Länsimaissa feministit jankuttavat tänäkin päivänä, että naiset ovat se sorrettu sukupuoli. Tämähän ei pidä paikkaansa, jos joku sukupuoli on sorrettu, se on maskuliininen sukupuoli – mies. Valkoista, kristittyä miestä kohdellaan huonommin kuin koiraa.
– Miehen elinikä on noin seitsemän vuotta lyhyempi kuin naisen.
– Itsemurhan tehneistä neljä viidesosaa on miehiä.
– Vangeista 95 prosenttia on miehiä.
– Tarkkailuluokkien oppilaista suuri enemmistö on poikia.
-Mielisairaaloiden pitkäaikaispotilaista kaksi kolmasosaa on miehiä.
– Väkivaltaan ja onnettomuuksiin kuolevista pääosa on miehiä.
-Juopoista suurin osa on miehiä.
– Armeijan tykinruoka koostuu pääosin miehistä, joskin sieltäkin b-miehet on karsittu pois.
Huoltajuuskiistoissa miehet jäävät yleensä häviölle ja he pystyvät pitämään yhteyttä lapsiinsa, jos lasten äiti ja sosiaalitantat näin armeliaisuudessaan suovat.
Feministien yksi slogan on pitkään ollut ”Jokainen mies on potentiaalinen raiskaaja”. Tämähän on sinällään totta. Miksi miehet sitten eivät anna samalla mitalla takaisin sanomalla vaikkapa, että ”Jokainen nainen on potentiaalinen lapsensa murhaaja”. Sehän on myös totta.
On myös totta, että on rohkeita ja oikeudenmukaisia naisia, jotka uskaltavat sanoa suorat sanat feministiöyhättäjille (ehkä ja toivottavasti Saision kaltaisia naisia on lähitulevaisuudessa enemmänkin). Kärkinimiä on täällä Suomessa kirjailija Pirkko Saisio. Kun muutama vuosi sitten elokuvaohjaaja Aku Louhimies lynkattiin Me-too kampanjan vihahengessä, kirjailija Saisio puolusti Louhimiestä mediassa ja vertasi Me-too liikettä taistolaisuuteen.
Kiistelty filosofi Friedrich Nietzche (1844-1900) esittää monitulkintaisessa kirjassaan (jota Nietzche piti päätyönään) ”Näin puhui Zarathustra” vinkuroita näkemyksiä ihmisestä (man) ja naisesta.
Olen pohtinut (korpifilosofin pitää pohtia kaiken maailman asioita) mitä Nietzche oikein tahtoi sanoa ”kun menet naisen luo, älä unohda piiskaa”. Tämähän on Zarahustran kappaleesta ”Vanhoista ja nuorista naisista”, jossa Zarahustra kohtaa vanhan naisen. Tämä vanha nainen opastaa Zarahustraa tunnistamaan naisen psykologiaa.:
”Anna minulle, nainen, pieni totuutesi!” sanoin minä ja näin puhui vanha nainen:
”Sinä menet naisten luo? Älä unhoita ruoskaa!”
Vertauskuvallista ja monitulkintaistahan tuo Nietzchen Zarahustra on, mutta en minä ainakaan halua ottaa mukaan ruoskaa, kun menen naisten luo, en silloin nuorena enkä myöskään nyt ikämiehenä. Vaikka nykyään valkoista heteromiestä kohdellaan pahemmin kuin koiraa, ajattelen edelleen että nainen on se heikompi astia. Vai onko?
Lähteet: Kirja ”Mies Vailla tasa-arvoa”, Esa Saarisen kirja ”Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin”, Wikipedia artikkeli ”Nietzche”.
Verkkouutiset 9/2018: Kirjailija Pirkko Saisio arvostelee me-too-kampanjaa:”Ei ole kauhean rohkeaa huutaa kuorossa.”
Pienten lasten tappajissa vanhemmista äiti on syyllinen muistaakseni n. 8 kertaa kymmenestä.
”Hannu T. Sepponen kritisoi (2007, kirjassa Mies ilman tasa-arvoa) feministisesti orientoituneita väkivaltatutkimuksia keskittymisestä vain naisuhrien tutkimiseen ja pyrkimyksestä naisuhrien määrän liioittelemiseen. Sepposen mukaan Suomessa suurta huomiota saanut ”Usko, toivo ja hakkaus” -tutkimus (1998) oli metodologialtaan, perusteorialtaan ja johtopäätösten paisuttelemisessa julkisuudessa ainutlaatuinen skandaali yhteiskunnallisen tutkimuksemme historiassa. Tutkimuksen tuloksia yleistettiin niin, että joka viidennen parisuhde olisi väkivaltainen ja että vuosittain altistuisi lyömisen kaltaiselle väkivallalle 90 000 naista. Tästä Suomen Amnesty sai aiheen kampanjalleen ”250 päivittäisestä mustasta silmästä”. Tutkimuksen lähtökohtana oli naisten uhriasema ja miesten syyllisyys, eikä asetelmaa testattu millään tavalla itse tutkimuksessa. Oma lukunsa oli se, miten kritiikittömästi tutkimus otettiin vastaan mediassa. Edelleen vuonna 2007 oikeusministeri ja peruspalveluministeri toistelivat lukuja esimerkkeinä naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä. Suuret luvut saatiin käyttämällä mahdollisimman laveaa väkivallan määritelmää.” Henry Laasasen blogi Uusi Suomi 18.3.2010
——————————————————————Feministinen erilaisuusteoria, radikaalifeminismi, polki alleen tasa-arvofeminismin noin viisikymmentä vuotta sitten. Tämä Atlantin takaa Suomeenkin rantautunut radikaalifeminismi pyrki alun alkaenkin, ei suinkaan sukupuolten väliseen tasa-arvoon, vaan naisten ylivaltaan.
Tämän radikaalifeminismin ”hyviä töitä” oli myös 1988 julkaistu totuutta vääristelevä UTH-tutkimus mistä Henry Laasanen puhuu. Nämä radikaalifeminismiä toteuttavat femakot ”soveltavat tutkimuksissaan yleensä niin sanottua stand-point- epistomologiaa. Tämän mukaan naisilla ja ja muilla ”sorretuilla” kansanryhmillä on aivan erityinen kyky nähdä aito ja väärentämätön todellisuus, joka muuten jää vallanpitäjien pönkittämän virallisen totuuden varjoon.” (Kirja ”Mies vailla tasa-arvoa” sivu 10.)
Eli nämä radikaalifemakoiden tutkimukset ovat pääsääntöisesti deduktiivisia: tutkimuksen lopputulema ei ole objektiivinen (kaukana siitä), vaan sellainen kuin tutkimuksen tekijät haluavat sen olevan.
”Erin Patria Margaret Pizzey, syntynyt 19. helmikuuta 1939) on englantilainen ex-feministi ja miesten oikeuksien puolestapuhuja ja kirjailija. Hänet tunnetaan siitä, että hän perusti vuonna 1971 ensimmäisen ja tällä hetkellä nykymaailman suurimman perheväkivallan turvakodin, Refugen , joka tunnettiin silloin nimellä Chiswick Women’s Aid .
Pizzey on joutunut pommiuhkausten ja boikottien kohteeksi, koska hänen kokemuksensa ja asiaa koskevan tutkimuksensa sai hänet päättämään, että suurin osa perheväkivallasta on vastavuoroista ja että naiset ovat yhtä kykeneviä väkivaltaan kuin miehet. Nämä uhkaukset johtivat lopulta hänen maanpakoon Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Pizzey on sanonut, että uhkaukset tulivat militanteista feministeistä.” – Wikipedia-artikkeli ”Erin Pizzey” (englanninkielinen).
Huoltajuuskiista.
Tyrmistynyt isä
09.09.2011 23:35
(Suomi24)
”Miten on mahdollista tällainen? Joudun oikeuteen lapsen huoltajuuskiistasta ja asianajaja sanoi suoraan, etten luultavasti saa yhteishuoltajuutta, koska lapsen äiti ei osaa neuvotella mistään asiasta. Oikeus kuulemma luultavimmin katsoo, etteivät vanhemmat kykene neuvottelemaan lapsen asioista, joten huoltajuus määrätään äidille. Olen koko ajan yrittänyt sanoa, että asioista puhutaan ja lopputulos kuulemma luultavimmin on tämä? Onko tämä nyt sitä oikeudenmukaisuutta sitten vai suosiiko oikeuslaitos näin voimakkaasti äitiä? En polta, en käytä alkoholia, huumeita en ole edes kokeillut enkä eläessäni ole ketään lyönyt eli en ole edes väkivaltainen, mutta silti tulos kuulemma luultavimmin on tämä!?! En todella voi uskoa tätä…”
Näitä tämmöisiä tarinoita on turhankin paljon.
Olis kirveellä töitä.
Onko mielestäsi populistinen toisten ihmisten todellisista ongelmista, kuolemista kirjoittaminen väkivallalla sekä ymmärtämättömyydellä mässäillen mitenkään kohtuullista aikana, jona ihmiset ja kaupungit silpoontuvat lähellä käytävään repivään sotaan?
Laura Huhtasaari on paras feministinen esikuva tyttärelleni.
1.3.2019.
Minulla on kymmenvuotias tytär. Hänellä on Angela Merkelin itsetunto, koulussa hän kertoo pojille, mitä näiden tulee tehdä ja ottaa häpeilemättä tilan. Hänen toiveammattinsa ei ole lentoemäntä vaan lentokapteeni.
Anteeksi, etten ole kertonut sinulle tyttären, että olet uhri. Se on paljon helpompi kuin riskinotto.
Naistenlehdet ovat täynnä kauniita, varakkaita ja menestyneitä naisia, joiden epäonnistumisen syy on aina joku muu kuin he itse.
Kiitos heidän, tyttöni oppii pian, ettei mikään ole hänen oma vikansa. Se on miesten, oikeistolaisten naisten, rakenteiden ja aina jonkun muun.
Naiset näyttelevät mediassa uhreja, koska siitä on hyötyä.
Oikean feministin tunnistaa siitä, että häntä vihaavat miehet, mutta myös naiset.
Oikea feministi ei syytä omista mielenterveysongelmistaan jokaista vastaantulevaa miestä, rakenteita ja milloin mitäkin Amerikassa keksittyä muotisanaa. Oikea feministi analysoi peilikuvan sijaan maailmaa. Nämä naiset eivät puhu itsestään, vaan ympäröivästä maailmasta.
Minäpä maspleinaan ja kerron keitä he ovat:
feministejä ovat poliitikot Laura Huhtasaari, Päivi Räsänen, Marimekon Kirsti Pakkanen, liikenneministeri Anne Berner, Li Andersson, Amanda Harkimo, Johanna Tukiainen, Marika Fingeroos, Elina Lepomäki, Ilta-Sanomies päätoimittaja Ulla Appelsin, Ylen toimittaja Sanna Ukkola, Rosa Meriläinen ja Lenita Airisto.
Mikä heitä yhdistää? Tärkeintä on, että he eivät miellytä minua. He eivät noudata sääntöä, jonka mukaan naisen pitää olla ”empaattinen”, ja kiinnostunut hoiva-asioista ja pakolaisista.
Joten naiset, lopettakaa se ulina ja ryhtykää hommiin.
Jk.5.9.2022 11:30. Rupesin tarkistamaan blogini kommentteja ja huomasin, että tästä kommentista on minulta jäänyt linkki pois. Kyseessä on Tuomas Embusken kolumni 1.3.2019, Iltalehti; kolumnin otsikko sama kuin tässä. Pahoittelen kömmäystäni. Tässä se linkki:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4a65fa8a-52b0-4b55-adb9-aff49b11183b
Puhuin kylläkin noiden miesten ja suomalais-perheiden ongelmista yleisesti, mutta olkoon.
Liisa Iso-Mörkötalo
3.9.2022 12:14 MUOKKAA
”Onko mielestäsi populistinen toisten ihmisten todellisista ongelmista, kuolemista kirjoittaminen väkivallalla sekä ymmärtämättömyydellä mässäillen mitenkään kohtuullista aikana, jona ihmiset ja kaupungit silpoontuvat lähellä käytävään repivään sotaan?”
Mitä yhteistä on Putinin trolleilla ja feministisen propagandan suoltamisella aiheeseen kuin toiseenkin?
Sinä et tunne minua etkä ilmeisesti itseäsikään tai mitä pääsi sisällä tapahtuu. Lisäksi on mielestäni hyvin kyseenalaista että kirjoitat kenties politisoiden todellisista yhteiskunnallisista ongelmista, jotka eivät liity feminismiin.
Pitäiskö kääntyä homoseksuaaliksi niin sais parempaa kohtelua.
Ajattelin kirjoittaa tänne sinällään hyvinkin huomionarvoisiin aiheisiin jotakin siitä, mitä itse olen asioista ymmärtänyt lukemani ja kokemani kautta, mutta kirveskommentin takia en juuri nyt halua uhrata aikaani tässä.
Sadepäivän terveiset Savosta.
Mistä näitä riittää?
Takavuosina Ruotsissa nousi melkoinen kohu, kun tv-dokumentissa Könskriket kerrottiin, että ruotsalaisfeministien Bella Vänner- nimisen järjestön kokouksissa huudettiin kuorossa ”Tappakaa miehet” Hirttäkää miehet!”
Samainen dokumentti päättyi siihen, kun Naispäivystys-nimisen organisaation johtaja kertoi, että miehet ovat eläimiä, ja päivitteli silmät pyöreinä, etteikö toimittaja ajattelekaan samalla tavalla.
Pysytään vielä Ruotsissa.
Syyskuun 2006 eduskuntavaalien alla feministipuolue Feministiskt Initiativ järjesti Tukholman Sergelin torilla tilaisuuden, jossa puolue markkinoi itseään maailman ensimmäisenä feministipuolueena, joka ”ei ole kontallaan oikealle eikä vasemmalle, vaan on suoraselkäisesti naisten asialla”.
Sergelin torille kerääntyneet puolueen kannattajat tehostivat puheitaan huutamalla rytmikästä iskulausetta. Mikä oli se poliittinen iskulause, jota siellä huudettiin? ”Vagina!Vagina!Vagina!Vagina”.
Kommentin lähde: Kirja ”Mies vailla tasa-arvoa” sivut 185-186.
Mitä ihmettä tällaisella jutulla haetaan? Sääliä, naisvihaa vai olemattoman mieskunnon selittelyä. Ovatko naiset sanoneet, ettet osaa mitään, liian pieni vai mitä ?
Joka tapauksessa masentava juttu !
Mielestäni Heikillä on hyvä pointti tuossa, että kukaties miesten kannattaisi uskoa enemmän itseensä sekä mahdollisuuksiinne kehittyä tukemaan toinen toisianne miehisten tunnetarpeiden affirmoimisessa.
Jos opettelee lukemaan ja ymmärtämään lukemansa, niin ei tarvitse typeriä kysellä.
https://yle.fi/uutiset/3-7689203
Nykyfeminismistä on solidaarisuus kaukana.
Vuoden 2006 ylistetympiin poliittisin ilmiöihin on kuulunut ruotsalainen feminismi: Feministiskt iniativ-puolue sai edustajan Euroopan parlamenttiin ja Ruotsiin muodostettiin myös nyt jo kuollut ja kuopattu feministihallitus.
Entäpä kun Ruotsissa pitäisi puhua etenkin Afrikasta ja Lähi-idästä saapuneiden maahanmuuttajanaisten oikeuksista – ollaan hiljaa, ja nimenomaan feministit ovat hissun kissun.
Tänä kesänä Nörrköpingissä paljastui tapaus, jossa pakallisen koulun 30 maahanmuuttajataustaiselle tyttölapselle oli tehty ympärileikkaus, sen radikaalein muoto jota voi ja pitää kutsua silpomiseksi.
