Kuukausi: elokuu 2023

Kyllä Orpon hallituksella on kova neljä vuotta edessä, kun se koettaa kansalaiset saada näkemään illuusioiden ja utopioden varaan rakentuvan yhteiskunnan olevan se viimeinen naula hyvinvointivaltiomme arkuun.

Neljä vuotta Marin toverityttösineen kaivoi maata hyvinvointiyhteiskuntamme perustuksien alta ja toivottiin ja toivottiin hullujen päivien ikuiseen jatkumoon ja siihen, että syömävelkakin on itseasiassa investointi  tulevaisuuteen.

Ja nyt kun Orpon hallitus näiden neljän vuoden jälkeen tarjoaa lihaa luun ympärille, eli konkreettisia ehdotuksia hallitusohjelmassaan saada taas tukevaa maata jalkojen alle sen jälkeen, kun Marinin konklaavi on ollut pää ”pilvessä” ja jalat tukevasti ilmassa. Niin mitä hullua, samaa litaniaa vaan lauletaan vasemmalta, ihmisoikeus on koskematon, solidaarisuus, yhdenvertaisuus ja koko rimpsu mitä erilaisempia uskomuksia jokaista sääntömääräistä, kansainvälistä sopimusartiklaa kohtaan, jolla pystytään Orpon hallitusohjelma teilaamaan ihmisoikeuksien ja perustuslain vastaiseksi.

Ja varmasti pian nämä samat illuusioiden viimeiset mohikaanit lähtevät sirppien ja vasaroiden kanssa sateenkaariliput hulmuten vaatimaan oikeuksiaan elää maassa omilla tavoillaan, jossa työn tarjoaminen koetaan vain herrojen metkuiksi päättää heidän elinikäinen liitonsa  eroon Kelan ottoautomaatista.

Varmassti osa kansasta tulee seuraavat neljä vuotta kokemaan hyvinvointivaltion menetyskrapulaa, kun yhteiskunnan piikki ei ollutkaan ehtymätön.  Mutta tervehtyminen kyllä lähtee liikkeelle kun opitaan ymmärtämään, että  sirkushuvit eivät enään tulekaan valtion kustantamana, vaan on itse oltava huviensa mittainen, koska tyhjästä on paha nyhjästä.

Nyt kun Orpon hallitus on laatinut toteutettavaksi hallitusohjelman, jossa yhä suurempi osa Suomalaisista olisi työssä Kelan nälkäluukkujen sijaan, niin mikä itku ja parku kuuluukaan AY-mafian suunnalta, että antaa niiden köyhien olla vain siellä kyykyssä, sillä työhön patistaminen on heidän mafiaoppaansa mukaan ihmisen yksilönsuojaan kajoamista.

Mutta ei huolta Suomen köyhät, mafia kun tuo soppatykkinsä  Senaatintorille ja eduskuntatalon porraspäähän, niin sen jälkeen ei enään köyhän suolenmutkakaan mourua tyhjyyttään ja voi täysin vatsoin jatkaa kaduilla makoiluaan ja huutaa sosialistista iskulauseita hallituksen suuntaan.

Minä jos olisin siinä asemassa, niin iskisin nyt niin voimallisesti tätä AY-mafiaa vastaan, että kiveä en kiven päälle jättäisi, vain sitä kautta tämä palkansaajien pakkopaita kyetään riisumaan työmiehen/naisen päältä ja pelastaa heidät AY.n keskitysleiristä elävien kirjoihin. Silloin olisi työtä ja toimeentuloa kaikille, eikä mikään mafia enään määrittelisi heidän ihmisyytensä rajoja, eikä heidän työnsä hedelmät valuisi kynnysrahoina mafian ylläpitoon.

Kuva kertoo enemmän kuin 1 000 sanaa:

1. Tämä pilakuva on yksi poliittisen viestinnän muoto.
2. Lähellä tätä on toinen, kuvajournalismi, jossa tarvitaan yksi kuva, joka selittää koko jutun ytimen ja, jossa itse teksti on vain lähes toteavaa.
3. Edelleen on kirjoittava syväjournalismi, joka pohtii asioita laajasti.
4. Ja sitten on ”VP- journalismi” ( Valitut Palat), joka kertoo periaatteessa kaiken, mitä syväjournalismikin, mutta äärimmilleen ja taitavasti tiivistettynä, ei kuitenkaan luettelomaisena.

Kuva: pilapiirtäjä Sira Moksi

Täällä lisää: Sira Moksi seisoo poliittisen pilakuvan eturivissä äärioikeistoa ja natseja vastaan | Uusi Suomi Puheenvuoro

Työttömyysturvan saajista on vieraskielisiä 26%!
– Kyllä Suomi tarvitsee maahanmuuttajia työvoimapulaan?
– Onkohan hallitus hakoteillä?
En kommentoi enempää etten ole rasisti.

Varasin Herrasmannista puusaunan pariksi tunniksi ja pari ystävää tulee Helsingistä asti, muut täältä Lahesta. Vielä ei olla päätetty miten ja missä jatkot pidetään saunasession jälkeen. Kiva nähdä monia kavereita pitkästä aikaa. Sadekaan ei haittaa kun saunaterassilla on katos. Kaasugrilli on myös saunan terassilla.

En ole kepulainen ja olen melko varma tai itseasiassa täysin varma, että minusta ei koskaan sellaista tulekkaan.

Siksipä ihmettelen mahottomasti, että kun ovat muutamassa vuodessa onnistuneet kannatuksestaan veistämään pois puolet, niin silti ei kyetä tai eikö osata kurssia reivata ylös siitä juoksuhaudasta jossa nyt makaavat.

Poliittinen tervehtyminen olisi vaalien jälkeen lähtenyt varmasti oikeistohallitukseen osallistumalla, mutta nyt sitten jäätiinkin tuleen makaamaan vasemmistotovereiden rinnalla ja huutamaan kuorossa uraata hallituksen suuntaan.

Ja näin katsomosta käsin politiikan penkkiurheilijana voin vain ihmetellä sitäkin, että eikö kepusta löydy muuta puheenjohtajaa nykyisen tilalle, joka on ollut ja on  keskeisessä roolissa kepun matkassa nykyisille prosenteilleen. Istuu yhtä tiukasta paikallaan kuin paska Junttilantalon seinässä.

Nyt kun oikeistohallitus ja maatalousministeri Essaya on lähtenyt käärimään hihat alkutuottajien ja itseasiassa koko ruokaketjujemme tilanteen ja kannattavuuden parantamiseksi kepulaisten jäljiltä, niin sen jälkeen voidaankin hyvällä syyllä sanoa, että mihin enään kepua tarvitaan.

On se poijaat mukava seurata kepun oppositiopolitiikkaa jossa huutavat, että hallitus toteuttaa talonpojan tappolinjaa, vaikka ovat itse olleet  vuosikymmeniä tämän tappolinjan arkkitehtinä.

Joten jos nyt lähdettäisiin kepun tervehtymisessä aluksi helpommasta päästä, niin nykyisen puheenjohtajan ja koko puheenjohtajiston vaihto olisi se ensimmäinen toimenpide, ennenkuin koomassa oleva puolue voidaan herättää, sen jälkeen onkin hyvä puhtaalta pöydältä uuden johdon lähteä nostamaan Alkio takaisin kunniaan ja viedä nykyisen puheenjohtajan muotokuva pannuhuoneeseen.

Vaikka eipä silti, nykyisen kepujohdon ja heidän toveripolitiikkansa tulee kansalaisille näyttämään käytännössä, että perussuomalaiset ovat tulleet jäädäkseen keskeiseksi maaseudun ihmisten ja elinkeinojen puolustajaksi, joten laulakoon kepu jatkossakin omaa intternationaaliaan ja vetäköön vain uutta punaa poskiinsa, niin vanhakin näyttää nuoremmalta.

