisten mukana.
—
Salpausselän kirkko on Lahdessa sijaitseva evankelis-luterilainen kirkko, joka valmistui vuonna 1972. Keltatiilisen kirkon suunnitteli Helmer Löfström.
(Wikipedia)
Keltatiilinen rakennus Helsingistä, jonka julkisivussa näkyy hauskalla tavalla viittaukset rakennusmateriaalin kulttuurihistoriaan:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/9d/Helsinki_School_of_Economics.jpg
Rakennuksen on suunnitellut Woldemar Baeckman.
No kerran viikossa on se virkistävä ja samalla seurallinen tilaisuus.
Se kirkko on aika ankean näköinen siinä Metsäkankaan ostarin kupeessa.
Mutta asiahan oli hyvä.
Mielestäni tuo kirkko rakennuksena aika rehellisen oloinen kannanotto suomalaiseen pikkuporvarillisuuteen. Tampereella punatiilinen historia onkin jo pitkälti uudistettu pikku-amerikkalaiseksi metropolimaisemaksi kunnon kapitalistin iloksi ja riemastukseksi!
Jenkkipurkkaa vaan naamariin kuule Heikki!
Esimerkkejä kauniista eurooppalaisista metropoleista, jotka näyttävät kovin viihtyisiltä ja kutsuvilta (ja joissa ”vanha raha haisee” varmaankin:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/53/%C3%9Cber_den_D%C3%A4chern_von_Berlin.jpg
ja
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4b/La_Tour_Eiffel_vue_de_la_Tour_Saint-Jacques%2C_Paris_ao%C3%BBt_2014_%282%29.jpg
Esimerkkejä uusliberalistis-kapitalistisista metropoleista, jotka näyttävät luotaantyöntäviltä ja ahdistavilta:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4c/Nagoya_Night_View.jpg
ja
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/01/Business_Centre_of_Moscow_2.jpg
ja
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/7a/View_of_Empire_State_Building_from_Rockefeller_Center_New_York_City_dllu_%28cropped%29.jpg
Kurkistus Tampereen metropolin tulevaisuusnäkymiin:
Daniel Libeskind (s. 12. toukokuuta 1946 Łódź, Puola) on yhdysvaltalainen arkkitehti, filosofi, muusikko ja taiteilija. Hänet nosti maailmanmaineeseen Berliinin juutalaismuseon suunnitteleminen.
Libeskind on puolanjuutalaista syntyperää. Perhe muutti Yhdysvaltoihin Danielin ollessa 13-vuotias, ja vuonna 1965 hän sai Yhdysvaltain kansalaisuuden.
Libeskind on vieraillut Suomessa useasti. Hän pitää Alvar Aallon suunnittelemaa Enso-Gutzeitin toimitaloa yhtenä tämän mestariteoksista. Aallon arkkitehtuurin lisäksi hän on kiinnostunut Raili ja Reima Pietilän arkkitehtuurista.
Libeskind on mukana myös Tampereen uuden monitoimiareenan alueen suunnittelutyössä, tehtävänään lähinnä jalostaa jo tehtyä työtä ja ottaa kantaa arkkitehtuuriin ja kaupunkikuvaan.
—
Kuva mainitusta Aallon suunnittelemasta talohirvityksestä:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/30/Stora_Enson_p%C3%A4%C3%A4konttori_Katajanokka.jpg
Kuva Tampereen metropoli-visiosta:
https://architizer.com/blog/inspiration/industry/studio-libeskinds-finland-cultural-complex/#media-2
—
Arvot kohdillansa. Juutalaisuus-hyvesignalointi, check. neoliberalistinen kapitalismin henki, check.
Viihtyisyydellä niin väliä, kunhan ”oikeat” hyveet on signaloitu älykkäästi jenkkityylillä! Älyhän on kodikkuutta paljon tärkeämpi asia, kuten talous sekä taloudellinen toimeentulo ja talouden vetovoimaisuus!
Kenties voisimme myös vaatia myös jonkun aivan massiivisen monumentin Zelenskyin kunniaksi istutettavaksi Tampereen metropoliin, hotelli Torniakin korkeammaksi rakennukseksi??
Niin massiivisen, ettei sellaista ole koskaan eikä missään nähty!
Tiedättekö miehet, sellainen aivan häkellyttävän spektakuläärinomaisen mielettömän, uskomattoman hurjan-rohkean älykäs rakennus Amerikan, Viron ja Ukrainan lippujen väreissä!
Ihan iki-oma Moskova meille Tampereelle uudeksi urbaaniksi ”kulttuurikompleksiksi” Tampereen ortodoksisen kirkon kupeeseen!
https://architizer.com/blog/inspiration/industry/studio-libeskinds-finland-cultural-complex/#media-5
Aivan uskomattoman vaikuttavaa:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/01/Business_Centre_of_Moscow_2.jpg
Kyllä länsi-Venäjällä kelpaa asua!
Mikä kumma tavallisesti niin sävyisää Liisaa nyt ahdistaa. Ei kai se tuo Timon avaus ollut, senhän voi tulkita myönteiseksi kirkkoa kohtaan.
Eikun aloin vaan miettiä omaa tulevaisuutta entisellä UROS-areenalla katselemassa kun Ministeri Marenki elämöi Suomi-kiekkopaidassaan katsomon toisella laidalla valkkarilasi kädessä:
https://youtu.be/wqXf7zrA2FI
(Rammstein – Moskau)
Mietin Matti vaan mihin pakenen täältä juutalaistaustaisten jenkkiarkkitehtien Venäjä-vaikutteiseksi eurohybrikseksi visioimasta vastenmielisyydestä.
Miten ottaudut, Matti:
Valkoinen roskaväki (myös valkoroska, engl. white trash, lyh. WT) on halventava nimitys valkoihoisista ihmisistä, jotka kuuluvat alempaan yhteiskuntaluokkaan. Nimitystä käytetään muun muassa ihmisistä, joiden epäillään olevan esimerkiksi vähän koulutettuja, köyhiä, rikollisia tai asuvan puutteellisissa elinoloissa. Nimitys on yleinen Yhdysvalloissa.
Kirjailija Jari Tervon mukaan Suomeen on syntynyt ”oma valkoinen roskaväki”, johon kuuluvat muun muassa huonosti koulutetut, epäterveellisesti syövät, homoja ja muukalaisia vihaavat, kulttuuria inhoavat ja kiihkoisänmaalliset. Jari Tervon kirjoitus herätti vastustusta, sillä Tervon itsensä katsottiin sortuneen rasismiin kirjoituksellaan. / Wikipedia
https://www.seiska.fi/Kotimaa/Paparazzi-iski-kireat-trikoot-myotailivat-Sanna-Marinin-huipputreenattua-peppua-kuva
Oletko Matti kuullut kitschistä?
”Kitsch tai kitsi tai kitsh (saksan Kitsch ’rihkama’) tarkoittaa massatuotettua, tavanomaista, huonolla maulla tehtyä esinettä.
Kitsch-esine esittää esimerkiksi kissanpentua. Ihmiset ostavat kitschiä, koska se herättää myönteisiä ja herkkiä tunteita. Kitsch toistaa samaa muualta otettua kaavaa, siinä ei ole luovuutta. Niinpä kitsch on taiteen klisee.
Kitsch esittää kauniina pidettyjä asioita tunteellisesti tai tekotunteellisesti, imelän koreasti ja epäaidosti.
Tunnelman luojasta henkilökulttiin:
Kitschissä voi olla nostalgiaa, joskus huumoriakin. Kitsch luo halpoja jäljitelmiä ja käyttää vääristeleviä tehokeinoja, jotka voivat ihannoida ylikorostetusti joitakin yhteiskunnan ilmiöitä. Kitschiä esiintyy tunnettujen taiteilijoiden teoksissa, toritaiteessa, mainoksissa, muodissa, rihkamahyllyillä, uskonnoissa ja vallanpitäjien henkilökulteissa. Musiikissa esimerkiksi italodiskoa ja tunteellista yksinkertaista iskelmää pidetään monesti kitschinä.
Kitschin rajat ovat epämääräiset. Kitschin määrittely perustuu makuun, joka on aina riippuvainen ihmisestä, yhteiskunnasta ja kulttuurista. Esimerkiksi yhteiskunnan eri ryhmittymät näkevät kitschinä eri asioita. Näin kitschin käsite on suhteellinen, ajasta ja paikasta ainakin jossain määrin riippuva. Uskontoon tai aatteeseen voi liittyä kitschiä, esimerkiksi Maon kuvat. Se, mikä on yhden mielestä kitschiä, on toisen mielestä nätti käyttöesine tai populaarikulttuuria.
(Wikipedia)
Kitschissä voi olla huumoriakin:
”Helatorstain aattona Helsingin Erottaja-baarin asiakkaat innostuivat, kun näkivät Markus Räikkösen ystäviensä kanssa baarin edessä. Pian kapakkakansa hieraisi silmiään, sillä pääministerin sijaan Markuksen ympärillä pyöri ehta blondi. – –
Samaan aikaan Sanna Marin vieraili Ukrainassa todistamassa sodan kauhuja.
Sannan ja Markuksen tytär Emma, 4, oli kaiketi hyvässä hoidossa.
Pari viikkoa sitten Seiskan paparazzi puolestaan bongasi Sannan Helsingin keskustasta. Pääministerin kireät legginsit syöpyivät paparazzin verkkokalvoille.”
/Seiska
Pointtini on — johon kimmokkeen sain Timon aidosti kiinnostavasta bloginavauksesta — että suomalainen kulttuuri ollaan hyvän matkaa uudistettu ja tullaan yhä enemmän uudistamaan neoliberalistiseksi kitschiksi.
Jos PB: säännöt ohjeistavat 2 blogia / pv/ hlö.
Pitäisikö kommenttien määrääkin säädellä, jos ne eivät liity itse blogiin ?
Heikki, pelkäätkö paljastuvasi mauttoman henkilökultin palvojaksi?!
Tiedättekö mistä tätä mauttomuutta syytän? Syytän arvoista, jotka meillä Suomessa ovat älykkyys, tiede ja talous, joita symboloi parhaiten empatiakylmä suomalainen mies, jota kiinnostaa älykkyys, tiede sekä taloudellinen hyvinvointi (ja tietty kauniit naiset). Robotti-ihmisten kulttuuri, jossa kissavideot muistuttavat meitä kaikenlaisista pörröisen söpöisistä asioista. Miau Heikki!
Heikki kun kulttuurin ja erilaisten rakennusten äärellä olemme, niin tässäpä sinulle vielä kappale paljastumisesta:
https://youtu.be/tcWipWpnTyg
(Joose Keskitalo – Nukkekoti)
Mukava kertomus Timolta. Hyvää jatkoa!
Olen sanonut tämän aikaisemminkin. Ennen ihmettelin miksi yksi 1800-luvun merkittävimmästä ajattelijoista, teologin koulutuksen saanut ja luojauskovainen Sören Kierkegaard piti luterilaista kirkkolaitosta pakanuuttakin pahempana asiana. Hän hyökkäili (nimimerkeillä) rajusti sekä Tanskan kirkkoa että hegeliläistä filosofiaa vastaan.
En ihmettele enää. Kierkegaard oli visionääri.
Platon, Jean Jacgues Rousseau, Hegel, Karl Marx- Kaaos.
Kyllä kulttuurihistoria on kiehtovaa, tässäpä vielä kuunneltavaa Kalevalaisesta bluffista, josta taannoin itsekin tänne blogeille piskuisen avauduin:
https://areena.yle.fi/podcastit/1-64967184
/ Aristoteleen kantapää, jakso ”Minne unohtui Daniel Europaeus, Kalevalan runojen kerääjä?”:
”Aristoteleen kantapäässä tutustutaan 200 vuotta sitten eläneeseen kielimieheen, Daniel Europaeukseen, joka vaikutti Kalevalan syntyyn ja keksi sanan viehättävä. Haasteltavana on filosofian tohtori Ilkka Huovio. Ohjelmassa keskustellaan myös energiasäästä ja tutustutaan Kotuksen helmikuun sanaan. Toimittaja on Pasi Heikura.”
Julkaistu 1.3.2023/ YLE Areena.
Kirkko ja kaupunki on kova juttu. Kirkko on iskostunut länsimaiseen maisemaan niin ettei sitä huomakaan, melkein.
Kun sanoo sanan ”kirkonkylä”, se on semanttisesti niin tuttu asia ettei se herätä juurikaan mielikuvia.
Kävimme tänään vaimon kanssa Kittilässä eli tuttavallisesti Kittilän kirkolla. Matkaa on yhteen suuntaan 40 km. Kolarin kirkonkylään on täsmälleen sama matka.
Meillä on pikku-Chevy, vanha mutta toimiva peli. Molemmilla on voimassa oleva ajolupa. Minun on vanhempi, 53 vuotta.
Kittilässä on lentokenttä ja Kolarissa rautatie. Eli täältä pääsee nopeasti muuallekin maailmaan, jos niin kuin tarvetta. Emme me ole mihinkään lähdössä. Tai no, jos voittaisin peleistä rahaa, muuttaisimme talveksi Espanjaan tai Floridaan. Ainakin minä muuttaisin. Voi olla että tulisi tuntureita ikävä. Sen näkisi sitten.
Jos muuttaisin Floridaan, haluaisin ennen muuttoa taivaltaa Alaskasta johtavan kultareitin Klondikeen ennen kuin olisin liian vanha. Saman reitin, jonka Jack London vaelsi 1898 nuorena planttuna. Londonin kuten muidenkin matkaajien piti kuljettaa mukanaan 800 kg elintarvikkeita. Muuten Kanadan ratsupoliisit tyssäyttivät matkan alkuunsa haastavan Chilcootin solan huipulla. Minun tarvitsisi hiissata Chilcootin solan toiselle puolen vain tomumajani ja selkeä selitys Kanadan ratsupoliisille miten aikoisin selviytyä liki tuhannen km:n matkasta. Ei se ole matka eikä mikään, kun panee tarpeeksi aikaa, ja kun on nämä nykypäivän hyödykkeet kuten älypuhelimet ja sen semmoiset.
Mutta kirkoista minun piti puhua. Kittilän kirkko on pohjoisin arkkitehti Engelin piirtämistä kirkoista ja rakennettu 1830-luvulla. Siitä ja kristinuskon kulttuuriperimästä voisi puhua paljonkin, mutta ehkä joskus toiste, kun kundaliini ja flow-tila rupesi vetämään tarinaa omaan suuntaansa.
Lainattu minkki- tai soopeliturkki ei tee sen kantajasta, luisevasta pahanilmanlinnusta älykästa viisaudesta puhumattakaan.
Viisaita älypäitä löytyi Hetalahden juoppolallien sillanalusprofessorien supiräysän alta, kun toimittaja kävi hakemassa jutuilleen viisauden pohjia.
… siis, Hietalahden, jossa oli maineikas Yhtyneet Kuvalehdet toimitus, Otava ja merimieskapakka Salve.
On se vaan kumma, miten aikuinen mies loukkaantuu oman henkilökulttinsa ikonikuvan luisevaa persauketta verhoavan alusvaatteen läpi näkyvän poimunkin puolesta. Eivätkös nämäkin asiat Heikki kuulu ihan omaan makuuhuoneeseen, ei Helsingin keskustaan?!