Ruben Stiller otti haastatteluun politiikan toimittajat Eeva Lehtimäki (MTV) ja Marko Junkkari (HS). Jutussa Marinin henkilökuvan luonti vertaantui luontevasti Kekkoseen ja monia muitakin ovelia tärppejä, kehuttavaa ja kritisoivaa löytyi. Keskustelu karensseista sen sijaan loi aika synkän varjon.
Valtiosihteeri ja pomo
Kuten tiedämme, valtion korkeat virkailijat joutuvat viran loputtua palkalliselle karenssille. Aiheesta on puitu aikojen varrella. Jutussa muistutettiin, miten Marinin valtiosihteeri nauttii tällä hetkellä tästä ansaitsemattomasta edusta melko rahakkaasti. Sen sijaan valtiosihteerin pomo itse, eli siis Marin, ei ole karenssiin päätynyt. Valtaan äänestettyjä asia ei ole koskenut eikä koske, eikä sitä ongelmattomasti voisi tehdäkään, eli tässä ei ole mitään Marin-spesifistä.
Entinen pääministeri-uhkapeluri Esko Aho siirtyi valtakautensa jälkeen venäjän valtion leipiin maksamaan pokerivelkojaan. Paavo Lipponen ei ollut uhkapeluri, mutta ei myöskään pahastunut putinin heilutellessa setelinippua nenän edessä. Vanhanen ja Katainen tyytyivät siirtymään hieman paremmin päivänvaloa kestäviin virkoihin. Ja nyt, toimittajat spekuloivat Marinin ottaneen mallia Lipposesta ja siirtyneen Saudi-Arabian palvelukseen. Toimittajat toki korostivat ettei tämä ole syytös, vaan puhdasta spekulointia. Spekulointia se oli aluksi Ahon ja Lipposenkin osalta.
Kuten toimittajat jutussa muistuttivat, moni asia mitä Marin teki, mihin hän uskoi, mitkä olivat hänen aatteensa, olivat sinänsä tuttua ja turvallista. Oikeastaan ainoa suuri ero oli hänen massiivinen näkyvyytensä maailmalla. Hän mitä ilmeisimmin pyrki maksimoimaan etua Suomelle tältä osin. Siinä hänen voidaan katsoa onnistuneen, vaikkakin samalla jättikin kotimaan politiikan velvollisuuksia hoitamatta. Vaan minkälainen lie ollut suuren maailman houkutus? Aatteet ovat kivoja, mutta raha on vielä kivempaa, kenelle tahansa.
Totuus antaa vielä odottaa
Ohjelmassa keskusteltiin myös demarien sisäisestä jakolinjasta sekä perkaamatta jääneistä lähihistorian tapahtumista. Toimittajille tuli selväksi, että monella demarilla on jäänyt jotain kerrottavaa Marinin ajasta, mutta vielä he eivät halua sitä kertoa. On tarpeetonta spekuloida onko siinä hyvää vai pahaa, mutta selvää on että kaikkea emme tiedä. Emme esimerkiksi vieläkään tiedä, miksi Marin avasi uudelleen asekaupan Saudi-Arabian kanssa, vastoin hallituskumppanien tahtoa. Eihän tämä mitään todista, mutta kun ajatus on pöydällä, eivät toimittajat taatusti jätä kiviä kääntämättä.
Pahimmillaan entinen pääministerimme on myynyt maamme arkaluonteisimmat valtionsalaisuudet pilkkahintaan yhdelle maailman julmimmista diktatuureista. Parhaimmillaan hän on auttamassa em. diktatuuria löytämään paremman linjan ja tien ulos tuosta pahuudesta. En missään nimessä kiellä itseäni toivomasta, että kyse on jälkimmäisestä. Totta puhuen hyvin harva suomalainen siihen pystyisi ja yksi niistä harvoista on entinen pääministerimme.