Äkkiseltään otsikko saattaa vaikuttaa järjettömältä, mutta antakaas niin selitän hieman.
Diesel on modernin yhteiskunnan ”elämäneliksiiri”. Se on tällä hetkellä välttämätöntä niin ruuan tuotantoon, ihmisten ja tavaroiden kuljetuksiin kuin osin myös talojen pitämiseen läpiminä. EU:n ja Yhdysvaltojen uusille polttomoottoriautoille säädettyjen valmistuskieltojen oletetaan johtavan dieselin ja bensiinin kysynnän merkittävään laskuun jo 10 – 15 vuoden sisään. Tämä ennakoitu kysynnän lasku saa investoinnit öljynjalostukseen näyttämään kannattamattomilta, jonka seurauksena jalostuskapasiteetti on jo laskenut ja tulee laskemaan edelleen tulevina vuosina.
Vihreä siirtymä ei kuitenkaan ole vielä täällä, eikä dieselille ole tällä hetkellä saatavilla välitöntä korvaajaa, mikä uhkaa johtaa jopa rajuun dieselin hinnan nousuun. Tämän voisi luulla olevan hyväksi vihreälle siirtymälle, mutta… Vihreä siirtymä vaatii suuria investointeja mm. sähköverkkoon, uusiin sähköautoihin sekä uuteen sähköntuotantoon. Kaikki nämä taas vaativat suuria määriä raaka-aineita, kuten kuparia ja erilaisia akku- ja maametalleja. Näistä raaka-aineista suurin osa on lähtöisin kaivoksista, jotka tällä hetkellä käyttävät suuria määriä dieseliä kaivoskoneiden polttoaineena.
Mikäli siis dieseiin hinta, kuten vahvasti näyttää, nousee mekittävästi tulevina vuosina, myös vihreän siirtymän vaativien raaka-aineiden hinnat tulevat nousemaan. Kaivoksissa voidaan toki siirtyä käyttämään myös joitain vaihtoehtoisia energialähteitä, mutta niitä ei ole aiemmin suuremmassa määrin käytetty niiden dieseliä korkeamman hinnan takia, eli myös tämä siirtymä nostaa raaka-aineiden hintoja.
Kun yhteiskunnan perustoimintojen ylläpito kallistuu dieselin hinnan nousun seurauksena, on yhteiskunnalla vähemmän resursseja käytettävissä vihreän siirtymän vaativiin investointeihin. Mikäli samaan aikaan vihreään siirtymään vaadittavien investointien kustannukset nousevat, esimerkiksi niiden tarvitseman energian hinnan nousun myötä, hidastaa tämä entisestään vihreää siirtymää.
Tällä hetkellä alkaakin näyttämään pahasti siltä, että sinällään hyvää ja pitemmällä aikavälillä välttämätöntä muutosta nopeuttamaan tarkoitetut poliittiset päätökset ovatkin kääntymässä itseään vastaavan. ”Ylhäätä” poliittisesti ohjattu siirtymäaikataulu voikin lopulta johtaa alkuperäistä pitempään siitymäaikaan, kun tehtyjen päätösten tahattomat kerrannaisvaikutukset nousevat muutoksen esteiksi/hidasteiksi.
Amerikassa tämä huomattiin ja nyt välivaaleissa epädemokraatit tulevatkin kokemaan tappion, kun Trumpin toiminta presidenttikaudellaan onkin kansalaisille paljastunut ilmastoystävällisemmäksi kuin näiden maailmanlopun profetioiden utopiat.
Voihan tuossa olla jopa järkeä mutta ensin pitää olla maassa latauspisteitä koko maan alueella
Nyt ei ole kun espalla ja ne ei riitä terv tepivaari
Huolimatta ”sähkösiirtymästä”, polttomoottorit eivät kuole, vaan kehittyvät käyttämään tehokkaammin ja päästöttömin vaihtoehdoin fossiilisia uusiutuvia ja uusiutumattomiakin kuten öljy.
