https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009021665.html
”Sähkön hinta lähti tänään hurjalle laukalle
Tyyni sää tietää sähkön hinnannousua.”
Kyllä me tarvitaan lisää hukkamyllyjä.
Kun ei tuule, päästään maksamaan hienoja hintoja sähköstä.
Kiitos erityisesti kepulien, jotka torppasivat aiemmin uuden ydinvoimalan, sekä virheiden ja vasurien, jotka ajavat sokeaa ideologiaansa tosiasioista ja seurauksista piittaamatta.
Sähkö tulee töpselistä – paitsi, kun ei tuule ja paneelien päällä on puoli metriä luna.
On tyyni nyt, ei tuule nyt ja tuulikin on tyyntynyt…
Tämä on sitä ”vihreää siirtymää”.
Siirtymä kohti parodiahorisonttia kenties? Ehkä vielä joku päivä opimme rakentamaan fiksumman energiaverkon.
Ei tavitse rakentaa mitään fiksumpaa, vaan jo olemassa olevaa taattua tekniikkaa – Etelä-Koreasta APR1400 voimaloita sarjatuotantona:
https://jput.fi/Ydinvoima_Etela_Korea.htm
Sähkön markkinahinta Suomessa tällä hetkellä on 749,44 €/MWh.
Olisipa OL3 käytössä, vaan ei vielä ole kun ranskalaiset ryssivät projektin. Olisipa Loviisa 3 käytössä, vaan ei ole kun poliitikkomme eivät antaneet Fortumille lupaa rakentaa se. Olisipa OL4 käytössä, vaan ei ole kun TVO katsoi parhaaksi luopua siitä OL3 projektin viivästymisen vuoksi. Olisipa Fennovoiman Hanhikivi 1 käytössä japanilaisella reaktorilla, vaan ei ole kun saksalainen E.ON lähti käpykaartiin ja jotkut idiootit ottivat ryssät projektiin ryssimään.
Suomeen pitää rakentaa nimenomaan ydinvoimaa, ydinvoimaa ja ydinvoimaa – sekä täytyy lopettaa idioottimaisen haitallisen sattumavoiman tuulivoima rakentaminen.
Ydinvoiman rakentamista on helppo kannattaa, mutta silti kannatan myös modernimman aikakauden ns. älykästä sähköverkkoa. Kulutus kuitenkin heiluu, oli tuotantotapa mikä vaan niin voisimme tehdä markkinoista paljon joustavammat, joka näkyisi edullisempina hintoina ja parempana vikasietoisuutena.
Fingridin työtä ei voi moittia, mutta kunnianhimon tasoa voi yhä nostaa. Me osaamme sen.
Kyuu, sillä älykkäällä sähköverkolla tarkoitetaan yleensä, että sähköautojen akkuja käytettäisiin sähkövarastona – mm. tuulettomina aikoina otettaisiin akuista sähköä valtakunnanverkkoon.
Minun mielestäni siinä ei ole vähäisintäkään järkeä – vaan se olisi idioottimaista. Tavallisen sähköauton omistajan pitäisi lähteä pitkään reissuun työmatkalle – mutta se ”älykäs sähköverkko” onkin kuluttanut sähköauton akun niin pieneen kapasiteettiin, ettei autolla pääse perille. Kertakaikkiaan idioottimaista.
Kaikki se idioottimaisuus vain siksi, että Suomeen ei ole rakennettu tarpeeksi ydinvoimaa – ja on rakennettu haitallista sattumavoimaa tuulivoima.
Ydinvoiman huoltovarmuuskin on hyvä – ydinvoimalan polttoaine on halpaa ja sitä on helppo varastoida ydinvoimaloiden yhteyteen usean vuoden kulutusta vastaava määrä.
Ydinvoima on kuin lentokone, jolle ei ole keksitty laskupyöriä ja kenttää.
Se on ns. hiljainen saaste-ydinpommi. Myös sitä ovat minivoimalat.
Se on siirtymäajan voimaratkaisu, jonka riskit nähdään Olkiluodssa, Pyhäjoella, Ukrainassa, Japanissa jne..
Se on ihan varma, että sähkön ja energian varastointi tulevaisuudessa onnistuu. Siihen ei ole ollut tähän asti mitään tarvetta, kun markkinoilla sähkö on ollut riittävän halpaa, siis on voinut vaan valita. Nyt tämä sotatilanne vaan on muuttanut koko tilanteen ja kääntänyt kaiken ylösalaisin. On olemassa akkuja joita pienlaitteet käyttävät tuntikausia, miksi ei olisi niitä isompia. Minulla oli autossa akku, joka toimi 12 vuotta hyvin ja vieläkin sillä saa ruohonleikkurin käymään.
En viitsi edes mainita niitä isoja energian varastointikokeiluja, niitäkin on olemassa.