… siinä se työmarkkinauudistus on. Hallituksen suunnitellut sosiaalitoimen, työmarkkinoiden ja maahanmuuton kriteerien muutokset ja toimet vievät Suomen luottoluokituksen sarjaan Ö.

Tuho taloudessa odottaa. Tuho asuntomarkkinoilla odottaa. Tuho teollisuudessa odottaa. Tuho kotitalouksissa odottaa.

https://yle.fi/a/74-20045667?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

Hiiri on otus, joka kesän aikaan yleensä majailee ulkona, kuka missäkin luonnon koloissa. Varmasti niitä on paljon kylmissä ulkorakennuksissa, kaikkialla mistä voi kuviltella löytyvän toukkia, tai muuta elannoksi sopivaa.

Hiiret ovat niitä pieniä 5- 10 sm kokoisia, suuremmat sitten ovatkin jo, hyi olkoon rottia. Niitä parhaiten löytyykin suurista kaupungeista,  Tampereelta, Helsingistä ja Roomasta. Niissä käydään vuosittain rottasotaa, isoila pyssyillä näin sorsastusaikaan ammattilaisten toimesta.

Minä tarkoitan hiirellä niitä pieniä, ei niitä läheskään kissan kokoisia vipeltäjiä, jotka kulkevat melkein jopa avaimen reijästä. Niistä pienempiä löytyy vielä päästäinen, sitä ei oikein pysty sanomaan mistä se kulkee, kaikista reijistä mistä sen pää mahtuu.

Hiiret pyrkivät yleensä sisälle, joskus näihin aikohin, kun pakkaset alkavat. Ne sitten ovatkin melkoisia paholaisia, melkein kaikki sille kelpaa syötäväksi, ainoastaan lasi taitaa olla niitä havoja, joista se ei saa irti. Kyllä niitä yritetään tuhota myrkyillä ja vanhanaikaisilla kräpsillä, kovasti vaihtelevalla tuloksella.Meillä ei ollut viime talvena oikeastaan yhtään hiirtä, taisi pari ola koko talven aikana. Sitä sitten hiukan ihmeteltiinkin, toisaalta se oli ihan hyvä asia.

Nyt onkin sitten ihan eri asia, hiiret ovat tehneet melkoisen invaasion, ihan poikkeuksellinen minun muistini aikana Minä olen nillä kräpsillä pyydystänyt parhaina päivinä viisikin kappaletta. Niitä on meidän alakerrassa, jossa niitä ei pitäsi olla koska lattia ja katto on betonia ja seinät muurattuja harkkoja. Vintillä on viisikin kräpsää ja parhaana päivänä niissä kaisissa on ollut saalis. Tässä asuinkerroksessa on muistaaakseni kolme kräpsää ja saalista nekin ovat ottaneet. Parhaana yönä oli keittiön työpödällä ihan sähköhellan vieressä. Tuo kiinni jäänyt todennäköisesti juoksi keittiössä edelispäivänä kahvilla ollessani, hyvä ettei hypännyt suuhuni.

Jutut kuulostaa ihan jutuilta, mutta niin se vaan on, eikä kukan osaa kertoa syytä, niin ihmettelen minäkin. Nyt on pari kolme päivää ollut rauhallisempaa.

Orpon toimet johtavat ojasta allikkoon.
Missä se työvoima luuraa eikä etuja alentamalla tule sorvin ääreen.
Mitä tiukimmalle köyhä vähävarainen pannaan sitä tiukimmin
hän pitää kiinni mökkinsä kaiteesta.
Mökkiläinen elää kunhan on pieni perunamaa ja puu josta voi tehdä halkoja
talven varalle. Kesällä voi kasvattaa sian ja syödä sen talvella.
Kesällä mökkiläinen kuntoilee keräämällä metsästä marjat vitamiinilisäkseen.
Verotulojen alentaminen ei lisää mökkiläisen ansiota ja
toisaalta hänellä ei ole veronalaista tuloakaan.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009797043.html
Suomalainen on Saarijärven Paavon heimolainen.