Mitä tekivät Ruotsin feministit?
Olivat hissun kissun.
Viime vuonna Ruotsissa julkaistiin hätkähdyttävä uutinen, jonka mukaan maassa asuu 70 000 nuorta – pääasiassa naisia – jotka elävät kunniaväkivallan ja esim. järjestetyn avioliiton uhan alla.
Ryhtyivätkö ruotsalaiset feministit leppymättömään taisteluun kunniaväkivaltaa ja sen lieveilmiöitä vastaan?
Eivät ryhtyneet.
Näin siis maassa, joka kutsuu itseään maailman tasa-arvoisimmaksi, ja jossa jokaisella naisella tulisi olla yhtäläinen
oikeus päättää omasta seksuaalisuudestaan ja mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan.
——————————————————————-
”Pientä on miehen alistamisen halu naisia kohtaan, verrattuna naisen alistamisen haluun toisia naisia kohtaan.” – Kirjailija ja presidentin rouva Sylvi Kekkonen.
Heikki Karjalainen
3.3.2020 18:20
”Mitä ihmettä tällaisella jutulla haetaan? Sääliä, naisvihaa vai olemattoman mieskunnon selittelyä. Ovatko naiset sanoneet, ettet osaa mitään, liian pieni vai mitä ?
Joka tapauksessa masentava juttu !”
Ei kannata masentua. Ehkä se korvikeneuvostoliitto (EU-liittovaltio) vielä toteutuu.😉
Pitäisikö sukupuolisuhteissakin siirtyä luonnonmukaisuuteen eli luomuun.
Oikeudessa sitten todisteltaisiin, onko suhde ollut luomupohjainen, vaiko ei.
Jo suhdetta solmittaessa otettaisiin paperille talteen kummankin osapuolen luomukäsitys.
Voitaisiin käyttää esimerkkeinä kulttuurien malleja: juutalainen, islamilainen, kiinalainen, mormonilainen, shintolainen, Katariina Suuren malli tai Salomon systeemi.
Voitaisiin sitoutua myös muiden kädellisten malleihin: oranki, bonobono, simpanssi, gorilla, kapusiiniapina…
Myös muut eläimet kävisivät haluttaessa: Ilves, susi, kamelikurki, joutsen, kirjosieppo, metso, käki, lehtokurppa, kyykäärme…
Avioliitto on sopimus. Riitojen sattuessa pitäisi tarkastella, millainen sopimus on tullut tehtyä. Avioehtona voitaisiin kirjata jokin edellä olevista luomumalleista.
Paljon kysymyksiä, vaan mistä ajattelitte, että vastauksia kannattaisi lähteä etsimään?
Jos pseudotiede Sukupuolentutkimuksen mahdollistaminen verovaroin lopetettaisiin länsimaissa, se olisi nähdäkseni hyvä alku parempaan maailmaan.
Heikki Karjalaisen kommentti poistettu. Kun jätin tämän Karjalaisen yhden törkykommentin tänne, en tarkoittanut että kaipaisin niitä lisää.
Ehkä tuo aikaisempi kommenttini, jossa kerrottiin mitä takavuosina on tapahtunut Ruotsin maalla (muun muassa 30 maahanmuuttajataustaisen tytön ympärileikkaus (lue silpominen) sai jostain syystä Karjalaisen nimellä kirjoittavan henkilön pillastumaan tavallista enemmän.
Se ei ollut asia, vaan blogisi yleinen miesihannoinnin ylistys !
Jos HK. fantasioi seksisuhteesta ympärileikatun muslimitytön kanssa, sehän on hänen asiansa.
Jos noin luulet, esitä joku fakta siitä, missä niin olen esittänyt tai teksteissäni kuvitellut ?
Perusteet tuolle näkemykselleni ilmenevät kommentissani 3.9. klo 23:05.
Väärä viittaus, mitä kantaani tulee.
Mikä naistutkimuksessa on vikana?
”Englannissa Tom Martin ilmoittautui London School of Economicsin sukupuolentutkimuksen (gender studies) kurssille vuonna 2011. Tom Martin oli sekä feministi että miesasiamies. Kuuden viikon jälkeen hän joutui lopettamaan luennot, koska ne olivat seksistisiä miestä kohtaan.
Sukupuolentutkimus ei ollutkaan Martinin etsimää tasa-puolista tiedettä, vaan uskonnon kaltaista miesvastaista propagandaa. Sukupuolentutkimus kieltäytyi kyseenalaistamasta tarinalinjaa, jossa naiset ovat hyviä uhreja ja miehet pahoja alistajia. Tomia oli huijattu. Hän aikoi haastaa yliopiston miesten syrjinnästä, mutta ei päässyt oikeusistuimeen asti. Tom sai kuitenkin kurssista maksamansa 9000 puntaa takaisin.” – Suomen Perusta 9.12.2016 Henry Laasasen kirjoitus, jonka otsikko on sama kuin tässä.
Kerran kun kieltäydyin seksistä humalaisen naisen kanssa niin sain paljon paskaa niskaani. Mies jos kieltäytyy seksistä hän menettää munansa.
Jos mies uskaltaa kritisoida feminismiä, nimenomaan radikaalia feminismiä (onneksi nykyään moni mies uskaltaa), saa tietyiltä tahoilta palautetta alta aikayksikön: olet naisvastainen, äärioikeistolainen, natsi jne).
Feminismikriittinen ei tietenkään ole naisvastainen vaan päinvastoin, naismyönteinen. Harvassa taitaa olla feminismiä arvostelevat miehet, jotka eivät suhtaudu myös torjuvasti holtittomaan maahanmuuttoon, erityisesti islamilaisten maahanmuuttoon.
Feministit taas ovat lääpällään islamin suuntaan. He kunnioittavat länsimaissa olevien islamin väen naisvastaista kulttuuria kunniamurhineen, tyttölasten silpomisineen, rituaaliteurastuksineen – ja kun islamin miehet raiskailevat kristittyjä naisia ja tyttöjä, feministit hyssyttelevät ja jos ne jotain sanovat niin ”kyllä ne kanta-asukkaatkin osaavat ja ne vasta osaavatkin!” (Me too-mellastus on kärkiesimerkki tästä puolesta).
Että mitä järkeä radikaalifemmat sitten noudattavat, kun naisliikkeestä on tullut kristityn naisen painajainen?
Marxilaista järkeä ne ja niiden kannattajat noudattavat. Olen sanonut useammin kuin kerran ja myös tarkoittanut sitä ”Feminismi on kulttuurimarxismin lippulaiva” Feminismi on vain välivaihe matkalla kohti marxilaista utopiaa.
Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla
Tuossa menevat sekaisin jo kaikki maailman ongelmat feminismin nimissä.
Vielä trumppilaisuus ja äärikristillisyys lapsentekokoneineen ja körttimummoineen puuttuvat.
Kommentoin nyt tänne, että on hiton surullista se, kun naiset kohtelevat puolisoitaan, lapsiaan sekä muita kanssaihmisiä oman prinsessaleikkinsä/ antifeminismin orjina; alistaen omien lastensakin tarpeet ja toiveet sekä koko perheen hyvinvoinnin oman dominointinsa, tahtotilojensa, vinoutuneen todellisuuskäsityksen sekä itse pyörittämänsä idealistisen kaaoksen ylläpitoon.
On väärin, että tämä kehitys jatkuu ja näissä perheissä kilteimmiksi sekä avuliaimmiksi jalostuneet jalkarätit ja vaikkapa miehet oikeasti päätyvät valitsemaan elämänkumppaneikseen kaikkien naisten joukosta sellaiset, jotka heittäytyvät avuttomiksi prinsessoiksi, jotka tarvitsevat kaiken. Traagista kun mies haluaa pelastaa ja ottaa elämänkumppanikseen ventovieraan uutuudenviehätyksen, jota ryhtyy kohottamaan sekä nostamaan kenties alhaisestakin sieluttomuudesta omaksi prinsessakseen, jonka kehitystarinan tukijaksi ja jopa mestariksi sekä rahoittajaksi itse asettuu ehkäpä jonkun sankari-kuvitelman riivaamana.
On hämäävää ja petollista kun nämä miehet elävät kuplassa, jota sitten miesten äiditkin palvovat ja nostavat näissä kuplissa elävät lapsensa kunnia-jalustalle muiden perheenjäsenten esikuviksi, joka ruokkii edelleen yhä paisuvaa vinoumaa tehden sen, että lopulta perheet alkavat tukea sekä hyväksyvät tuon vinoutuneen kuplan, ryhtyen myötäilemään läheistään sekä tämän itse kumppanikseen valitsemaa, prinsessaksi/prinssiksi pyrkivää sielutonta tämän päämäärissä, joiden puitteissa ääliö toteuttaa omaa kiipeämistään parisuhteen sisällä valtahierarkian huipulle.
Nämä ihmiset/ääliöt pitävät huolen siitä, että lahjovat sekä kaverustuvat päällekäyvän aggressiivisesti kumppaninsa perheenjäseniin, jossa pelissä nostavat itsensä pyhimyksiksi kumppanin silmissä, tehden näyttävän show’n siitä, miten he ahkerasti teeskennellen ryhtyvät yhtäkkiä hillokkeita ja perinnereseptejä opetteleviksi kodin hengettäriksi, soitellen anopeilleen kysellen ohjeita; tyrkyttäen tekaistua ihannekuvaa itsestään kumppaniaan hoivaavina tarmopesinä, josta kotileikistä muodostuu keinotekoinen, sairas sirkus, jota myös muiden ympärillä olevien todistajien täytyy myötäillä ja kumarrella.
Tilanteissa, joissa ihmiset sanovat vastaan, pitää sieluton (prinsessa/prinssi) huolen siitä, että hän näyttävästi uhriutuen jopa itkupotkuraivarein vetoaa kumppaniinsa, joka parisuhteensa tukemiseen on jo niin omistautunut, että hän joutuu ristiriitaan, jonka usein ratkaisee kumppaninsa hyväksi.
Näin selkeytyy se karu sääntö, että sikäli jos muu perheenjäsen ei tahdo menettää läheistään sieluttomalle ihmisen irvikuvalle, on kaikkien yritettävä jotenkin pelata mukana. Vähitellen muut suhteet omiin perheenjäseniini murenevat/ uhrataan parisuhteen tieltä.
Erinäisissä yhteyksissä paljastuu sattumalta murto-osia siitä hyvin häkellyttävästä asetelmasta, joka pitää sisällään avointa pettämistä, nöyryytystä, temppuilua, näytelmää sekä taloudellista ja kaiken tasoista toisen käyttämistä pelkkänä omana jalustana ja korokkeena ääliömäiselle ja irvokkaalle, sisäisesti täysin tyhjälle sekä banaalille hyväksikäytölle, joka ei kunniallisuutta tunne.
Sankari laihtuu ja kuihtuu aaveeksi, väsyy ja luovuttaa, kieltäytyy kertomasta painajaisesta kenellekään, jääden täysin yksin pimeyteen.
Näitä tarinoita on, ja paskamaista, että muutkin naiset leimataan sitten ja meitä syyllistetään ja kiusataan, vainotaan ja meille kostetaan, vaikka osin varmasti itse olemme osana rakentamassa tätä kulttuuria kenties kaikkia roolejamme tiedostamatta.
En tunne enkä tiedä yhtään tapausta, jossa mies olisi menestynyt ilman vaimon/äidin myötävaikuttamista ja kun näitä ilman on polkunsa mies rakentanut, niin yleensä ja poikkeuksetta on tuloksena ollut ja on sutta ja sekundaa.
Naiset kyllä menestyvät, eivätkä tarvitse miesriippaa ristikseen.
Jäin miettimään onko tuo Arvin näkemys provo vai ajatteleeko hän oikeasti noin yksiviivaisesti.
Kukaan ei pärjää yksin, tarvitsemme toisten ihmisten apua syntymästä lähtien siihen asti kun maallinen tomumaja palautetaan takaisin luonnon kiertokulkuun.
Filosofi Sartre on sanonut ”toiset ihmiset ovat helvetti”. Onhan se toisinaan niinkin, mutta olen aatellut, että jos Sartre olisi joutunut vuodeksi autiolle saarelle, mitä hän sen jälkeen olisi sanonut?
No filosofien sanomisien kanssa joutuu hunttaamaan, he kun ovat syvällisen ajattelun ammattllaisia.
Tuo mitä tiedän tämän Sartren ja toisen ranskalaisen filosofin ja älykön Simone Beauvoirin suhteesta, vaikuttaa suruvoittoiselta jutulta. Ilmeisesti he rakastivat toisiaan, mutta eivät tulleet keskenään juttuun.
Se jin ja jang, se parisielun etsiminen, ihmisen ikävä toisen luo, kaipuu menetettyyn (?) paratiisiin – ja näiden vastapoolina egominän (autopilotti) ja järkiminän kamppailu mielen hallinnasta, sortuminen tai pelastus, -on siinä pohtimista.
Ernest Dimnetin (1866-1954) mukaan ihminen on aidoimmillaan ennen kuin täyttää kymmenen vuotta.
”Kymmenen ikävuoden paikkeilla asia muuttuu: lapset alkavat tietoisesti jäljitellä vanhempia henkilöitä. Muutoksen voi huomata muutamassa kuukaudessa, toisinaan muutamassa viikossa: siinä on pieni mies, pieni nainen, joka tekee täysikasvaneiden eleitä, puhuu heidän tavallaan – – Sielullinen joustavuus ei ole yhtä suuri ennen. – –
Nämä olennot, jotka vielä äsken olivat kuin vastasyntyneitä pilviä keväisellä taivaalla, tottelivat jokaista tuulenhenkäystä ja heijastelivat herkästi valoa, ovat nyt aivan passiivisia. Jollei jokin intohimo vuosien vieriessä auta heitä jälleen pääsemään ylemmäksi, niin he alkavat yhä enemmän painua ihmisten suureen joukkoon, lainata laiskasti miljoonilta heidän ajatuksiaan, eleitänsä ja puheenparttansa.”
Lopetettuaan koulunkäyntinsä noin 17 vuoden ikäisinä, he ovat oppineet kieliä, matematiikkaa ja hienoja asioita – ja ajattelevat ympäristönsä tavoin.
Lainaus on Ernest Dimnetin kirjasta ”Ajattelemisen taito”. Kirja julkaistu 1928 (saavutti maalmanmaineen), Suomeksi ilmestynyt ensi kerran 1930.
Kiitos tuon kauniin Ernest Dimnetin sitaatin jakamisesta, josta assosioin erään Rainer Maria Rilken ajatelman avoimuudesta, mikä elämässäni liittyy kauniiseen muistoon:
”Du musst das Leben nicht verstehen,
dann wird es werden wie ein Fest.
Und lass dir jeden Tag geschehen
so wie ein Kind im Weitergehen von jedem Wehen
sich viele Blüten schenken lässt.
Sie aufzusammeln und zu sparen,
das kommt dem Kind nicht in den Sinn.
Es löst sie leise aus den Haaren,
drin sie so gern gefangen waren,
und hält den lieben jungen Jahren
nach neuen seine Hände hin.”
Eikai kukaan ihminen ole saari, mistä todistaa jo pelkkä kielen tarttuvuus, kun kuljemme maailmassa sallien eri kielten ja murteiden tarttua osaksi itseä, tartuttaen myös toisia omine intohimoinemme.
