Samaan aikaan kun Helsingin työntekijät ei saa palkkaansa niin näiden ”johtaja” matkustaa ulkomaille chillailemaan….miettikää ensi kerran äänetättekö Vartiaista mihinkään tehtävään…😆
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Samaan aikaan kun Helsingin työntekijät ei saa palkkaansa niin näiden ”johtaja” matkustaa ulkomaille chillailemaan….miettikää ensi kerran äänetättekö Vartiaista mihinkään tehtävään…😆
Helsingissä palkkakaaos – pormestari Juhana Vartiainen matkusti New Yorkiin opiskelemaan elämänlaadun parantamista https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/629da22c-0190-452c-8564-49dfec58509a
Kyllähän tuollaisessa tilanteessa pitää johtajan elämänlaatua parantaa…
Onko se tämä Vartiainen joka on syypää tähän palkkasotkuun? No jos on niin ei mihinkään matkustamaan vaan pallo jalkaan ja vaihtoon.
Ei ole, vaan Jan Vapaavuori, joka hyväksyi testaamatta järjestelmän.
”Johtaja” Vartiainen näyttää esimerkkiä . Kun ”sota” raivoaa niin johtaja ei johda edestä vaan menee karkuun.
Äijä on kuin ”kaislikko suhisee” piirretyistä se sammakko joka luisteli karkuun ja kerää mansikat päältä. Aivan vitsi
Suomalaisten elämälatu saataisi parantua, jos Vartiainen unohtaisi itsensä vaikka Singaporeen.
Tästä tulee ihan mieleen Tytti Yli-Viikarin touhut.
***************************************************************************
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/629da22c-0190-452c-8564-49dfec58509a
12.9.2022
Helsingissä palkkakaaos – pormestari Juhana Vartiainen matkusti New Yorkiin opiskelemaan elämänlaadun parantamista
Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok) matkusti palkkakaaoksen keskellä viikoksi New Yorkiin ja Singaporeen.
[ Marko aiheesta aikaisemmin ]
Eikös tämä Varitianen ole entinen SDP jäsen …kunnon kommari Kokoomuksen sisällä nykyään
Mitä tuolla on tekemistä järjestelmäpäätöksen kanssa ?
Uutta eivät poropeukalot osanneet testata vanhan kanssa rinnakkain kunnes uuden toimintavarmuus olisi todettu korjauksin.
Käyttäjät oli unohdettu projetissa, kun tietotekniikkavirtulosit ohjasivat koko projektin-metsään.
Tietoteniikasta tehtiin isäntä, kun sen pitää olla orja joka palvelee isäntää.
Kyllä sitä itse kukin lomaa tarvii kun tuommoisen sopan keskellä on ollut.
Ehkäpä parempi elämänlaatu antaa paremmat eväät ostaa parempia järjestelmiä.
Entisenä ATK päällikkönä vaikea mennä Vartiaista haukkumaan. Omassa firmassani (Kemira) tietojärjestelmähankinnat ainakin tehtiin niin että johdolta tuli raamit ja rahat, ATK ammattilaiset määrittelivät, valvoivat toimitusta ja testasivat. Jos meni pieleen oli itsellä ja kollegoilla peiliin katsomisen paikka.
Mutta ovathan nyt ajat toiset ja tässä Helsinki tapauksessa päättäjät poliittisin taustoin ja virkamiehiä, ehkä heillä riittää paremmin aikaa ja ammattitaitoa tietotekniikan saralla.
Matti, juuri noin, eikä perusperiaatteet ole mihinkään muuttuneet. Olen itse ollut yhtenä vastuuhenkkilönä kahden valtakunnallisen lehtijärjestelmän uusimisissa.
… lisää: aina oli mukakana seurantaryhmä käyttäjistä, mutta myös määritysten tekemisissä.
Koskaan ei pidä siirtää johtovastuuta tietotekniikalle, vaan suurin vastuu on aina käyttäjillä ja johdolla, että tietotekniikka toimii niin kuin on määritelty.
Noinhan se menee vähä ku Matti sanoo. Itsekin jokusen tietojärjestelmän projektissa ollut.
Jos on osaavia tietotekniikan ammattilaisia, he kyllä varoittavat ajoissa ongelmista ja riskeistä.
Jos on osaavaa johtoa, he kuulevat tämän.
Hyvin harvoin on osaavaa johtoa.
Harvoin on.
Poliittisellajohdolla ei yleensäole alkeellisintakaan käsitystä tietotekniikasta – eikä yleensä edes alkeellista kiinnostusta asiaan.
Lääkäreistä suurimmalla osalla eiole kykyjä johtajaksi, mutta koko sotesotkussa lääkärit johtavat osaamatta hommaansa.
Poliittisissa virkanimityksissä johtajantaitoja ei taideta edes kysellä, kunhan on puoluekirja tai muuten palvellut puolueen etuja jne. jne.
”Jos on osaavia tietotekniikan ammattilaisia, he kyllä varoittavat ajoissa ongelmista ja riskeistä.”
Juuri näin se ei saa mennä.
Tietotekniikalle ei pidä antaa mitään valtaa, joka koskee päätöksiä käytännön käyttön sovelluksen toimintaa asiakasrajapinnassa kuten asiakaspalvelu, näytön käytettävyys, nopeus, siirtymien järjestelmän osa-alueilta toisille helposti, tiedon syöttämien, ymmärrettävä raportointi, jne..
Siksi pitää olla seurantaryhmä ja valvontaryhmä, joka johtaa, että projektin osa-alueet toimivat.
Jos tietotekniikka töpeksii jossakin näistä asioissa ilman säännöllistä käyttäjäseurantaa tarkastuspisteissä, nopeuteenkin saattaa tarvita lisää kallista ”rautaa”, jos ohjelmointi on pielessä eikä ohjelmoija tiedä mitä ojelmoi, vaan ”suorittaa ohjelmointia”.
Jotenkin niin tuttua asiaa, koska olen ollut myös suunnittelija ja ohjelmoija ( Central Opertions Plannig / Unilever ) sekä myynyt aikaisemmin valmiita kirjanpitojärjestelmiä yrityksille.
” .. myös suunnittelija ja ohjelmoija ( Central Opertions Plannig / Unilever ) ”
… juu ja pomo Seiskassa, nii että sillai ..
Jos HK väittää nyt ettei ole tehnyt töitä Seikassa, niin pitäähän häntä uskoa – saanut kuitenkin palkkaa, vai mitä? Onko niin, että vain toimittajat ovat lehdessä työskenteleviä – muut ovat .. no jotakin ..
En lue lehteä laisinkaan.
*
juhani karjalainen
9.1.2021 07:08
Tämä albanus puhuu suoraa paskaa. Olen ollut mm. Seura-lehden julkaisujohtaja ja toinen Seiskan peruskonseptin luojista ja toteuttajista. Päivääkään en ole ollut sen toimittaja.
Monessa mukana – nii’i
Ei kai vain ole ohjelmoitsijan tiedot ja taidot menneet hukkaan ..
*
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003028333.html
23.11.1990
Yhtyneet Kuvalehdet irtisanoi torstaina Seura-lehden päätoimittajan Heikki Parkkosen , taloon hiljattain tulleen markkinointipäällikön Nina Lindénin ja julkaisujohtaja Heikki Karjalaisen .
Mitä sitten ? Olen ollut niin monessa mukana sillä aikaa kun olet istunut päivät huussissa paskalla ja lukenut jerry cottonia.
Kovasti nuo elämänsä löhöäjät tutkivat kateydesta vihreönö tekemisiöni. Itse heistä ei ole mainintaa edes lehtien osoitelapuissa.
Ja taas ”ei-henkilökohtainen” mulkkuilu..
Asiaa ei taaskaan ole.
HK :” .. myös suunnittelija ja ohjelmoija ” – heh heh
Ihminen, joka on oikeasti kouluttautunut ohjelmoitsijaksi ei mene töihin (pomoksi) juorulehteen .
Ai, jaa. Minut kyllä on valittu ihan testatusti useaan tehtävään. Te varmaan kommenteista ja tietämättömyydestä päätellen siivositte huussin pohjia.
Niihin ei päätä tarvita, vaan lapio ja sontaa, joka ilmenee teksteistänne.
Loppui näköjään kyvyt, kun mulkkuilu vaan jatkuu HK.
Heikki, olet ollut ohjelmoitsija vain omassa mielikuvituksessasi.
Ohjelmointikieli, mitä minä ”jouduin” pääaaisassa käyttämäni oli ”cobol”.
Suunnittelupuolella taas arkkitehtuuri toiminnan kokonaisuudesta ja miten projekti toteutetaan optimaalisesti eri ympäristöissä.
Nämä antoivat hyvän lähtökohdan moneen perusasiaan.
Heikki – älä naurata
HK / seiskan toimittaja : Ohjelmointikieli, mitä minä ”jouduin” pääaaisassa käyttämäni oli ”cobol”.
Ohjelmointi on niin tylsää, tylsän miehen hommia, että siitä on syytä lähteä terävämpiin ja luovempiin hommiin, ettei juutu nussimaan pilkun puolikkaita.
Aikansa kutakin sanoi pässi, kun munat meinattiin salvea.
HK . ”Ohjelmointi on niin tylsää, tylsän miehen hommia, .”
Heikki – tuo jo kertoo että et ole koskaan ollut mikään ohjelmoitsija.
Olet paremminkin pomottaja juorulehdessä, pianokauppias , Kuvalehdestä pois potkittu, saippuatehtaan palveluksessa j.n.e
Koska hra A ei osas lukea. Minä en ole ollut toimittaja missään lehdessä. Sen sijaan olen vastannut julkaisujohtajana mm. Seuralehden toiminnasta joka tasolla.
Seiskan konsepti luotiin yhdessä H. Parkkosen kanssa irtisanomisemme jälkeen Yhtyneistä.
Parkkonen siirtyi Seiskan päätoimittajaksi.
Minut pestattiin sanomalehdistöön johtajistoon.
Heikki – älä naurata
Ohjelmoitsija, siis oikea sellainen, ei heittäydy sekatyömieheksi – siinä hukkuisi monen vuoden työ
*
Mitä tähän kuuluu seiskan konsepti?
Ohjelmoitsijat osaavat ajatella loogisesti sotkematta asioita.
Tuntu turhauttavalta yrittää oikoa alakoululaisen tasoiselle mitään niin ymmärrettävästi, että ettei tavitsisi rautalankaa ja helmitalua käyttää, mutta turhaan. Jatka vinoiluasi tasollasi, peili voi nauraa.
Jospa ohjelmoitsijaksi itsensä kuvitteleva Heikki oikoisi vain omia ajatuksiaan.
Tylsän miehen tylsiä kommentteja. Kiitos kuitenkin, tämä tästä ajankulusta. Menen nyt nauramaan naurismaan aidoille.
HK : ”Menen nyt nauramaan naurismaan aidoille.”
Sinne kuulutkin ohjelmoitsija-kuvitelminesi
Että tämmöistä ..
*
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201802072200727301
Juhana Vartiainen nukkuu säännöllisesti eduskunnassa – vertaa tapaansa Napoleoniin: ”Jotain sille aivokäyrälle tapahtuu”
Juhana Vartiainen kertoo videolla, miksi hän opetteli ottamaan torkkuja töissä.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajana ollessaan Juhana Vartiainen raivostutti ihmisiä kertomalla, että hän ottaa työpäivien lomassa torkkuja.
Vanha vitsi !
Vartiainen on fiksu, sosiaalinen osaaja eikä pilkun nussija niinkuin edeltäjänsä, joka sai sekaisin koko Helsingin pormesatarijohdon ja organisaation.
Joillakin juttu menee niin, että jos joku ihminen on päässyt hyvän virkaan, niin hän on n.s. fiksu.
Juhana Vartiainen on sinänsä vanha vitsi.
Onhan hänellä yksi ansio – tyhjäpäivänen mies on onnistunut hankimaan itselleen helpon elämän.
Vartiainen lihavan laiska
Aika kovia syytteitä Vartiaiselle, ilmeisesti pelkkien lehtitietojen perusteella. Eräänä ltana katselin tv;stä Vartiaisen haastattelun A-studiossa. Aika hyvän selityksen teki Helsingin palkkaongelmista ja niiden korjaustehtävästä. Sanoi syyn olevan juuri siinä uudessa palkkaohjelmassa, jota on väkisin yritetty ajaa sisään. Sanoi ottavan syyt itseensä niin kauan kun ongelmat jatkuvat, mutta muuta hän ei voi, kun lisätä väkeä ja sitä hän on jo tehnytkin.
Minä en vähääkään ymmärrä tietokoneista, enkä niiden ohjelmista. Mutta aika hyvin tiedän suoritus- ja johtoportaan tehtävät. Kumpainenkaan ei koskaan suoriudu hyvin yksin tehtävistään.
Pentti puhuu täyttä asiaa !
Tämä oli viileän siallista analyysiä ja ilman puoluepoliittisia pohjavireitä
”Tietotekniikalle ei pidä antaa mitään valtaa, joka koskee päätöksiä käytännön käyttön sovelluksen toimintaa asiakasrajapinnassa kuten asiakaspalvelu, näytön käytettävyys, nopeus, siirtymien järjestelmän osa-alueilta toisille helposti, tiedon syöttämien, ymmärrettävä raportointi, jne..”
Olen mitä määrätietoisimmin sataprosenttisesti eri mieltä.
Jos tietotekniikalle ei anneta valtaa optimoida järjestelmää, tulos on karmiva. Se on nähty tusinan kertaa. Kun sovelluksen teknisestä arkkitehtuurista päättävät tietotekniikasta ymmärtämättömät, tulos on… noh, niin. Helsingin palkat? Potilastietojärjestelmät?
”Olen mitä määrätietoisimmin sataprosenttisesti eri mieltä.
Jos tietotekniikalle ei anneta valtaa optimoida järjestelmää, tulos on karmiva. Se on nähty tusinan kertaa. Kun sovelluksen teknisestä arkkitehtuurista päättävät tietotekniikasta ymmärtämättömät, tulos on… noh, niin. Helsingin palkat? Potilastietojärjestelmät? ”
Olemme 100 % eri mieltä eri asoista. Tekniikan optimonti sovellusympäristöön kuuluu tietotekniikalle, että lopputulos käyttäjäpinnassa olisi optimaalinen kustannukset ja huomioon ottamalla ml. tiedon syöttö ja ”ruudun” käytetävyys reaalitilanteissa.
Hesan palkkajärjestelmässä nämä menivät pieleen, koska rinnakkaistestausta ei tehty, vaan hävitettiin entinen kokonaant ennen uuden käyttöönottoa.
Palkkojen perustietojen syöttäminen on tehty niin hankalaksi ja monimutkaiseksi, että pienkin syöttövirhe väärässä paikassa sotkee kaikki, eikä se herjaa syötettäessä.
Käyttäjäpinnan näkökulmat on sivuutettu ja uskottu, että valmisjärjestelmä toimii koska se on otettu lähes kopiona muualla käyttöön, missä ei myöskään toimi.
Hesassa tietotekniikka ”expertit” ovat olleet kunkkuna tunkiolla. Käyttäjien mielipiteet ja osallistuminen suunnittelutyöhön testauksineen on ohitettu.
Olen keskustellut erään Palmian edustajan ja myös erään toimintalohkon johtajan kanssa asiasta viime viikolla. Molemmissa aivan juurisyy on palkkatietojen syötön täydellien epäonnistuminen monimutkaisuudessaan.
Tunnen yhden tapauksen, jossa pienille tietotekniikkaa hyvin hallitsevalle ryhmälle annetiin kehitettäväksi järjestelmä, joka oli aivan liian suuri käytettäviin resursseihin nähden. Muuttaman vuoden jälkeen hankittiin järjestelmä muualta.
Tuntuu ”nyrkkipajalta”.
Se, mistä Hesassa on kysymys, on satojen kymmenien tuhansien ihmisten palkoista.
Minun levikki- ja ilmoitusjärjetelmissäni ( Cirix / Addix jne.) satojen tuhansien tilaajien laskutuksesta, henkilö/tilaustiedoista ja seurantaraporteista.
Mutta myös noin 20 lehtitalon kaikista asiakkaista, joita on yhteensä miljoonia.
Olin itse mukana näiden projektien seuranta ja valvontaryhmissä. Niissäkin pääsi juuri testauksessa tapahtumaan mokia aikataulun ja testimäärien toteutuksessa, kun valvonta petti.
Mm. hävitettiin testikanta liian nopeasti ennen kayttöönottoa.
Tuntuu ”nyrkkipajalta”. – vaan ei ollut
Tietenkin onnistunut järjestelmä on ryhmätyö – oleellista on, että jokainen ryhmän jäsen vastaa omasta alueestaan, ja osaa sen hyvin. Tietotekniikan ekspertit vastatkoon tietoteknisistä ratkaisuista, kun taas tilaaja määritelköön erinomaisen tarkasti mitä järjestelmän pitää tehdä. Apuna sitten esimerkiksi käyttöliittymäsuunnittelijoita ja prosessin mallintajia. Myös testaus on tärkeää, nykyään se käsittää parhaimmillaan sekä loppukäyttäjien tekemän testauksen mutta myös testausautomaation, ohjelmistorobotiikan.
Haastavimpia ovat tilanteet jossa on useita intressiryhmiä samalla osaamisalalla, esimerkiksi kaksi projektin johtoa – toimittajan ja tilaajan, jotka päätyvät tappelemaan keskenään. Sekin voi olla ikävää jos on kaksi eri teknistä toteuttajaryhmää. Jos ei työnjako ole selvä, ei kukaan tee työtä jolla on tarkoitus.
Nyt lähestyit asiaa oikeista näkökulmista. Lue muut tämän aamun kommenttini.