Öljyä tarvitaan myös muovituotantoon, jota muovia ei edes osata hajottaa takaisin öljyksi.
Vihreää siirtymää hidastaa nyt myös sodat.
Ja yksi lisäkahjo ison lahden takana saattaa panna maailmankirjat sekaisin, jos sekopäät kannattajat sekoittavat vaalit ja demokratian salaliittoteorion ja epäjumalansa siunauksin.
Toivottavasti on telkien takana niin kauan kuin vihreys on siirynyt häneen.
Kyllä se mielestäni melkoista ”kuolemaa” ja kehityksen päätepistettä polttomoottoreille tarkoittaa, mikäli EU ja USA nykyisten pyrkimystensä mukaisesti kieltävät uusien polttomoottoriautojen myynnin vuonna 2035.
…siihen on aikaa ja maailma ehtii muuttumaan moneen kertaan !
Tuollainen reilu kymmenen vuotta on yllättävän lyhyt aika, vaikka puhuttaisiin vain jo olemassa olevan uuden teknologian käyttöönotosta laajassa mittakaavassa. Mikäli teknologian on vasta testausvaiheessa, tai vielä pahempaa vasta tutkimuksen/kehityksen alla, aikaa kuluu tietysti vieläkin enemmän.
Dieselin isompia uhkia on tosiaankin venäjä tällä hetkellä.
Mutta hyvä se olisi aina muistaa kokonaisuus. Poliitikot rakastavat säätää jonkun pienen yksityiskohdan kanssa, kun pitäisi nähdä koko kuva.
You can’t have your cake and eat it too. Hidastaminen varmaan lienee edessä joka tapauksessa, kun vanha systeemi sekä koko länsimainen kulttuuri lienee rakennettu kestämättömyyden varaan… Ihmisen on muutettava kulutustottumuksiaan sekä haluamistaan, ja kulttuurinen muutos kai laahaa aina teknisiä ratkaisuja jäljessä.
Maapallon väestön kasvaessa on varmaankin opeteltava jakamaan sekä tekemään kompromisseja, kun ei liene realistista jatkaa kilpailua samalla vauhdilla resursseista, joiden rajallisuuden vuoksi tuskin älylaitteidenkaan hinnat laskemassa? Mikä se ratkaisu sitten olisi, kun on pakkomielle talouskasvun ylläpitoon?
Itse ainakin yksilötasolla olen kokenut minimalismin hyvänä ja eettisenä vaihtoehtona, että ehkä jatkossa en osta lainkaan älypuhelinta ja olen valmis luopumaan paljosta turhasta, hyväksymään sen, ettei kaikkea ole saatavilla, eikä tarvitsekaan olla, eikä minun ole pakko päästä toteuttamaan jotakin lomailun/stimuloitumisen tarvetta matkustelemalla ympäriinsä, en ole omistanut passia enkä lentänyt lentokoneella kymmeneen vuoteen, koska internet ja mielikuvuvitus, joilla jo pääsee melko pitkälle kuormittamalla yksilökeskeisellä etuoikeutetulla itsensä toteuttamisen kliseellä yhteistä sinistä kuplaa. Ihminen voi keksiä myös uusia muita olemisen tapoja kuin materialistis-ateistisen sisältä kuolleen onttouden, jota pitää täyttää kiihtyvään tahtiin mitä tyhjemmin oma kulttuuri kumisee.
Liisa. Täsä perimmillään on kysymys.
Luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen on väistämättä edessä. Se millä aikataululla ja keinoin tähän päästään ovat vielä avoimia kysymyksiä.
Esimerkiksi julkisen talouden velka asettaa omat ongelmansa talouden ja kulutuksen supistamiseen. Mikäli talous ja kulutus pienenevät, kasvavaa yhteiskunnan velkasuhde, mikä taas heikentää entisestään yhteiskunnan kykyä ylläpitää palveluita ja investoida tulevaisuuteen.
Maailman 10%:n osa varakkaimmasta väestöstä kuluttaa suhteellisesti keskimäärin 1000 krt enemmän kuin tavalliset tallaajat. Joten maksakoot myös vihreästä sirtymästä samassa suhteessa. Väestönlisäys on toinen suhteettomuus.
Mistäs olet tuollaisen 1000x kulutuksen löytänyt?
Vuonna 2020 julkaistun Oxfamin tutkimuksen mukaan rikkain 10% aiheutti 25 vuoden ajanjaksolla (1990 – 2015) reilut 52% päästöistä, joka tarkoittaa noin 10x päästöä / henkilö verrattuna keskiarvoon.
Vaikka joidenkin muiden tutkimusten mukaan rikkaimman 1% päästöt ovat kasvaneet viime vuosina 3x keskivertoon verattuna, ei tuokaan nosta päästöjä lähellekkään 1000x lukuja. Varsinkin, kun tuo 3x koski vain 1% rikkainta, ei koko 10%.
Sinällään olen samaa mieltä, että parempiosaisten tulee kantaa keskimääräistä suurempi vastuu, mutta tässäkin pitää olla oikeudenmukainen. Esimerkiksi suomalaisten syyllistäminen periaatteella ”jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuin suomalaiset” ei ole oikeudenmukaista, koska suomalaisilla ei ole käytännössä osaa eikä arpaa Aasian tai Afrikan väestönkasvuun.
Me suomalaiset elämme varsin karuissa olosuhteissa, joissa pelkkä hengissä selviäminen vaatii enemmän energiaa (mm. lämmitys ja ruokahuolto noin 3/4 vuodesta) kuin seuduilla, joissa suurin osa maapallon väestöstä asuu. Myös tällaiset asiat olisi hyvä huomioida ”syyllisyyttä” arvioitaessa.
Se oli viitteellien arvo. Mikä linee oikea. Mutta periaateessa niin.
On myös hyvä kiinnittää huomiota siihen faktaan, että ihmisten kiinnostus luonnosta ja sen hyvinvoinnista on lähes täysin riippuvainen kansalaisten hyvinvoinnista.
Mikäli ihmiset joutuvat pohtimaan mistä saada seuraava ruoka-annos tai lämmin lepopaikka seuraavaksi yöksi, ympäröivän luonnon suojelu tai mahdolliset myrkky-/jäte-/ravinne-/yms-päästöt eivät yleensä juuri kiinnosta. Tämän takia on luonnon kannalta tärkeää pitää huolta ihmisten hyvinvoinnista, ja liian suuri luonnon etujen ajaminen ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella voi helposti kääntyä itseään vastaan.
En kyllä osta sitä ajatusta, että Suomen ”karuus” olisi jotenkin enemmän karua kuin kuivuus Afrikassa, jossa väestön kasvun toinen puoli on ollut korkea kuolleisuus, eivätkä rutiköyhät ihmiset kyllä kovastikaan pysty kuluttamaan, vaan meidän lännen vastuulla ollut avustustyö sekä länsimaisen hyvinvoinnin ja kulutuksen saattaminen myös köyhille alueille, joilla meidän ”apu” ja suur-yritykset johtavat ongelmiin, kun paikalliset viljelijät joutuvat myymään elinkeinonsa ja kuitenkin töihin sitten niihin firmoihin, jotka heidän elinkeinonsa ovat vieneet. Se on vähän kurjaa mielestäni. Että missä mielessä meillä Suomessa voidaan oikeasti katsoa olevan karua?
