Parhaillaan TV3 aamustudiossa asiantuntijoineen selvittää millä keinoilla saataisiin autoliikennettä vähennettyä. Ilmeisesti puhutaan yksityisestä autoliikenteestä ja sen kaikesta pahasta, jota se tuo tullessan. Pitäisi keksiä jotain muuta, kun polttoaineiden hurja korotuskaan ei tunnu auttavan.
Nyt näistä asiantuntijoista joku keksi, että pakotetaan ihmiset käyttämään ratikoita, se tuntuu olevan melko tehokas liikennemuoto. Sen käytöllä saadaan vähennettyä yksityistä autoilua ja todennäköisesti sitä suurta autokantaakin. Samalla säästetään luonnonvaroista kalliit polttoaineet.
Hyvä, hyvä aletaan vaan kulkea ratikoilla, täällä maaseudulla ei ainakaan kilju kisot. Ei myöskään törmäile muihin liikennemuotoihin, kun yksyisautotkin on suurinpiirtein romutettu.
Ne viisaat antavat yleensäkin hyviä neuvoja, niiltä vaan tahtoo unohtua monesti se, miten niitä neuvoja sovelletaan.
VRän lähiliikenne vedettiin aikanaan pois samoin linja-autoliikenne väheni, joten nyt niihin palaaminen on pitkä tie samoin se ratikan käyttö. Maakunnasta tullaan omalla autolla ellei varaa koko päivää ja miten se maalainen nousisi ratikkaan jolla ei silläkään aina pääsisi kohteeseensa.
Henkilöautovastaisuus on heidän taholta jotka eivät ajattele toisia.
– Kävin tässä Taus silmäsairaalassa ja linja-autosopi reitille kunhan käveli molemmissa päissä yhteensä pari kilometriä. Aikatauluun piti ottaa se vara että ehtii ajoissa sovitulle toimenpideajalle ja se paluu osui niin että auto meni nenän edestä joten pysäkillä puoli tuntia tuulessa ja tuiskussa odotin sitä seuraavaa. Kiitos jatkossa ei.
Nämä maailmanpelastajat ja virheet ovat ajaneet kiikoisesti sitä, että kaikki pakotettaisiin muuttamaan kaupunkeihin betonikoppeihin, jotta autoista päästäisiin.
Rannat on suojeltu, jotta virheet pääsisivät niistä nauttimaan.
Tosin niitä virheitä ei siellä rannoilla näy, mutta eipä kukaan muu pääse asumaan rannassa.
Eipä sitä ratikalla tampereellakaan pääse kuin sopivan varakkaisiin paikkoihin asettuneet ihmiset. Hieno keksintö toki, mutta se on aika pöhköä kun nähdään osa ratkaisusta ratkaisuuden kokonaisuutena.
Minulle on elävästi jäänyt mieleeni aika monenkin vuosikymmenen takaa raitiovaunut Helsingissä ja niistäkin numero 7. Minä silloin asuin Fredan ja Ison Roban kulmauksessa viidennessä kerroksessa. Sitä risteystä se ratikkakin kulki molempia katuja, ai että se kiljaisi siinä kurvatessaan. Ei ollenkaan voinut pitää ikkunoita auki näin kesälläkään, niin kovaa meteliä silloiset ratikat pitivät. Ei niitä ikkunoita tietysti muutenkaan voinut auki pitää, niin paljon niistä tuli mustaa nokea. Silloin oli ratikoissa vielä rahastajakin, se nykyisin kadonnut luonnonvara.
Miksei polttoaineen hintoja voisi nostaa reilusti, mutta asuinpaikan sijainnin tai vaikkapa invaliditeetin tms. perusteella aidosti autoa tarvitseville oikeus anoa veronpalautuksia esimerkiksi. Kyllä sisukas suomalainen jaksaa tekojalallakin marssia pysäkille!
Joillekin se veronpalautusten odottaminen ja sitä ennen kalliin hinnan maksaminen ei ole mahdollista.
Samoin se peruste saattaa olla todella vaikea päättää.
Esimerkiksi se, kun lähimpään kauppaan on matkaa lähes 10 km ja bussipysäkillekin 7 km, ei cityvirheille kelpaa, koska on keksitty fillarit ja kaupunkien betonikopit, minne muuttaa.
Perusteita lienee varmasti vaikea määritellä, mutta samoin se on eriarvoistavaa, että autoa apuvälineenään käyttävä vaikkapa joutuu maksamaan polttoaineesta saman mitä muut, jotka voisivat liikkua julkisilla, mutta valittavat siitä että julkisia on.
Liikuntarajoitteisilla on lähtökohtaisesti heikommat edellytykset opiskelussa, työn haussa, työssä jaksamisessa ja näin tämän vähemmistöryhmän ihmiset jäävät ilmeisen usein alempiin tuloluokkiin. Polttoaineen hinnasta suuri osa lienee veroa, ja Tampereen kaltaisissa kaupungeissa julkinen liikenne taitaa olla melko kattavaa, mikä tilanne ei ole yhtä ihanteellinen Suomen kaikissa kunnissa. Ratikasta itselläni on nostalgisia muistoja lapsuudesta ajalta ulkomailla, millä ei kuitenkaan ollut tekemistä ranskalaisen kulinarismin kanssa, vaikka autokaupungissa asuin. Times they are a-changin.