Kokeiluja on, vaan ei ole toistaiseksi yhtään toimivaa ja taloudellisesti järkevää kokeiluakaan.
Toki jotenkin teknisesti toimivia on, mutta ei toistaiseksi järkeviä.
Sähköpörssi pitää sähkön hinnan korkealla vaikka olisimme omavaraisia sillä Yritys myy eniten maksavalle …
Tuulivoiman tuotannon aivan hirmuinen vaihtelu esimerkiksi Suomessa on välillä 20 MW ja 4000 MW. Katsokaa artikkelistani pitkä kuvasarja millaista tuulivoiman tuotanto Suomessa todellisuudessa on. Viimeisin kuva on heinäkuulta 2022.
Ei ole, eikä tule sellaista sähkön varastointitapaa, jolla voisi tasoittaa tuulivoiman tuotannon valtavan vaihtelu kustannustehokkaasti.
Ihan looginen päättelykyky riittää, ei tarvita korkeampaa matematiikkaa.
Tehdään pieni päättely. Sähköauton akku on kapasiteetiltaan suuruusluokkaa 20 kWh ja maksaa suuruusluokkaa 10 000 euroa. Suomen tuulivoiman vaihtelun osittainen tasoittaminen tarvitsisi ”akun”, jonka kapasiteetti olisi suuruusluokkaa 20 000 000 kWh. Joten sen ”akun” hinta olisi suuruusluokkaa 10 000 000 000 euroa.
Sellaisten sähkövarastojen sijaan Suomeen PITÄÄ rakentaa lisää ydinvoimaa, ydinvoimaa ja ydinvoimaa.
Tässä linkki siihen artikkeliini:
https://jput.fi/Verovaroin_tuetaan_tuulivoimahui.htm
Oma käsitykseni ns. älykkäästä sähköverkosta on ehkä vähän futuristisempaa, esim. ”Supergrid” konsepti jossa käytetään vetyä sähköverkon osana, sekä suprajohtavuuden tuottajana että myös varastona. Luonnolliset vaihtelut sähkön kulutuksessa ja tuotannossa voidaan sitä kautta myös kompensoida ja käyttämällä polttokennoja, prosessi on sangen tehokasta.
Emme pääse siitä mihinkään, että meillä on jo nyt hurja määrä energiantuotantoa joka ei ole ennustettavaa.
Nestemäisen vedyn laajamittaiseen tuotantoon pystyvä laitos ei ole ihan ilmainen ja sinne tarvitaan valtavasti energiaa.
Teknisesti moni asia on mahdollista, mutta minun mielestäni sen pitää olla myös taloudellisesti kannattavaa – ilman, että käydään veronmaksajien rahapusseilla.
Yksinkertaisempaa on rakentaa ihan tavallista konventionaalista ydinvoimaa, ydinvoimaa ja ydinvoimaa.
Sähkö-> vety: hyötysuhde 65 prosenttia
Vety -> Sähkö: hyötysuhde 47 prosenttia
Kokonaishyötysuhde : 30 prosenttia
*
https://www.fortum.fi/tietoa-meista/blogi/forthedoers-blogi/vetytalous-tulee-ennemmin-tai-myohemmin
Kun vetyä tuotetaan elektrolyysillä, hyötysuhde on tällä hetkellä 60–70 prosenttia, eli noin kolmannes käytetystä sähköstä menee hukkaan lämpönä. Kun vedystä tuotetaan sähköä kaasuturbiinilla tai polttokennolla, hyötysuhde on 40–55 prosenttia.4.9.2020
Vedyn puristaminen nestemäiseksi, jota tarvitaan Kyuun ratkaisussa, on vielä ihan kokonaan oma juttunsa.
Vedyllä on myös ikävä ominaisuus, että se ei halua pysyä säiliössä tai putkessa, vaan haluaa vapauteen. Sitäpaitsi vety on helposti räjähtävää tavaraa.
Suosittelen edelleen ydinvoimaloita APR1400.
Valitettava tosiasia on, etä hukkmylljen järkevin käyttö olisi vedyn tuottaminen silloin, kun tuulee paljon, koska sen voi varastoida toisin kuin sähkön.
Toki hyötysuhde ei ole hirveä, mutta kokonaiskustannukset kaiken varavoiman osalta olisivat pienemmät ja siten kokonaisuus taloudellisesti järkevää.
Supergrid voi olla jotain tulevaisuudessa, mutta ei ainakaan lähimmän parin kymmenen vuoden aikana ja se aika pitää tulla toimeen tällä kivikautisemmalla verkolla.
Se sähköautojen akkusysteemiin perustuva ratkaisu lienee varsin vähäinen kokonaisuuteen verrattuna, koska meillä ei tule olemaan ihan pian miljoonaa sähköautoa ja melkoinen osa niistä ei tule toimimaan yleisenä sähkövarastona käyttäjien oman tarpeen takia.