Vastaavasti Itä-Aasiassa yhteisöllisyyden on sanottu perustuvan mm. riisiviljelys-kulttuuriin, joka perustuu meille suomalaiselle vieraaseen realismiin, jossa viljelysmaata on vähän, mutta ihmistyövoimaa todella paljon. Napisemme ettei heillä ole meidän kaltaisia ihmisoikeuksia jne, kun heillä ei vallitse samanlaista yksilökeskeisyyttä mitä meillä, mutta heillä on ollut korkeakulttuuria paljon kauemmin kuin meillä ja ovat käyneet läpi monet historian vaiheet ennen meitä, ja heidän diktatuurissa markkinatalous toimii ja on suuri uhka ja kova kilpailija Yhdysvalloille esimerkiksi.
Mutta tuo köyhyyden suhde rappioon on toki ongelma esimerkiksi Yhdysvalloissa ilmeisesti, jossa on paljon eriarvoisuutta ja kodittomuutta ja heidän maaseutukin lienee rappiolla ja pyöriskelee huume-ongelmissa?
Viittasin karuudella vain Suomen ilmasto-olosuhteisiin, joiden takia joudumme käyttämään keskimääräistä enemmän enegiaa pelkään hengissä selviämiseen (lämmitys sekä ruuan varastointi/kasvatus/tuonti talven aikana).
Tämä on totta.
Kuitenkin myös se, että joillakin alueilla ihmismäärä verrattuna alueen elatuskykyyn on liian suuri.
Siitä eräs esimerkki on se, että monilla alueilla asukkaat ovat tuhonneet ympäristönsä polttamalla puut, minkä seurauksena aavikointi on lisääntynyt.
Itä-Aasiassa suurkaupungeissa ovat kehittäneet viljelystilan olemattomuuden vuoksi täysin lanoitevapaita, sisätiloissa olevia vesiviljelys-systeemejä paikallisia, joissa tuotetaan kavikset ravintoloihin ja kalat altaissa lannoittaa ja syö ravinnokseen noiden kasvien jämät. Sisätiloissa optimoiduissa olosuhteissa myös sato on tuottoisa eikä altistu luonnon tuomille yllätyksille.
Myöskin on kehitetty kaikenlaisia vahapintaisia papukaveja ym. jotka nimenomaan pärjäävät hyvin kuivissa olosuhteissa tuottaen satoa, ja kaikkia uusia lajeja jalostettu jotka vaativat vähemmän vettä; monet ravintolat myöskin muuttaneet ruokalistojaan niin, että käyttävät kasveja jotka vaativat vähemmän vettä ja pyrkivät valmistamaan uudenlaisia ruokia erilaista paikallisista kasveista, joiden viljely on eettisempää.
Ostamme venäläistä ydinpolttoainetta.
Ostamme akkumetalleja akkuina Kiinasta.
Ostamme aurikopaneeleja joissa kaivosmetalleja Kiinasta.
Fakta vaan on se, että Suomi ei ole enää suljettu saari maailmassa.
Ekokatastrofi on menneillään kaikkialla kuivuuden, ilmaston lämpenemisen, saasteiden, päätuholaisen kasvavan ihmismassan vaikutuksesta.
Siinä yksin öljyjalosteet katalysoivat sitä kasvua muoveineen. Mutta öjystä ei päästä vielä irti 100 vuoteen. Joten on paras jalostaa siitä mahdollisimman puhtaita kierrätettäviä tuotteita.
PS. Muuten, mitä tapahtuu tuolla maan alla, jotka ”säiliöt” pumpataan tyhjiksi öljyistä valtavilta alueilla. Mitkä vaikutukset sillä on ja mihin ilmiöihin ?
”Ostamme venäläistä ydinpolttoainetta.” – vaikka omassa maaperässä on runsaasti uraania.
”Ostamme akkumetalleja akkuina Kiinasta.” – toivottavasti ei enää kauaa [koboltti on hankittava esim. Afrikasta.]
”Ostamme aurinkopaneeleja, joissa kaivosmetalleja Kiinasta.” – miksi kaikki Kiinasta? Miksei tehdä täällä?
*
Monen länsimaan vihreä siirtymä tarkoittaa tuotannon siirtämistä Aasiaan.