Vaietuista asioista kirjoitettaessa on mielenkiintoista miettiä ajan horisontaalista ja tunteen vertikaalista vaikutusta muistoon ja sen aitouteen: miten muisto on aidoimmillaan, tai miten haluamme muistaa tai ajatella jotakin kokemusta? Onko se rehellisimmillään juuri sellaisena kuin se itselle tapahtui jossakin tietyssä ajassa sekä siinä olevissa tunteissa ja ymmärryksessä — vai mikä on oma suhteeni siihen tänään? Vai miten oikeastaan haluan muistaa ja ajatella?
Lämmin viikonlopun toivotus blogistille.
Liisa Iso-Mörkötalo
22.9.2022 00:45
Anteeksi mutta luin aiempia tekstejä, joiden perusteella eräs kirjoittaja ei vaikuta 1940-luvulla syntyneeltä, puutarhanhoidosta voimaantuvalta mieheltä — mikä itselleni tuntuu vastenmieliseltä joutua ajattelemaan, miksi kukaan toinen nainen haukkuisi feministejä netin rasistipalstalla; minuakin feminatsiksi nimitellen, hyökkäillen kimppuuni niissä määrin, että olen joutunut neutraloimaan itseni mahdollisimman ei-uhkaavaksi, lapsen tasolle asti, välttääkseni myllytystä, kirveskommentteja ja raivokasta halua vaimentaa ääneni.
Ja nyt tuta saa Hannu Tiainen. Laumassa louskutetaan mies-raukalle keskustelutaidon puutteesta, vaikka itse sensuroidaan muiden kommentit omista blogeista sekä huomionhakuisella vyörytyksellä asetutaan älylliseen yliotteeseen muihin nähden, josta yliotteesta käsin voimallisesti vaikutetaan ja ohjaillaan kanssablogaajien mielipiteet omien kaltaisiksi, kun itseä hitaammat suu kuolassa toistelee kierrätettyjä, opittuja ajatuksia. Ja siitä hyvillään asetutaan taka-alalle väijymään uutta tulokasta, tehden taktisia täsmä-iskuja uuteen kommentoijaan ilmeisesti siitä pelosta, että menettäisi itse asemansa rasistiblogien diktaattori(ttare)na. Olisikohan itsekritiikin, sordiinon sekä rauhoittavien lääkkeiden aika kaikilla näin iltatuimaan. Emme ole rintamalla emmekä lännen elokuvassa, vaan Pirkan Blogeilla, herra mun vereni. Kiitos ja yörauhaa.”
Näin tämän kommentin Hannu Tiaisen blogissa ”Kaipaan vasemmstolaista politiikkaas” ja siirsin sen (myös) tänne, jotta Liisa voisi näitä uhriutumisrituaalitemppuja esittää face to face.
Mitähän Liisa Iso-Mörkötalo tarkoittaa ”kirveskommenteilla”.
Sitäkö kun aiemmin tässä ketjussa lainasin nimimerkki ”Tyrmistynyt isä” kertomustaan huoltajuuskiistasta.
Kommentoin kyseistä lainausta seuraavasti (löytyy tuolta edempää): ”Näitä tämmöisiä tosiasioita on turhankin paljon. Olis kirveellä töitä.”
Eikö Liisa tiedä, että kyseinen sanonta tarkoittaa jotain yhteiskunnallista epäkohtaa, joka olisi hyvä korjata?
Ai että oikein ”face to face”. Vitsit jos isoisäni olisi ollut yhtä cool ja nuorekas 75(?)-vuotiaana, että olisi kirjoitellut juttuja BLM-osastolta Kannabiksen laillistamiseen ja linolihappopohdintoihin — sukupolvien välinen kuilu hänen ja minun välillä olisi ollut lähes olematon. 😉
Mutta asiaan. Pidin Helsingin Hepun blogista, joka oli minulle vähintäänkin antava, kun sain siitä konkreettista näkökulmaa palapeliin, josta yritän sovitella jotakin kuvaa meneillään olevasta sodasta. Lisäksi tuossa viimeisimmin keräämässäsi kommentissani halusin tsempata Hannu Tiaista siitä näkökulmasta, jossa kenestäkään ei varmaan ihan namilta tunnu saada kirjoittamansa blogin kommentteihin laumaa hyökkäävän negatiivisia kritisoijia. Keskustelu voisi olla ihan jees, jos sellaiselle sallittaisiin ylipäätään tilaa. Itseänikään ei ole haluttanut kirjoittaa yhden yhtä blogia tänne palveluun, johtuen ilmapiiristä, jossa suuret ikäluokat kenties eivät sillä lailla tunne käytöstapoja nettiympäristöissä. Voin olla väärässäkin.
Joka tapauksessa kommentti ei liittynyt sinuun per se. Mielestäni olisi kiva jos täällä Pirkan blogeilla olisi vaihtoehtoisiakin ääniä.
Olet oikeassa, en todella tunne suomalaisia kansansanontoja, mikä johtunee osin asumisesta ulkomailla, josta johtuen suomen sekä ruotsin uutiset/politiikka ja myös kielet ovat jääneet minulla vähiin verrattuna suomettuneisiin. Tästä en tunne mitenkään morkkista kummiskaan, vaan tunnen itseni ihan onnekkaaksi saatuani elää niinkin pitkään ihan eri kuplassa — myöskin kiinnostukseni kohteet suuntautuvat pitkälti muihin asioihin mitä ehkäpä useilla tällä alustalla.
Oliko vielä jotakin mitä haluaisit tietää/ mistä riidellä?
