Höyryturbiinikäyttöisistä sähkövoimalaitoksista

Mitähän sellaiset voisivatkaan aikuisten oikeasti olla? Ovatko ne kenties joku aivan uusi keksintö? Miksi höyryturbiineja on olemassa? Entäpä sitten mikä ihmeellinen vempain on syöttövesipumppu, ettei se vaan olisi atomipommin osa?

Yllä on monta kysymystä, pitänee antaa niihin vastauksiakin.

Sähköä tuotetaan generaattoreilla

Niin, pistorasiasta tulee normaalisti sähköä. Sähkö tulee pistorasiaan kaapelia pitkin. Sinne kaapeliin sähkö saadaan generaattorista. Generaattori on sähkömoottorin näköinen murikka. Kun generaattorin akselia pyöritetään, niin generaattori syöttää kaapeliin sähköä. Siten tarvitaan joku pyörittämään generaattorin akselia.

Generaattorin akselia pitää pyörittää jollakin konstilla

Generaattorin akselia voidaan pyörittää vaikkapa polttomoottorilla. Suomessa sellaista polttomoottorin ja generaattorin yhdistelmää kutsutaan aggregaatiksi.

Sähkövoimalaitos

Sähkövoimalaitos on oikeastaan suuri aggregaatti. Jollakin kostilla pyöritetään suurta generaattoria. Suurin periaatteellinen ero on, että se suuri generaattori pitää tahdistaa sähköverkkoon, johon se syöttää sähköä.

Höyryturbiini

Höyryturbiini on hyvin yleinen tapa pyörittää sähkövoimalaitoksen suurta generaattoria. Suuri höyryturbiini tarvitsee suuren määrän vesihöyryä – kuumaa vesihöyryä suurella paineella.

Vesihöyryn tuottaminen

Vesihöyryä muodostuu kun riittävästi kuumennetaan vettä.

Vettä voidaan kuumentaa polttamalla ”kattilassa” vaikkapa: kivihiiltä, haketta, öljyä, turvetta, palavaa kiveä, ruskohiiltä, tms. Silloin voimalaitosta kutsutaan yleisesti höyryvoimalaitokseksi. Tuotetaan höyryä pyörittämään turbiinia.

Vettä voidaan kuumentaa myös ydinreaktorissa, jotta se tuottaa höyryä pyörittämään generaattoria. Sellaista voimalaitosta kutsutaan ydinvoimalaitokseksi.

Turbiinilaitos

Ydinvoimalan turbiinilaitos on samanlainen kuin vaikkapa hakevoimalaitoksen turbiinilaitos. Molemmissa on generaattori, jota pyöritetään höyryturbiinilla, johon syötetään kuumaa korkeapaineista höyryä. Molemmissa tarvitaan syöttövesipumppu, joka syöttää vettä vesisäiliöstä joko kattilaan tai ydinreaktoriin.

Vaurioitunut syöttövesipumppu

Jotta yllämainittu höyryvoimalaitos tai ydinvoimalaitos voisi tuottaa sähköä tarvitaan kunnossa olevia syöttövesipumppuja.

Olkiluoto 3 ydinvoimalaitos on koekäyttövaiheessa. OL3:n syöttövesipumpussa on havaittu huollon yhteydessä vaurioita, joita tutkitaan parhaillaan.

Se syöttövesipumppu sijaitsee turbiinilaitoksessa ja on vastaava kuin vaikkapa hiilivoimalaitoksen syöttövesipumppu. Sen vaurioituminen ei ole missään tekemisissä ydinvoiman kanssa – pumppu kuin pumppu.

 

8 vastausta artikkeliin “Höyryturbiinikäyttöisistä sähkövoimalaitoksista”

  1. Ikivanha keksintö. Tampereella Finlaysonilla niitä voi nähdä kuten 1800 – luvun turbiinin ja muita vekottimia useitakin ja vaikka höyryjunan tai laivan.
    Polttoaine vai muuttuu.

  2. … mutta se on hölmöyttä, ettei lauhdevettä yksi voimalan muoto pysty käyttämään kaukolämpöön, ja se on ydinvoima, joka hukaa 67 % tuotetusta sähkövoimasta jäähdyttämiseen harakolille.

    1. Ydinvoimalan lauhdevettä voitaisiin aivan hyvin käyttää kaukolämpöön, vaan ydinvoimalat ovat niin kaukana suurista asutuskeskuksista, että lämpöhäviöt matkalla olisivat liian suuret, että se olisi kannattavaa. Tarvittaisiin myös suuria kiertovesipumppuja, jotka taas kuluttavat sähköä.

      Energia kannattaa kuljettaa sähkökaapeleissa, eikä putkissa.

      Yleensäkin kaukolämmöstä pitäisi luopua, sen vuoksi kaivetaan vähän väliä auki katuja, risteyksiä, kevyen liikenteen väyliä jne.

      Pitää rakentaa runsaasti ydinvoimaa ja lämmittää sähköllä.

      1. Täysin epärealistista kaukolämmön alas ajo, koska putkiverkosto laajenee ja laajenee , nyt kaukokylmäputkistoilla samoissa aumoissa.

        Ydinvoimalan ensiölauhdevettä, eikä muutakaan uskalleta siirtää kaukolämpöverkostoon edes Loviisassa turvallisuussyistä. Pienvoimaloiden kyllä.

        1. Todellisuudessa kyse on siitä, että lauhdeveden lämpötilaa pitäsi nostaa merkittävästi, jotta sitä voisi käyttää kaukolämpönä.
          Lämpötilan nosto ja siirtohäviöt tekevät siitä talodellisesti kannattamattoman.

          1. Toki monella virheellä ja muuten asiaa ymmärtämättömällä on kuvitelmia tuosta ”turvallisuussyystä”, mutta e ei todellakaan ole se syy.

          2. Ensiölauhdevedestä tässä puhun, minkä lämpötila on hyvin korkea ja, joka siirretään lauhduttimiin, jonka jälkeen viimeisenä mereen. 7- 10 C.
            Eli sen veden korkea lämpötila, joka pyörittää höyryturbiineja.

  3. No ennen oli polkupyörän varuste dynamo joka kehitti sähköä ajovaloksi ja auton laturi.
    Ehkäpä sähkökatkon aikana voimme veivata tulevaisuuden dynamoa ja kahvin keittäminen onnistuu,,, (Ennen veivattiin kahvimyllyä papujen jauhamiseksi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *