Uuden hallituksen huhutaan laittavan bensaveroon alennuksia. Marinin hallitus laittoi alennusta sähköveroon, sitä ennen alennettiin ruoan alvia. Oli johdossa mikä puolue vaan, vasemmisto tai oikeisto, idiotismin muoto pysyy samana: rikkaita on kiva rahoittaa.
Hämäännyksen monta tasoa
Pitänee alkuun pahoitella jos jutun sävy on katkera, olen ehkä vähän katkerassa tilassa muutoin. Perusajatus kuitenkin on sama: yleiset veroalennukset ja -helpotukset jaksavat ihmetyttää minua monella tapaa.
Ensin hämää toki itse päätös. Periaatteessa olisi helpompi ymmärtää jos kovin lähellä oikeaa laitaa oleva puolue, kuten svenssonit tai kokkarit, olisivat ajamassa tällaista. Vaan kun samaa tekevät demarit ja kepu myöskin, sitä ei jaksa tajuta.
Sitten hämää kansan laaja hyväksyntä aiheelle. Hurraahuutoja satelee puolueelle, joka antaa köyhille pikkuisen ja rikkaille hurjasti. Tämä muistuttaa hieman jenkkilää, jossa rikkaille isoimpia veroalennuksia jakavat päättäjät saavat hurjan kannatuksen köyhimmiltä. Siellä ilmiötä on tutkittu ja perusteena on usko amerikkalaiseen unelmaan. Amerikkalainen köyhä ei halua päästä riistosta, vaan hän haluaa rikastua ja tulla riistäjäksi, kaikkine veroetuineen. Tämä sama tuskin pätee Suomessa, joten mistä kannatus? Noh, yksi arvaus toki on: kansa on aika tyhmää. Ikävää jos näin on.
Sitten hämää median kädenlämpöinen asenne asiaan. Tutkijat kyllä muistuttavat aiheesta ja isolle osalle voi nostaa hattua puolueettomuudesta: huonot ideat saavat haukut ehdottajan puolueesta riippumatta. Media mainitsee nämä sivulauseen verran ja sitten jatkaa tekemään toisen meripeninkulman mittaisen jutun siitä miten köyhä säästää nyt kaksi euroa. Siinä kohtaa sivulauseessa ei muistetakaan mainita että köyhä menettää kaksikymppiä toisaalla tai että rikas säästää kaksi tonnia.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että suurten palkkatulojen verottaminen on typerää. Monet rikkaille suunnatut täsmäverot ovat yleensä vain tapa menettää valtion verotuloja, kuten taannoin Norjasta opittiin. Rikkaiden kiusaaminen on typerää. Niin on myös rikkaiden erityinen suosiminen. Faktat ovat ihailtavan yksiselitteisiä: summittaiset veroalennukset valuvat eniten hyödyttämään niitä, jotka kuluttavat eniten. Varakkaat ostavat enemmän bensaa, ruokaa, sähköä ja muutakin. He voivat saada monikymmenkertaisen hyödyn vähävaraisiin verrattuna. He eivät tarvitse sitä lainkaan.
Helpompaa kuin heinänteko
Vähävaraisia pitää auttaa pois vähävaraisuudesta. Kaikille työkykyisille ylivertaisesti paras tapa on työelämä. Köyhälle ei pidä antaa kalaa vaan opettaa kalastamaan. Sitten rahaa jää enemmän työkyvyttömille, joiden elintasoa voidaan nostaa riittävästi. Jos bensaan ei ole varaa vähävaraisella, helpotettakoon vähävaraisen perheen taloutta, ei kaikkien. Jos keskituloisten tilanne on heikko, säädettäköön tuloveron marginaalia keskikohdalta.
Verotuksen tulisi olla selkeää. ALV:ssä pitäisi olla vain yksi taso. Progression paikka on ansio- ja pääomatuloissa. Yksinkertainen olkoon kaunista ja ennakoitavuus olkoon yhä suurempi kansainvälinen etu jatkossa. Siinä samassa voisimme olla vähän vähemmän idiootteja ja vähän enemmän ihmisiä toinen toisillemme. Paljoa ei vaadita. Riittää, että joka ikinen puolue kaivaisi pään pois ahterista ja että toimittajat ottaisivat kylmän suihkun. Helppoa,eikö?
