On vaan selviö ettei kaikille sovi vegaani ruoka lainkaan enkä siitä mietteestä helpolla luovu
Kokeilin itse sitä ja huomasinkin asian olevan niin ettei ole minun juttu nyt syön kaikkia mitä eteeni roudataan tai itse haen
Nyt kun olenkin saanut sellasen paikan josta saan hyvää ravitsevaa valmis ruokaa
Ja sopivalla rahalla ihan aitoa maalaisruokaa ilman kaiken maailman härpäkkeitä
Kaupasta en hae kun savukkeet niitä kun ei tuolla tilalla kasvateta onko vaan näin ettei vegaanit itse huomaa eroa ruuan ja ruuan kanssa
voihan se noinkin olla minulle ne ovatkin lähinnä vitsi
Samoin nuot kaikki tuotteet jotka tehdään vaikka härkäpavuista samoin kun joku tofu mautonta ja pahaa maultaan
Vegaani saa mun puolesta syödä vaikka kissan kakkaa eihän se minulle kuulu sitähän tuo vegaani sapuska on kokonaan soommoro tepivaari kirjoitti Teuvo Mast
Ihminen on kuten sika eli kaikkiruokainen, jos kaventaa ruokavaliota voi jäädä jokin tärkeä ainesosa puuttumaan?
Juuri noinhan siinä tulee käymään terv tepivaari
Kerran kun vielä treenasin niin kokeilin 100% puhdasta soijaproteiinia. Hitto että oli pahan makuista vaikka yritin liotella sitä jogurttiin ja mustikkakeittoon.
noin on eikä se maku muuksi muutu menee sen hyvänkin maku pois terv tepivaari
😀 Sain päivän naurut kissankikkareita maistelevista, kiitos Tepivaari. Eittämättä se on itselleni aina yhtä hämmentävää, kuinka vegaanit harvoin nostavat esille sitä, kuinka kokonaan eri maailmansa vegaanisten tuotteiden maustaminen on, ja miten vaikeaa se oikeasti on saada niistä herkullisia. Vegaani, joka lapsesta asti on tuota harjoitellut, kuten entinen kummpanini, osaavat maustamisen ja vegaanisen ruoan laiton erinomaisen hyvin, mutta liharuokiin tottuneille tuo taitaa useimmiten olla se suurin ongelma mihin kaikki kaatuu, kun ei ketään kiinnosta väkisin syödä pahvia tai vielä pahempaa.
Tästä blogista tuli mieleeni tarina jo edesmenneen isovanhemman luona kyläilystä, kun läheiseni puoliso sitten oli varautunut kasvisruoalla kestitsemään koko porukkaa senioreiden kotona. Minun mielestä kiinnostava ja herkullinen kasvisruoka oli tehty etukäteen ja lämmitettiin sitten senioreiden pöytään tarjoiltavaksi.
Kun sitten istuuduimme yhdessä syömään, havaitsin sivusilmällä kulinaristiseen perinteiseen herkutteluun tottuneen isoäitini reaktioita hänelle uuteen ja erikoiseen ruokalajiin: ensin hän kohteliaasti maistoi annostaan, jonka jälkeen uteliaisuuden korvasi kasvoilleen nouseva epäluuloisuus, jonka aikana hän lusikallaan pyöritteli ja etsiskeli lautaselta kenties jotakin tuttua suuhun laitettavaa, välillä silmäillen viereisten syöjien suhtautumista ruokalajiin.
Lopulta kun muille tunui maistuvan kasvisruoka, joka selvästikään ei ollut millään muotoa vakuuttanut isoäitiäni, nosti isoäiti rohkaistuen katseensa lautaseltaan löytäen minun uteliaat silmät pöydän toiselta puolen, jotka saivat isoäidin heleästi nauramaan sekä kysymään minulta suoraa pöydässä kaikkien kuullen, kelpaisiko ruoka ehkäpä koiralleni.
Ikäväähän se oli pöydässä istuvaa, kasvisruoan valmistanutta ihmistä kohtaan, joka punastuen hiljaa vain jatkoi omaa ruokailuaan.
Mutta toisaalta itse siinä silloin mietin, että itse oli tuon tilanteen kenties aiheuttanut tuomalla omaa ideologiaa perinteisten kulinaristien pöytiin tarjolle. Isoäiti oli perinteinen etiketti-ihminen ja lukuisat joukkueet omilla tavoillaan pöydissään kestinnyt, eikä liene ollut perusteltua häntä viimeisinä vuosinaan tavoistaan ja tottumuksistaan vieraannuttaa. Erittäin lämpimät muistot hänestä.
Kiitos Liisa sainpa iloa aikaan kissan kikkareilla terv tepivaari
Tämä on hyvä juttu tepiltä – todellakin ruokavalio on hyvin yksilöllistä.
Ihmisen on mahdollista elää vegaaniravinnolla. Meidät on pienestä pitäen opetettu elämään sekaruokavaliolla joten se on tuttua, vegaaniruokavalio ei, joten se vaatii opettelua. Se, että se on mahdollista, ei tarkoita että se olisi pakollista. Joillekin se on myös paljon vaikeampaa.
Itsellä on kaksi asiaa mitä vegaaniruokavalio ei osaa tuottaa: juusto ja piimä. Myös kananmunista kovasti pidän. Monissa perinteisissä liharuoissa, kuten hampurilaisissa, vegaaniversiot ovat jo niin hemmetisti maukkaampia että ihan itserakkaan makuelämyksen takia valitsen sellaisen.
Ja makuasiat – niistä vasta pitääkin kiistellä!
Niin on yksilö joka ei voi esim syödä pähkinöitä mutta eipä mun mielikään tee niitä syödä
Itse en vegaaniin ruokaan koske edes pitkällä tikulla terv tepivaari