Ydinvoimaa

Ydinvoima on päivän sana yhä edelleen.

ALssä tänään ydinjätteen loppusijoitusksesta. Taitaa olla maailman paras sellainen, mutta taidettiimpa sitä ensin viedä venäjälle miten siellä sijoittivat?

https://www.aamulehti.fi/tiedejateknologia/art-2000009082666.html

Olisko Suomikin ydinasevaltio jos muokkaisimme uudelleenkäyttöön? Niin ja paljonko maailmalla on ydinjätettä varastoituna ja miten?

25 vastausta artikkeliin “Ydinvoimaa”

  1. Bioaine muuttuu tuhkaksi ja hiihidioksidiksi ja sulautuu luontoon.
    Ydinjäte ei sulaudu mihinkään, vaan jää ikuisiksi ajoiksi saasteiksi, oli sitten tunneli tms..
    Kriiseissä ydinvoima on suuri riski ja ”ydinpommi”.
    Ei lisää ydinvoimaa, vaan lisää aurinkoa, tuulta, vesi- ja muuta bio lauhdevoimaa säätövoimaksi.

  2. Suomessa korkea-aktiivisen ydinjätteen, joka on lähinnä käytettyä ydinvoimalan polttoainetta, loppusijoituspaikka on syvällä peruskalliossa sijaitseva ”Onkalo”.

    Ydinjäte valetaan lasiin kuparikapseleissa. Kuparikapselit puolestaan pehmeän saven ympäröimänä sinne satojen metrien syvyyteen peruskallioon. Siellä niistä jätteistä ei ole mitään vaaraa kenellekään milloinkaan.

    Kokonaan eri asia on, että se käytetty ydinvoimalan polttoaine voitaisiin ihan hyvin kierrättää uudelleen ydinvoimalan polttoaineeksi. Kierrätyksessä voidaan hyödyntää noin 95% käytetystä polttoaineesta ja vain noin 5% menisi jätteenä loppusijoitukseen. Se kierrätys mahdollistaisi Onkalon kapasiteetin riittämisen ”ikuisesti”.

    Kierrätys ei suinkaan merkitse, että Suomesta tulisi ”ydinasevaltio”. Kierrätetty polttoaine menee uudelleen ydinvoimalan polttoaineeksi eikä ydinaseisiin. Kierrätys tehtäisiin tietysti IAEAn tarkassa valvonnassa.

    Suomeen pitää ehdottomasti rakentaa lisää ydinvoimaa. Ydinvoimala tuottaa sähköä täydellä nimellistehollaan, erittäin suurella toimitusvarmuudella, juuri silloin kun Suomessa kulutetaan sähköä eniten – tammikuun ja helmikuun alkupuolen paukkupakkasilla. Juuri silloin tuulivoima, eikä aurinkovoima EIVÄT tuota sähköä ainakaan mainita saakka.
    https://jput.fi/Talvipaiva_numeroin_tuulivoima.htm

  3. Ydinvoimalan käytettyjä polttoainesauvoja säilytetään ensin ydinvoimalan yhteydessä olevissa vesialtaissa jäähtymässä noin 40 vuotta – ei ole sinänsä estettä säilyttää vesialtaissa vieläkin pidemmän aikaa.

    1. Kaikki, mikä liittyy uraanin jalosteisiin, sauvoihin on riskisijoitusta.
      Ydinvoima on kuin lentokone, jolle ei ole keksitty laskuteineitä. Suomi sentää keksi edes ”laskuvarjot” ja siksi on hyvä että tunneli on rakennettu edes turvaksi.
      Ydinvoima on yksi saateisimmista telollisuusmuodoista koko ketjussaan, louhinnassa, jalostuksessa, voimalan rakentamisessa, loppusijoituksessa ja onnettomuuksissa ja saat….n kallis muoto tuottaa energiaa.
      Se on väliaikainen energiamuoto, joka pitää pikimmin korvata.
      Mutta hyvä, että Suomi näyttää mallia, mikä riskisijoitus jopa poliittisesti ja 15 vuoden viivästyksineen se on.

  4. Ydinaseita ei tosiaan pysty näistä tekemään. Toki likaisen pommin voisi teoriassa rakentaa, mutta siihen on paljon muitakin lähteitä kuin ydinvoimalat. Likainen pommi ei tapa, vaan kylvää kauhua ja tekee taloudellista vahinkoa.

    Se on hyvä tarkentaa että ydinvoiman ympäristövaikutukset ovat aurinkovoimaa pienemmät. Merkittävästi numeroita täällä.

    1. Asia, mitä ei lasketa ydinvoiman haittatekijöiksi on sen ilmaa ja vettä lämmittävä jäähdyttäminen. Sen tuottama hukkalämpö ja koko sen omasta tuotannosta enrgiana on n. 67 % hukkaa.
      Aurinkopaneelit ja myllyjen siivet tuottavat saastekuormaa.
      Vesivoima ja muut biolauhdevoimalat eivät.

  5. Kannatan SELKÄYDINVOIMAA!
    Käytön jälkeen voidaan turvallisesti haudata kustannustehokkaasti maan poveen!

  6. Olisihan se mukava tietää, miten ja millä tavoilla sähkö 50 vuoden päästä kehrätään. Tiede ja insinööritaito kehittyy nykyään niin hurjaa vauhtia, että tuskin millään nykyisillä tavoilla enää mitään tehdään.

    Ehkä sähkö tehdään aurinkovoimalla, joillain suorilla pilvien yläpuolella olevilla keräimillä. Kenties on ratkeistu se siirto- ongelma. Vaihtoehto on meressä, aaltovoima on jo pitkään tutkittu.

    Kenties on keksitty joku ihan uusi, josta emme ole vielä nähneet edes unta. Ennusmerkit kuitenkin näyttävät, että atomivoima tullaan kalliina ja muuten kyseenalaisena ratkaisuna syrjäyttämään.

    1. Pentti, näin se tapahtunee jopa lähitulevaisuudessa. Eli aurinkopeilejä ”puoli avaruutta” täyteen, jotka keräävät ja välittävät vahvisteut säteet pitkin maailmaa aina pimeimpää kolkkaan sijoitettuihin vastaanottoasemiin joka hetki.
      Ne sijaitsevat avaruudessa kiinteässä sijainnissa aurinkoon nähden. Vastaanottimien joukko maassa tiheänä verkostona aivan kuin linkkitornit.

    2. Esimerkiksi ydinvoimala OL3 tuottaa erittäin suurella todennäköisyydellä sähköä vielä 50 vuoden kuluttua tästä päivästä.

      Ruotsin uusi hallitus aikoo rakentaa lisää ydinvoimaa, joten nekin voimalat tuottavat erittäin suurella todennäköisyydellä sähköä vielä 50 vuoden kuluttua.

      Jne.

  7. ”Asia, mitä ei lasketa ydinvoiman haittatekijöiksi on sen ilmaa ja vettä lämmittävä jäähdyttäminen.” [ joo’o]
    *
    Vihreiden mantraa – mitään ei saisi tehdä, vaikka ihmiskunta tarvitsee koko ajan lisää energia. Fossiilisten polttoaineiden (maakaasu, hiili ja öljy) käyttö on suljettava pois. Biopolttoainetta ei ole riittävä saatavilla. Energia tarvitaan silloinkin, kun ei tuule eikä paista aurinko.

    Siispä ydinvoimaa.

    1. Maailman kaikkien ydinvoimaloiden 65-70 % hukkasähkö ja hukkalämpö lämmittää vesiä ja ilmaa yhtenä suurena teollisuushaarana tolkuttomasti.
      Edelleen kaikkien ydinvoimaloiden käytettyjen uraanisauvojen taivasalla jäähdyttäminen on iso asia.

    1. ”Aurinkopaneelit ja myllyjen siivet tuottavat saastekuormaa.”
      Myös myllyjen betoniperustat ovat saastetta.
      Edelleen hukkamyllyjen rakentajille maksettavaksi myllyjen takia tarvittavat siirtoverkot.

    2. Puhu suomeksi.
      Inertia tarkoittaa lyhyesti sitä, että tasaisen energiajännitteen ja tehon takaamiseksi tarviraan joka hetki säätövoimaa eri laitoksista. Mitä enemmän tuuli- ja aurinkovoimaa syötetään verkkoon sitä vähemmän säätöä tarvitaan ja päinvastoin. Mutta pitää olla valmius säätöön joka sekuntti.

  8. Nyt vaan unohtuu, se miten paljon atomivoimalat rasittavat luontoa ja luonnonvaroja. Varmasti Olkiluoto 3 rasittaa enemmän kuin muutama tuulimylly tai aurinkokennot. Täytyy muistaa vielä ne atomivoimaloiden polttoaineiden loppusijoituspaikat. En uskalla edes arvata, mitä se luolasto kallion louhittuna on tullut ja tulee maksamaan. Minä kuvittelen, että niiden atomivoimaloiden hinnoilla tehdään satoja tuulimyllyjä, että se siitä.

    1. Tehdään tuhansia myllyjä ja sitten rakennetaan vastaava määrä muuta voimaa tuulettomiksi ajoiksi.
      Niiden myllyjen kokonaiskuormitus ylittää tieteellisesti laskettuna ydinvoimaloiden kokonaiskuormituksen kirkkaasti.

  9. Dilemma: mitä enemmän tuuli- ja aurinkovoimaa ja, mitä enemmän vesi- ja muuta bio- ja muuta edullista lauhdevoimaenergiaa säätövoimina, sitä vähemmän tarvitaan kallista ydinvoimaa säätövoimaksi eikä päinvastoin. Inertia sen sanoo.

  10. Ydinvoima on erittäin luotettavaa perusvoimaa. Se tuottaa Suomessa sähköä täydellä nimellistehollaan, erittäin suurella toimitusvarmuudella, juuri silloin kun Suomessa kulutetaan sähköä eniten (kovilla talvipakkasilla). Juuri silloin haitalliset sattumavoimat tuulivoima ja aurinkovoima EIVÄT tuota sähköä ainakaan mainita saakka. Suosittelen lukemaan kylmää faktaa asiasta, luulemisen sijaan:
    https://jput.fi/Talvipaiva_numeroin_tuulivoima.htm

    Vesivoima on erinomaista nopeaa säätövoimaa – sitä on Suomessa aivan liian vähän:
    https://jput.fi/Vesivoima.htm

    1. Itsestään selvyyksiä paitsi se, että keskittyminen häiriöherkkään pariin kolmeen ydinvoimalaan on katastrofi kriiseissä sen sijaan, että energiantuotanto koostuu joukoista hajautettua energiajärjestelmää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *