Mikään ei ole muuttunut

3 vastausta artikkeliin “Mikään ei ole muuttunut”

1. Venäjän liikekannallepano takkuili ja hidasteli pahoin vuonna 1914. Samaan aikaan Saksan hyökkäys länteen oli jo täydessä käynnissä ja eteni menestyksellisesti aivan Schlieffenin suunnitelman mukaisesti saarroksena kohti Pariisia. Ranska oli hätää kärsimässä. Se vaati liittolaistaan Venäjää käynnistämään heti sotatoimet Saksaa vastaan idästä päin. Venäjä ei ollut vielä valmis kun sen liikekannallepano oli pahasti kesken. Kuitenkin se Ranskan vaatimuksesta aloitti hyökkäyksen puutteellisesti valmistautuneena, Ehkä Ranska suorastaan painosti ja kiristi Venäjää tähän vedoten niihin valtaviin finanssisijoituksiin jotka se oli Venäjälle suunnannut edeltävien vuosian aikana liittolaissuhdetta rakennettaessa.

   Huonosti valmistautuneen Venäjän hyökkäys kuitenkin tuotti aluksi huomattavaa menestystä Saksan itäisiä alueita vastaan kun Saksa oli luottaen Schlieffenin aikatauluunsa vetänyt Venäjän vastaiset joukkonsa länteen salamasotaan Ranskaa vastaan. Saksan piti ensin kaikin voimin lyödä Ranska ja sen jälkeen kääntyä Venäjää vastaan ennen kuin tämä saisi hitaaksi tiedetyn liikekannallepanonsa valmiiksi ja näin välttää pelätty kahden rintaman sota, Nyt Saksan pääesikunta hätääntyi ja irroitti huomattavan osan länsirintaman joukoistaan ja siirsi ne itään Venäjää vastaan. Tämä tehosi ja Saksa löi idässä Venäjän puutteelliset voimat. Mutta samalla heikkeni ja ehtyi saarrostushyökkäys kohti Pariisia ratkaisevasti ja sota juuttui vuosikausiksi asemasodaksi.

   Venäjän ennenaikaisesti keskeneräisin voimin aloittama hyökkäys vaikutti täten ratkaisevasti koko suursodan kulkuun ja lopputulokseen ainakin siten että Saksalla ei enää ollut voimia nopeaan voittoon. Samalla Venäjänkin tappio sinetöityi.

   Vastaa

   1. Tätä on ollut lukenutkaan, kiitos siitä! Saksan suunnitelma oli siinä mielessä hölmö että kun Venäjä alkoi mobilisoida tukeakseen Serbiaa jota Itävalta-Unkari uhkasi niin Saksan oli pakko hyökätä heti. Jos Venäjä olisi ehtinyt koota armeijansa niin Schlieffen – suunnitelma olisi muuttunut hyödyttömäksi.
      Venäjän surkea logistiikka koitui sen kohtaloksi myöhemmin kun maaliskuussa 1917 Pietarista loppui leipä ja kansa nousi kaduille.

      Vastaa

2. Mikään ei ole muuttunut

   Venäläiset upseerit juovat viinaa kuin vettä ja ovat lähes alituiseen humalassa.

   Venäjä häviää sodan – vuonna 1905 Japania vastaan, nyt Ukrainaa vastaan.

   *
   Venäjän–Japanin sota käytiin vuosina 1904–1905 Japanin ja Venäjän keisarikuntien välillä. Sota päättyi monien aikalaisten yllätykseksi Japanin voittoon, ja maan suurvaltakauden voi katsoa alkavan konfliktin päättäneestä Portsmouthin rauhansopimuksesta. [Wikipedia]

   ***********************************************************************
   https://seura.fi/ilmiot/historia/mannerheimin-vuodet-venajalla-hairikosta-kenraaliksi/
   .
   Vuotta myöhemmin Venäjän ja Japanin välille puhkeaa sota. Mannerheim lähtee vapaaehtoisena rintamalle.
   .
   Junamatka sotarintamalle Mantšuriaan kestää kuukauden. Hänellä on mukanaan kolme matkalaukkua, yli 260 kiloa muuta tavaraa sekä kolme hevosta. Hän saa vakanssin rykmentinkomentajan apulaisena ja järkyttyy. Upseerit juovat viinaa kuin vettä ja ovat lähes alituiseen humalassa.
   .
   Vähitellen Mannerheim tympääntyy jatkuvaan odotteluun, epäjärjestykseen, juopotteluun, kurjiin majapaikkoihin ja syöpäläisiin. Sotatalvi on kylmä ja asumukset vetoisia. Mannerheim saa korva- ja rakkotulehduksen ja pahan reumatismin, joka vaivaa häntä etenkin vanhempana.
   ,
   Tilanne Venäjän häviämän sodan jälkeen on hänen kannaltaan kiusallinen.

   Vastaa