Virhekin uskaltaa avata suunsa ja tsempata narisevia aivan tavallisia suomalaisia miehiä, opeteltuaan itse kolmesti uudestaan kävelemään. Tsemppaan että kyllä te sisukkaat miehet jaksatte kävellä sen pari sataa metriä betonikarsinasta pysäkille! Uskoisin että sujuu ihan kivasti 👍🏼 😄
Luepa edellinen kommenttini…
https://www.stat.fi/til/vaerak/2019/02/vaerak_2019_02_2020-05-29_tie_001_fi.html
Noin joka kolmas suomalainen asuu sisemmällä kaupunkialueella
Vuoden 2019 lopussa 37 prosenttia suomalaisista asui sisemmällä kaupunkialueella. Sisempi kaupunkialue kuvaa kaupunkien tiivistä ja yhtenäistä tehokkaasti rakennettua aluetta. Ulommalla kaupunkialueella asui joka neljäs suomalainen. Ulompi kaupunkialue koostuu erillisistä lähiöistä, kaupan, teollisuuden ja toimistojen reunakaupungista sekä toisaalta kaupungin viheralueista ja alemman tehokkuuden asuinalueista. Ulomman kaupunkialueen ulkoraja estimoi asemakaavoitetun alueen ulkorajaa.
*
Seuraava kysymys: Moniko näistä kolmanneksesta suomalaisista asuu ratikkareitin varrella?
Aja baja ja puss puss Albanus, kyssärisi ovat ihan antavia, kiitos niistä! 😘
Ratikka, Areena, tunneli pelastivat Tampereen maailmankartalle upeine korjattuine väylineen, jota muualta tulleet ihailevat rahaa ja mainetta tuovina menestystekijöinä. Hesa jäi junasta upeine sporineen. Turkua ei näy eikä kuulu, kun ratikan raiteet käärittiin rullalle. Tampere rules. Ratikka on pop.
Mutta mikään ei voita vanhojen kaupunkien henkeä kuten vanhat Rauma, Porvoo, Loviisa mutta myös Tampereen vanhat Amuri, Pyynikki, vanha ydinkeskusra ja päälleliimattu Viistokatu sekä Palomäki. Viimeisenä Kalevan 50- luvun arkkirehtuuri.
Muut voidaan sjaa Caterpillarilla nurin.
Mutta jo sillonkin ratikka ”sarvijaakkojen” lisäksi. Ratikka rules !
Rumaksi haukuttu 1970-luvulla pääosin rakennettu lähiö. Kantti kertaa kantti. Asunnoissa voi hengittää kesät ja talvet. Mitään ei ole liikaa eikä mitään liian vähän.
Kuulemma ei näytä miltään, mutta kovin monelle se on koti. Ja jos kotona tapahtuu jotain mukavaa, se on tärkeämpää kuin se mitä design-taiteilija sanoo ulkomuodosta.
Vaan tuleeko moisten kotien eteen ratikkaa nyt? Ensi vuosikymmenellä? Koskaan? Tuskin.
Vain design on tarpeeksi hyväksi ratikalle.
Ja se minua tässä menossa hieman pännii, vaikka ratikka monet kehut ansaitseekin.
Mitä huonoa siinä on, jos ratikkapysäkit rakennetaan (ensin) öykkäreiden asuntojen eteen, jolloin heitä ehkä voi houkuttaa liikkua julkisilla sen sijaan että täyttävät keskustat katumaastureilla? Lähiön edestä kulkee bussi, eikä minulla ole mitään tarvetta pyytää keneltäkään anteeksi taiteellisuuttani. On hienoa että meitä on täällä erilaisia ihmisiä käden matkojenkin päässä toisistamme, ajattelisin. Heikillä on mielestäni valoisa ja myönteinen suhtautuminen, ja olen paljolti samoilla linjoilla, vaikken Liebeskindiä fanittaisi.
Rumuus sairastuttaa ihmiset, koska kauniista nauttivat kateellisetkin, rumuudesta ei kukaan, ei itsekään. Käytännöllinen laatikko on huono selitys. Siellä rumuuden keskellä kuulee ruman ylä-ala-naapurin lorinat, naapurin pierun ja tyytyväisyyden kukko-kietuut kateudesta vihreäksi.
Kauhea kontrasti, kun katselin juuri tänään Vanhalla Raumalla sitä ajatusten rakentamaa estetiikkaa.
Kukaan ei mene katsomaan missään laatikkokaupunkeja, vaan aina turistitkin hakeutuvat vanhan kauneuden keskelle.
Minä ihailen punamultaa vihreyden keskellä ja punaista ratikkaa, Inhoan kylmää musta-valkoista, ajatteluakin.
Ei tuossa mitään huonoa ole tokikaan. Ei minulla ole mitään ratikan olemassaoloa tai reittiä vastaan. Se on Tampereelle hyväksi.
Tykkään vaan aina muistuttaa, että parhaat vaihtoehdot laitetaan heille, joilla on ennestäänkin varaa valita – ja heikoimmat vaihtoehdot heille, jotka ovat puun ja kuoren välissä.
Minulla on varaa ajaa punaisella autolla. Se on punainen.
Hervanta ja Lentsu taitaa pääosin olla 70-luvun lapsia, molemmat täynnä rumaa ddr-kuutiota. Ensimmäisessä on jo ratikka ja jälkimmäisessä kohta.
Hervannan ainoat kaunistukset ovat upea luonto ja Reima Pietilän kirjastotalo ja kuuppakeskus Duo.
Lentävänniemessä vain luonto, osa Halkoniemeä ja erityisesti Lielahden Federleyn suunnittelemat jäljellä olevat rakennukset sekä Niemen pirtti ja kartano.
Rumaa tai ei eikä siinä kauneus ensin tule mieleen kun asuu kadulla jossa ei sitten ole edes kattoa pään päälle terv tepivaari