Teinpä tässä eilen ohrasta pilahvia, vaikka se yleensä Azerbaitzanissa (kansallisruoka) tehdään basmatiriisistä.
Minä käytin ohraa (1 kahvimukillinen). En ymmärrä, miksi ohra; hyvänmakuinen ja ravinteikas vilja on niin perinteisen hyljeksitty.
Siis pilahviin. Esikeitin ohran huuhtelun jälkeen ja laitoin valumaan.
Sitten pannulle öljyä, sen kuumettua, lisäsin sipulit; punasipulia ja valkosipulia.Sipulien kuullotuttua, lisäsin savustetusta possun mahasta kuutioitua lihaa, yhden grillatun broilerin koipireiden lihat. Hetken päästä laitoin ohrat ja paprikaa, chiliä, papuja ja sekoitin hyvin.
Tunnin hauduttamisen jälkeen maustoin suolalla ja 5-pippurin seoksella, jeeraa, kurkumaa, maistoin, mielestäni hyvää.
Valmistin ruokani puuhellalla, ruoka kypsyi ja samalla lämpöä huusholliin. Sähköuunissa kypsentäminen mittausteni mukaan turhan iso energian kuluerä.
Laskelmieni mukaan tästä tuli kolmen päivän ruoka kahdelle. Koko annoksen hinnaksi laskin n 9.0€, siis ei kallis maittavaksi ruuaksi.
Edelleenkin, jos joku ihmettee, miksen vastaa kommentteihin. Syy on yksinkertainen; WP ei hyväksy kirjautumistani, voin tehdä avauksen mutta en kommentoida.
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Ohra on mitä mainioin riisin korvaaja ja tälläkin foorumilla sitä useamman kerran suositellut kokeilemaan.
Ohra on kotimaista, ravintoarvoiltaan ylivoimaista suhteessa riisiin, maultaan parempaa ja todella merkittävästi ekologisempaa.
Kivoja vinkkejä nämäkin, vaikkakaan en itse käytä juurikaan punaista lihaa, possun mausta pidä nykyisin ollenkaan, kuten en myöskään ohran mausta. Lapsena minua pakotettiin ohraa ja puuroklimppejä nielemään päivittäin, samoin suomalaista perinneruokaa väkisin, mistä on jäänyt myös vastenmielisyyttä noita kohtaan, vaikka aikuisena olen oppinut pitämään maustetun, veteen keitetyn puuron mausta, josta kun poistaa maidon ja voin, niin ei synny kuvotusta.
Mutta riisi, villiriisi-sekoitukset, kvinoa ja bulgur-vehnä, rukiista leivotut tuotteet maistuvat kyllä, ja käytän juureksia ja vihanneksia myöskin sekä salaatteja proteiinin lisukkeena perunan/ pastan asemesta toisinaan. Kananmunan keltuaisista voi vatkata myöskin riisin sekaan tukevuutta, ja kasviksista valmistaa wok-tyylisen lisukkeen, ilman lihaa.
En myöskään pidä kalan mausta enkä merenelävistä, mutta lohta pystyn tuoretta tai savuisen makuiseksi graavattua tai sushin myötä soijaan ja wasabiin kastettuna, jolloin kalan vastenmielisyys poistuu.
Jo päivän jääkaapissa ollut avattu graavilohi saa mielestäni hyvin vastenmielisen kalan maun, jota en voi sietää.
Ohran maku on hieno ja hyvin haudutettuna vielä erinomaisempi, mutta kaikkien vatsalle se ei sovi, ei leivissäkään. Kun siihen vielä lisätään pavut niin papatit on ladattu.
No minulla on ”teräsvatsa”, johon papatitkin mahtuvat, jos ruoka on hyvää, niin kuin tuo Kallen pilahvikin.
Kun jo lapsena syötiin kaikkea kaloista, lihoihin raakapihveineen raa’an munankeltuaisen kanssa tai maksoista munuaisiin tai aikuisena sammakonreidet tai etanat valkosipulivoissa.
Porkkanat suoraan maasta luontaislannoituksin, niin kaikki on herkkuja hyvin vammistettuina paitsi osterit, joita ei edes valmisteta, kluk ja geneveri huuhteluksi.