Maansuru, Halonen ei saa enää diktaattori Putinilta joulukorttia

Ei tätä ihmistä voi ymmärtää millään asteella. Nyt Halonen kertoo ettei Putin lähettele enää joulukorttiakaan 🤦

Hyväksyi kyllä Putinin sodat Tshetseniaan ja Georgiaan ja kaiken muun …

Presidentti Halonen Ylelle: Putin ei enää lähettele joulukortteja
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010079152.html

Tälläistä vuodelta 2016:

Jussi puhuu vähän mutta asiaa!

Jos olisimme kuunneellet Jussia jo vuosia sitten ja ottaneet neuvosta vaarin, olisimme säästäneet isot rahat ja mielenrauhan.

Katsokaa ”ISIS-Haaviston” ilme…

Lähde Sebastian Tynkkynen X-palvelu :

Kuningatar on ”kuollut”, kauan eläköön kuni….tasavalta.

Näin kun tätä kuluvaa vuotta on enään rohee viikko jäljellä, niin voi jo hetkeksi vilkaista peruutuspeiliin ja katsoa, että mikä oli itselle se poliitiikan sykähdyttävin hetki kotimassa vuonna 2023, niin eittämättä se oli puolueeni menestys kevään eduskuntavaaleissa.  Siinä oma kyynelkanavanikin muistutti olemassaoloaan sillä, että oikea silmänurkkani lievästi kostui.

En edes uskalla ajatellakaan, että jos kuningatarkultti hovinarreineen olisi saanut jatkumon, niin se olisi lopullisesti tuonut valvontakomission hotelli Torniin, silloin ei olisi enään kyselty että teettekö, vai itkettekö ja teette.

Ja vaikka nyt kuningatarkultin jälkiä siivotessa kovaa parkua kuuluukin siltä suunnalta, jotka katsovat olevansa oikeutettuja olla työtön, niin ainahan näitä ruikuttajia on ollut ja tulee olemaan, jotka kuvittelevat yhteiskunnan suojaverkkojen olevan heidän mukavuuttaan varten pystytetty.

Olen varma, että vaikka nyt ensimmäisinä vuosina vielä joudumme kiristämään entisestään vyötä, niin hallituksen lopulla jo alkaa näkymään valtiontaloudessa pilkahduksia siihen suuntaan, että hyvinvointivaltion tunnustuksellisuus saa jatkumonsa.

On ollut ilahduttavaa huomata sekin, että nykyinen hallitus ei enään ministereineen lähde vanhaan malliin Brysseliin hattu kourassa anteeksi pyydellen, vaan nyt sinne mennään puolustamaan Suomea ja Suomalaisia ilman mallioppilaan statusta.

Yksi pieni kauneusvirhe tuli vähän kuin pakon sanelemana tämän hallituksen osalle, kun tärkeä ellei tulevaisuutta ajatellen jopa tärkein salkku ohjautui Henriksonille.  Sillä näyttää siltä että hän elää vielä tiukasti edellisen hallituksen löperön koulutuspolitiikan muistoissa, eikä puutu juurisyihin miksi pisatulokset ovat sitä mitä ovat.  Ei sitä rahalla eikä päänsilittelyllä korjata,  jos ei ole uskallusta asettaa kuria ja järjestystä kaiken oppimisen perustaksi.  Luin tuossa lehdestä, että Henriksonilla on haluja lähteä EU vaaleihin ehdokkaaksi, jospa hänen tilalleen saadaan sitten joku opetusministeriksi, joka rohkenee tarttua härkää sarvista, eli otaksumaan totuuden rajoista ja rakkaudesta.

Nyt on ja syystäkin huolta venäjän uhasta, mutta itse katson että Naton myötä naapuri uhitelkoon, kunhan eivät liiveihin ui.  Mutta suurin uhka nyt on tämä ulkoparlamentaarinen korporaatio maamme sisäiselle turvallisuudelle, kun oma norsunluutorni haluaa pakottamalla ottaa määräysvallan hallitukselta itselleen.  En voi kuin sääliä niitä työntekijöitä, jotka korporaation jäseninä  joutuvat savijalkoja  puolustamaan  omasta selkänahastaan.

Mutta hakatkoon nyt korporaatit vaan päätään Purran mäntyyn, se sattuu ja mitä kovempaa hakkaavat, niin sitä kovempaa se sattuu.

Riikka Purra on vastuussa Suomen kansalle, ei korporaatille rahojen riittävyydestä ja jos nyt valittaisiin lakkokenraalien tie, niin voidaan katsoa että minkälainen demokratia on siellä, joita ”sotilasjuntat” johtavat.

Mari Rantasella sisäministerinä on kiirettä, kun rajoillamme vaanivat ”turistit” ja kaduillamme liehuvat sirpit ja vasarat, jengien lapsisotilaista puhumattakaan.  Mutta kuten on jo nähty, niin Mari ei kuvia eikä kultteja kumartele silloin kun on vaarassa isänmaa.

Kansalaisilta odotetaan nyt hyvää medialukutaitoa, sillä kolmas valtiomahti on vaarallinen työkalu väärin ja valheellisesti käytettynä ja pahimmat ideologit kyllä osaavat mustan selittää valkeaksi ja päin vastoin, kun on tavoitteena saada maahan vanha vasemmistovalta takaisin.

 

Venäjä varautuu siirtämään lisää porukkaa Suomen rajoille.

Samaan aikaan kun me valmistaudumme Joulun viettoon tekee ryZZä tuo ikiaikainen vihollinen jo seuraavaa liikettä Suomea vastaan.

Saksalaislehti Bild: Venäjä perusti uuden lentoyhtiön Turkkiin siirtolaisten kuljettamiseksi Eurooppaan

”Uuden lentoyhtiön ensimmäisen Minskin lennon on Bildin mukaan tarkoitus lähteä Istanbulista 23. joulukuuta kello 5.20 aamulla.”

Lähde:

https://yle.fi/a/74-20066524?utm_source=twitter&utm_medium=social&utm_content=yleuutiset

Ensimmäisenä näitä ”siirtolaisia” aletaan rahtaamaan Valko-Venäjälle. Jokainen ymmärtää minne niitä myös aletaan rahtaamaan. Suomen rajoille.

 

Rasismi on mediapeliä ja sanomatta jääneitä

Pohdiskeleva videosarjani ”rasismi on…” jatkuu ja tämän viikon aiheita on kaksi. Ensinnäkin rasismi on mediapeliä – rasismin käsittely mediassa on laji jossa räväkkyys ohittaa helposti järkevyyden. Rasismi on myös sanomatta jääneitä asioita, eli asiallisen keskustelun käymättä jättäminen luo tilaa asiattomuuksille.

Mediapeliä

Klikkiotsikoissa totuus jää usein matkalle, vaan mihin tämä johtaa? Rasismista saarnaamalla voi herkästi saada aikaan enemmän vastareaktioita kuin mitään muuta. Fiksu toimittaja osaa mennä lukijan mieleen ns. mutkan kautta ja kylvää valmiin käskyn sijaan ajatuksen siemenen. Viha on kuitenkin mediataloille loistavaa bisnestä, mutta tätäkin voi haastaa pohtimalla sanoman lisäksi myös sanojaa. Ennakkoluulojen vahvistaminen on muodissa, mutta niiden haastamisella voi fiksu toimittaja luoda huippujutun.

Ennen kaikkea media tuntuu rakastavan syyllisten nimeämistä ja sormen osoittamista yhteen suuntaan. Kun on hyviksiä ja pahiksia, vedetään rajaviiva. Kun lyödään isolla leimakirveellä, osuman saa myös moni jotka eivät ole millään muotoa osa ongelmaa. Heistä kuitenkin herkästi tulee osa ongelmaa. Jos kerran on jo leimattu, miksi yrittää olla hyvis kun median silmissä olet jo pahis? Toimituksissa olisi syytä ymmärtää yhteiskunnallinen vastuu ja vaihtaa leimakirves sulkakynään. Ongelma ei onneksi ole Suomessa pahin mahdollinen.

Sanomatta jääneitä asioita

Jos emme käy asiallista keskustelua ongelmista, tilan valtaa asiaton keskustelu. Ylivarovaisuus on pahimman luokan virheemme ja pyrkimys ehdottomaan korrektiuteen vain oikotie ongelmiin. Maahanmuuton ja uskontojen ongelmien hyssyttely kasvattivat rasismia. Käytämme paljon energiaa kohtaamisten välttämiseen, kun niitä pitäisi olla enemmän. Hyvä uutinen on, että tästä on lyhyt matka pragmaattisiin, nopeasti hyvää tulosta tuoviin ratkaisuihin. Totuus on hyvä pohja rakentaa huomista.

Ylivarovaisuudesta on merkkejä laajalti. Ongelma ei ole kapea tai yhteen nurkkaan jumittunut. Yhä useampi tavan tallaajakin varoo loukkaamasta ketään ja samalla mahdollistaa huonon, jopa rikollisen toiminnan. Viranomainen varoo antamasta työlupaa maahanmuuttajalle, peläten että yksikin väärä positiivinen päätös johtaisi ajojahtiin. Viranomaisen pelko on aiheellinen ja se kertoo paljon ilmapiiristämme. Uskonnon varjolla tehtyjä väärinkäytöksiä pelätään myös sanoa, peläten puolestaan viranomaisten ajojahtia. Kaikista näistä ongelmista silti puhutaan, mutta asiallisen ja faktalähtöisen puheen sijaan vääntö käydään somessa, huhujen ja vihan voimalla. Kaivamme tehokkaasti oman kuoppamme.

Jatkuu…

Ensi viikon aiheissa esiin nousevat toisaalta kehitysyhteistyö ja toisaalta vähän pohdiskelevampi puoli: onko rasismi valetta ja rasismin vastainen työ totta, vai toisin päin, vai sekä että? Mikä on totuuden ja rasismin suhde?

Presidentilliset osaajat Suomea puolustamassa

Hämmästys on suuri, kun Li Andersson pesee koko köörin poikkeavan räväköillä näkökulmilla, jopa koko kansan puolustusstrategina.

Haavisto maailman diplomaatisella laaja-alaisuudella.

Harkimo maalaisrealismilla kuten Halla-aho.

Stubb, ei mitään uutta auringon alla.

Aaltola sotatalouspäällikkönä, ei presidenttinä.

Rehn ja  Urpilainen nukuttavat jo seisaaltaan.

Ans’ katsoa IP- lehdistön karvalat ja haapalat, miten he  Stubbin tuosta suosta nostavat.