”Oliko vielä jotakin mitä haluaisit tietää/ mistä riidellä?”
Eipä tässä muuta kuin että hyvin sinä selittelet. Hyvää illan jatkoa.
Joo, uskon myös, ainakin melkein, siihen, että ”rauhanpiippujaan” pössyttelevät entiset melkein-kommunistit, nykyiset puhdasoppiset(?) uus-rasistit pelastavat Euroopan ja koko lännen Titanicin kohtalolta. Antit ja Aimot ynnä Mikot kunniaan. Kaunista huomenta.
”Anteeksi mutta luin aiempia tekstejä joiden perusteella eräs kirjoittaja ei vaikuta 1940-luvulla syntyneeltä, puutarhan hoidosta voimaantuvalta mieheltä – mikä itselleni tuntuu vastenmieliseltä joutua ajattelemaan, miksi kukaan toinen nainen haukkuisi feministejä netin rasistipalstalla; minuakin feminatsiksi nimitellen, hyökkäillen kimppuuni niissä määrin, että olen joutunut neutraloimaan itseni mahdollisimman ei-uhkaavaksi, lapsen tasolle, välttääkseni myllytystä, kirveskommentteja ja raivokasta halua vaimentaa ääneni.”
Liisa Iso-Mörkötalo
27.8.2022 15:47
”Persujen nainen saa minun puolestani kirmata vaikka ilkosillaan kesälaituria pitkin sekasaunasta niin, että rinnat hölskyvät olkien yli maitorepuksi hänen perässään roikkuvan uskollisen uroslauman kirnu-virvokkeeksi, for all i care. 18 litran voireppu ei roiku minun selässäni.” – Liisa iso-Mörkötalon kommentti 26.8.2022 Helsingin Hepun kirjoittamaan blogiin Pirkan Blogit 27.8.2022 ”Kansallismielisyys on yleisesti tuhovoima – parempi samastua ylikansallisuuteen.
Säälittävää tekstiä…
Kiitos Juhak tästä mielipiteestä, olet todellinen auringonsäde tällä alustalla.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c9bd54de-d1b6-4b1a-a65b-5c6805478060
Iltalehti 17.10.2020.
Marko pettyi hovioikeuden tuomioon – joutuu maksamaan 50 000 euroa elatusapua toisen miehen lapsesta.
Marko uskoo, että hänen kokemansa oikeusmurha voidaan korvata vain lakimuutoksella.
Nelikymppinen espoolaismies on käynyt isyyskiistaa vuodesta 2016 lähtien. Lapsi oli tuolloin noin 1,5-vuotias ja Marko piti pienokaista omanaan. Lapsi oli kuitenkin syntynyt Markon silloisen vaimon salasuhteesta toisen miehen kanssa.
Kun asia paljastui Markolle, hän vaati isyystestiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän isyystutkimus osoitti, että Marko ei ole lapsen isä 99,999 prosentin varmuudella. Marko vaati isyyden korjaamista.
– En käytä sanamuotoa isyyden kumoaminen vaan korjaaminen. Lapsella on isä, se en vain ole minä, Marko sanoo Iltalehdelle.
Helsingin hovioikeus on vahvistanut torstaina 15.10. käräjäoikeuden päätöksen, jonka mukaan Markon on maksettava elatusapua toisen miehen lapsesta siihen asti, että lapsi täyttää 18 vuotta.
(Markon nimi on muutettu asian arkaluontoisuuden vuoksi.)
https://www.youtube.com/watch?v=mJuVTPikS8g
Matriarkaattimamman vino hymy.
Taustoittavia tulkintalinjoja Liisan seikkailuille ihmemaassa:
”Ketjukäyrä eli ketjuviiva, köysiviiva tai katenaari (lat. catenaria) on hyperbolisen kosinin kuvaaja. Nimensä käyrä on saanut siitä, että kahden tukipisteen varaan ripustettu taipuisa ketju (lat. catena) tai köysi asettuu tämän käyrän muotoiseksi. ”
(Wikipedia teksti otsikolla ”Ketjukäyrä”)
__
Ote Wikipedian artikkelista ”Cheshire Cat”:
”The scholar David Day has proposed Lewis Carroll’s cat was Edward Bouverie Pusey, Oxford professor of Hebrew and Carroll’s mentor.
A hanging chain forms a catenary.
The name Pusey was suggested by Alice’s deferential address of the cat as ”Cheshire Puss”. Pusey was an authority on the fathers of the Christian Church, and in Carroll’s time Pusey was known as the Patristic Catenary (or chain), after the chain of authority of Church patriarchs.”
__
”The annexation of occupied Ukrainian areas is ”pure Alice in Wonderland”, says a former British ambassador to Russia.
Sir Roderic Lyne said Putin’s plans to formally annex four Ukrainian regions were ”farcical, but also tragic”.
He compared the president’s actions to the scene in Alice in Wonderland when she sees a grin without a cat, when looking at the Cheshire cat.”
(https://www.bbc.com/news/live/world-63077272)
Kyse siis taitaa olla kristillisen kirkon patriarkoista; nykyisen ateistis-materialistisen, maallistuneen taloususkonnon nuorten herrojen valtapyrkimyksistä, joka tiivistyy kokoomusääliöön porvarihybridiin.
Korjaus: valtapyrkimyksistä, jotka tiivistyvät kokoomusääliöihin porvarihybrideihin.