Onkohan ihan pakko kaikki muuttaa?

Pispalassa on tehty kouluremonttia, tehdään kai vieläkin, mutta on näköjään pienellä pilattu!

Mää ev voi tajuta, että muumiot, siis muummaalaiset, siis muualta muuttaneet päästetään ”korjailemaan” oikeita Tamperelaisia nimiä! Ton koulun nimi on PISPAN KOULU!
Onko Pispalan koulu jotenkin parempi?
Koulun takana on Pispan katu, joka sekin on aikanaan ilmeisesti jonkun muumion toimesta muutettu karuks, vaikka oikeesti se om Pispantiä!
Ennevvanhaa Pispalassa oli Tipotiä, Valtatiä, Mäkitiä, Rinnetiä, Harjutiä, Koulutiä, Pispantiä ja Vallitiä. Nyk Koulutiäkin om muutettu Provastinkaruks.
Nyn nää muumiot oll laajentanu Pispalan Tahmelaaj ja Hyhkyynki, koska Pispala om mailmallaki kuulusa paikka.
Mum miälestä koko Tampere om pilattu! Varmaan se om muumioitunu, valkosia torneja täynnä, niinkus sireharsoon kääritty!

12 vastausta artikkeliin “Onkohan ihan pakko kaikki muuttaa?”

  1. Kato ku jos tulee vaikka turisteja niin sehän olis kamalaa jos kaikki nimet eivät ole standardeja.

    Toki, joku voisi huomauttaa että Suomi on aika lailla maailman ainoa maa jossa rakennuksista, vierailukohteista yms. pyritään poistamaan nimistä kaikki omaleimaisuus. Muualla maailmassa kerrotaan rohkeasti paikallista tarinaa nimissä.

    Miksi? Jaa-a.

  2. Poistetaankos katujen nimistä kaikki miäspuoliset nimet? Eikös nykysuuntauksen mukaan kaikki miehet pitäisi kivittää ja lopuksi vielä hukuttaa.

  3. Muistelen että Ruotsissa kaksi femakkoa sai takavuosina tuntuvan apurahan tutkimusta varten, joka selvittää paljonko maan ja kaupunkien tienimistä viittaa maskuliinisuuteen.

    En muista lopputulosta, mutta varmaankin niitä miesoletettuun viittaavia tiennimiä on aika paljon. Olin itse töissä Ruotsissa silloin nuorempana, ja yhteen aikaan minulla oli ruotsalaine hellu, jonka sukunimi oli Eriksson. Sukunimestään huolimatta hän oli varsin naisellinen ja luonteeltaan mukava.
    Juhannusjuhlat vietettiin paikkakunnan vanhassa herraskartanossa. Tästä kartanosta jäi mieleen paikalla ollut ristinmuotoinen tekolampi. Kerrottiin, että kartanonisäntä oli menettänyt kuolemalle lempityttärensä ja teettänyt lammen tyttärensä muistoksi. On minulla tästä lammesta valokuvakin.

    Ne olivat mukavat juhlat. Pussailin tyttöni kanssa ja kysyin ruotsiksi, että haluatko olla minun tyttöni. Hän vastasi ”jag veet inte”. Minä hymyilin ja silitin hänen tukkaansa. Onneksi tai onettomuudeksi en tiennyt silloin, että naisen ei tarkoittaa usein kyllä. Sitä oltiin silloin niin nuoria ja minulla oli muutaman kuukauden päästä meno Suomeen suorittamaan varusmiespalvelusta.

  4. Kele. Tämän koneen kanssa menee hermot.
    Kirjoitin pitkästä aikaa blogin, semmoista kevyempää juttua, ja vähää vaille viimeistä pistettä juttu katosi bittiavaruuteen. Poks!, noin vain.
    No, ehkä niin oli tarkoitettu. En tiedä.

  5. Kävin eilen saneeratun Pispankoulun kulmilla. On onnistunut uus-vanhan tyylisesti eikä pilattu millään
    tökeröillä lisillä.
    Epäilen taas, että saneerauksen takana on virolaiset osaajat niin kuin Eemil Aaltosen museonkin saneerauksessa.
    Muuten, koko Pispahharjun kokonaisuus on muuttunut entistä ökymäisemmäksi sekamelskaksi vtr. se tupakkiaskin kanteen tehdyt persoonalliset timpuriarkkutehtien kauniit kokonaisuudet, jossa tyylillien ilonen sekameska muodosti hienon sen ajan ja alueen kokonaisuuden, jossa iso raha ei ollut puheenjohtajana.
    Yksi sen ajan Pispalan ilmeen selittäjä oli se, mitä kiviä ja soraa läheltä sai ja, mitä hevoskärryllä saatiin vietyä harjulle.

  6. Pispalan likat kävi aikanaan kotopitäjässäni maalla ja ne oli niin olevinaan puhekin oli Pispalanmurretta nääs.

      1. Noinkin oli aikanaan mutta asuin Tahmelassa n 10 v ja kyllä tuli Pispalassa kuljettua niin päivällä kun yölläkkin eikä tarvinnut pelätä oikeasti mitään terv tepivaari

  7. Joko Pispalassa on minareetti tai moskeija, se ajaisi alueen ”vääräuskoiset” muualle…😅

  8. Ei ole minaarreetteja eikä tule onkos warkaudessa niitä
    Pispalassa siitä pitää iso raha huolen ettei tulekkaan moisia terv tepivaari

  9. Nehän suosii pieniä paikkoja jossa voivat elää kun pellossa ja valtiovalta jopa suosii tuota asiaa terv tepivaari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *