https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000008990738.html
”Intersektionaalista feminismiä käsitellyt gradu hylättiin ”objektiivisuuden puutteen” takia. Tapausta seuranneen tutkijan mukaan kyse oli sensuurista.”
”Helon mukaan opiskelijaa uhattiin jo ohjausvaiheessa lopputyön hylkäämisellä, mikäli hän ei poistaisi työstään noin 45 sivun pituista kriittistä analyysia intersektionaalisen tutkimusajattelun perusteista.”
”On maailmalla tarinoita siitäkin, kuinka intersektionaaliseen feministijulkaisuun oli saatu läpi huijausartikkeli, johon oli napattu tekstiä suoraan Hitlerin Taisteluni-teoksesta vain vaihtamalla sana juutalainen mieheksi.”
Woke-pellejen mielestä heidän puuhasteluaan ja ideologiaansa ei saa arvostella.
Tosiasioiden esittäminen ei ole sallittua, koska se toisi tahroja kiiltävään ”kilpeen”.
Ov todella valitettavaa, että yliopistomaailmassa tämä paska jyllää, kuten muuallakin.
Yhteiskuntaluokka suurin ja sitten ne valtavirrasta poikkeavat.
Mielestäni opiskelijan lopputyön pitäisikin olla aiheeseen pureutuva yhdeltä näkökulmalta muutenhan se on liirumia.
Intersektionaalisuus – piti oikein kysyä kuukkelilta
Varmaan aiheesta löytyy useita vastauksia, jotka poikkeavat toisistaan.
Luulenpa, että ihmiset, jotka eivät ole halukkaita tekemään kunnon töitä, miettivät tällaisia:
”Intersektionaalinen feminismi pohjautuu postmodernin filosofian ajatuksiin tiedon sosiaalisesta rakentumisesta ja valtasuhteiden merkityksestä tiedon määrittelemisessä.”
*
https://fi.wikipedia.org/wiki/Intersektionaalisuus
Intersektionaalisuus
Ote:
Intersektionaalinen feminismi pohjautuu postmodernin filosofian ajatuksiin tiedon sosiaalisesta rakentumisesta ja valtasuhteiden merkityksestä tiedon määrittelemisessä. Koska tietoa konstruoidaan valtasuhteiden verkossa, valta-asemissa olevien käsitykset pääsevät yhteiskunnallisessa keskustelussa etuasemaan, ja näin varmistelevat näiden ryhmien etuoikeuksia. Etenkin miessukupuoli, heteroseksuaalisuus ja valkoisuus ovat tällaisia valta-asemasta nauttivia identiteettejä.
Intersektionaalinen feminismi on marxilaisen ideologian ajamista telaketjufemakkojen eduksi ja miehiä vastaan.
Höpö höpö, ihan aiheellista kritiikiä ku-klux-klaanilaisista aseenkantajista, vitivalkoisista öykkärimiehistä.
Joka-alan – asiantuntijan hyytävä lausunto asiassa, jossa hän ei tosi asiallisessti ymmärrä itse edustavansa suurinta perkelettä. Sosiaalisen median epäsosiaalisuudedessakin on omat hyvät puolensa, vaikkakin joskus tahattomat.
Henkilöön menevyydet riittävät juuri älyn alarajalle, ei muuhun asiaan, mutta mennään sitten näillä.
”Henkilöön menevyydet riittävät juuri älyn alarajalle, ei muuhun asiaan, mutta mennään sitten näillä”
No parempi olla älyn alarajalla kuin hurahtaa intersektionaalisen feminismin kaltaiseen uhrikultttiin, se nimittäin osoittaa täydellistä kyvyttömyyttä minkäänlaiseen älylliseen toimintaan.
Niin, Turun yliopiston pro-gradua kipuilleen tutkijan ”intersektionaalisen tutkimusotteen kritisoiminen” lienee kuitenkin aika eri leveleillä mitä ulostulot täällä. Asiassa on niin monta tekijää, että täysin absurdia jonkun itselle vieraalta tuntuvan käsitteen nimissä typistää sekä amputoida umpimielisesti yhteiskunnallinen tutkimus joksikin miesten ja naisten väliseksi mustavalkoiseksi shakkilaudaksi. Hölistään oikealla ja kovalla äänellä ”vastuullisesta mediasta” kuten usein kun on puute siitä mistä puhe. Ja mausteeksi yksioikoiseen suolistoputkeen vähän ismiglitteriä.
Täysin absurdia typistää ja fuusioida Turun yliopiston ohjaajien linjaukset ja selittää niillä tuhat muuta tekijää, tai heittää juttua ”kunnon työstä” vedoten siihen, ettei ”tiedon sosiaalisesta rakentumisesta ja valtasuhteiden merkityksestä tiedon määrittelemisessä” olisi relevanttia pohtia sekä tutkia.
Jos ei, niin ryhtykää itse vaikka omien läheistenne omaishoitajiksi ja avatkaa silmänne kun kumppaninne pettää teitä tuhansilla deittipalstoilla heteronormatiivisten parisuhdevankiloidenne kulissien silmälappujen edessä, takana, päällä, yllä sekä alla. Kaikkien päämäärä ei ole parisuhde eikä synnytyskoneeksi päätyminen, ja on olemassa ihmisiä, jotka arvostavat paljon enemmän yksin asumista sekä ystävyyssuhteita ja muunlaisia yhteyksiä kuin ainainen ontoksi käyvä piparkakkumuotti.
Polysuhteet voisivat olla rehellinen ja tervehdyttävä kulissiverhon veto sivuun jo valmiiksi täysillä itseään pettävältä suomen kansalta, ja roskafeministit sekä roskaheterot voisivat muuttaa idemmäs tai etelään oikeiden ongelmien äärelle.
Mustaa Intersektionaalisuutta, vai?
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002737368.html
Lynkkauksia. Terroria. Ihmissyöntiä. Kuinka Keski-Afrikka vajosi pimeyteen?
Silmitön terrori ja julkiset lynkkaukset ovat olleet Keski-Afrikan tasavallan arkea jo yli vuoden. Kansanryhmien vihanpito on pakottanut YK:n valmistelemaan suurta, 12 000 sotilaan ja poliisin rauhanturvaoperaatiota. Yli miljoona ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa. HS tapasi Keski-Afrikan sisällissodan osapuolet, joille ihmissyöntikään ei ole vierasta.
Olen sitä mieltä, että Intersektionaalinen feminismi on joutoväen veivaamaa potaskaa.
Joku HK uskoo siihen sokeasti, mutta ei yllätä.
Tiede ei vain kestä kritiikkiä, vaan se elää siitä.
Se, että kritiikki vaiennettiin, kertoo vaientajasta kaiken mitä tarvitsee tietää.
Feminismi on kaunis aate, jolla on kaunis historia, ja vielä paljon, paljon tehtävää maailmassa. Perinteisesti se on keskittynyt vapauteen, siltojen rakentamiseen, kansalaistottelemattomuuteen ja teräviin oivalluksiin. Se, mitä feminisminä nyt myydään on vastoin kaikkea tuota.Se ei kestä kritiikkiä – joten se voi vain kuolla pois.
Tuo Helon mainitsema juttu Hitkerin tekstien käytöstä viittaa tapaukseen USA:ssa jossa pari vasemmistolaista tutkijaa kyllästyi feministiseen muka- tieteellisyyteen ja päätti tarjota feministiseen ”tiedejulkaisuun” kokeeksi kaikenlaista potaskaa nähdäkseen miten se menisi läpi. Ja menihän se, kunhan vain teksti vilisi hienoja termejä ja vaikutti ”tieteelliseltä”. Osa potaskasta päötyi julkaistavaksi ja osa sai muuten hyvää palautetta. Yksi julkaistu oli muistaakseni artikkeli jossa ehdotettiin että miesopiskelijoiden pitäisi istua lattialla kahleissa jne. Tuo suoraan Mein Kampfista otettu pätkä muistaakseni sai vain positiivusta palautetta. Oken joskus kirjouttanut aiheesta tänne blogin.
Elämme aikaa jolloin sanan- ja ajattelunvapaus on vaarassa woke- moralistien taholta. Mutta odottakaas vaan kun seuraava sukupolvi varttuu niin wokeistit saavat maistaa onaa lääkettään. Ei maailma pysähdy ja valmiiksi tule, uusi sukupolvi haluaa taas haastaa edellisen ja rienata sen pyhiä arvoja.
Linkkaa ihmeessä blogiin, jos ehdit/löydät, olisi kiinnostava lukaista.
En löytänyt omaa kirjoitustani enää, mutta lähdeartikkelin kylläkin josta tuo em. projekti selviää:
https://nypost.com/2018/10/04/academic-journal-accepts-feminist-mein-kampf/
Kiitos, lukaisin. Mein Kampf-tempaus mielestäni asiaton. Mutta pointti siitä, että ismeihin verhoutuvien tulisi keskittyä eri tavoin sorrettujen (erityisesti rasismi, kolonialismi, imperialismi, toisten kyvykkyys, klassismi, homofobia ym. sorron muodot) ihmisten tukemiseen on asiallista ja ajatuksia herättävää.
Paljon samaa on puhunut vaikuttajana isosti kunnioittamani Janaya Future Khan aktivismiin liittyen: että meidän tulisi keskittää tukemme ajatellen heitä, jotka ovat meitä itseämme tukeneet kaikista heikoimmilla hetkillämme (https://youtu.be/ipPaYZNCIqw).
Ehkä intersekstionaalisiksi ”femakoiksi” haukuttujen kompastuskivi onkin heidän omaan aktivismiin sisältyvä focuksen puute ja individualistinen, sokea itsekkyys…
”- Intersektionaalinen feminismi lähtee siitä, että maailma jakautuu sorrettuihin ja sortajiin. Kun sitten on saatu vakuutettua, että ryhmä X on sorrettu, kaikki kritiikki ryhmää kohtaan muuttuu sortamiseksi. Normaali yhteiskunnallinen keskustelu onkin yhtäkkiä setäselittämistä, misogyniaa, sovinismia, tonepolitisointia, tilanvientiä ja milloin mitäkin.
-Tämä on marxilaista siinä mielessä, että porvarit on korvattu ”setämiehillä” ja vallankumous saadaan aikaan, kun patriarkaatti syjräytetään vallasta. Julkisuuden ei siis tule olla turvallinen. Päinvastoin julkisuus on jatkuvaa argumenttien taistelua, ei siis kovin turvallinen, päättää Puopolo.”
Lähde: Verkkosivusto Konservatiivi By: Asmo Maanselkä. Kyseessä on siis Ivan Puopolon hastattelu ja artikkeli on päivätty 24.10.2019 ja artikkelin otsikko on ”Feminismillä on marxilainen tavoite”.
———————————————————
Kukaan feministi ei voi olla niin tyhmä tai typerä, että mieltäisi länsimaissa olevat jyrkän naisvastaiset islaminuskoiset sorretuksi kulttuuurisesti kuin muutenkaan. Joten kyse on jostain muusta ja siihen tarvitaan orwellilaista uuskieltä kuten intersektionaalinen. Pyrkii feminismi sitten kommunismiin tai pelkkään naisten ylivaltaan, se omalla lohkollaan osallistuu kulttuurimarxilaisten pitkään marssiin läpi instituutioiden ja varsin tehokkaasti osallistuukin.
Aiheen tiimoilta mieleen nousee ranskalainen kulttuurimarxilainen silmänkääntäjä Derrida, joka totesi tunnetusti ”Il n´y a pas de hors-texte” joka on usein käännetty muotoon ”tekstin ulkopuolella ei ole mitään” (vaikka hän myöhemmin kiistikin sanoneensa niin). Hänen kannattajiensa mukaan kysymyksessä on käännösvirhe ja toteamuksen pitäisi oikeastaan kuulua ”Tekstin ulkopuolista paikkaa ei ole”. On joka tapauksessa vaikea mieltää toteamuksen tarkoittavan muuta kuin että ”kaikki on tulkintaa”, ja juuri siten Derridan tuotantoa on tyypillisesti tulkittu.
———————————————————–
Viimeisen kappaleern lähteenä olen käyttänyt Jordan B. Petersonin kirjaa ”12 elämänohjetta” sivut 371-372.”
Lainasin itseltäni. Lasse kallon kommentti, 25.5.2020, saman henkilön blogiin otsikolla ”Punavihreä feminismi valtasi YLEn – Päivi Räsänen kehottaa kansalaisia antamaan suoraa palautetta Ylelle”. Blogi on päivätty 19.5.2020 Pirkan Blogit.
—————————————————————————————
Pientä on miehen alistamisen halu naisia kohtaan verrattuna naisen alistamisen haluun toisia naisia kohtaan. – Kirjailija ja presidentin rouva Sylvi Kekkonen.
Oletko Lasse Kallo avannut silmäsi tälle päivälle: miltä ”porvarit” nykyään näyttävät ja kuinka uusnousukkaat ja lennokkaat monistavat sosiaaliset mediat täyteen piparkakkumuotilla toistettua sopulimaisuutta; naiset kuvia kehoistaan sekä ruokalautasistaan samalla kun heidän ekonomisti-komistukset matkustavat jonossa samoihin lomakohteisiin ”keksien ne itse” aivan uusina asioina. Ihana tyttöystävä postaa kukan itsestään auringonkukkapellossa, joita kuvia on kolmetoista tusinassa. Rydman ei pysty lopettamaan somessa sellaisten kuvien tykkäilyjään, joissa ihanat naiset istuksivat ja naatiskelevat elämästä paljuissa sekä kattoterassien ja trendihotellien pore-altaissa.
Nainen ja ihminen typistyy huollettavaksi lihakimpaleeksi, jonka terveys on asia ykkönen, mitataan kehoa mittareilla, huolletaan kehoa kuntosalilla, syödään kehon vuoksi terveellistä ruokaa, käydään kampaajalla sekä ripsihuollossa ja laittamassa muovikynnet, bituliinia huuliin niin että näytetään siltä kuin oltaisiin allergisoiduttu omalle itselleen pahasti. Tätä länsimaat ovat täynnä ja tästäkö elintasosta ja nousukkuudesta Lasse Kallo olet ylpeä?
Voin kertoa, että porvaristo taitaa aivan itse olla puhaltanut itsensä melko tyhjään kuplaan, jossa heidät voisi hiljalleen jo korvata eettisemmillä koneilla, joilla oikeasti on korkea älykkyys.
intersektionaalinen feminismi – työtä vieroksuvien ajatusveivausta
*
https://www.vauva.fi/comment/58515077
Turun yliopistossa hylättiin intersektionaalista feminismiä kritisoinut gradu
Jotkut opiskelijat on jopa niin herkkiä tuotostensa arvostelulle, että kirjoittavat melkein koko gradun ilman ohjausta ja palauttavat lähes satasivuisen tekeleen, joka ei sitten ihme ja kumma täytäkään tieteellisen tutkimuksen kriteerejä.
.
Kertoo aika paljon, että tämän gradun kirjoittaja on tehnyt 45 sivua eli puoli gradua tekstiä, joka on aiheen vierestä. En ihmettele, ettei siinä vaiheessa enää haluaisi heittää hukkaan tuollaista työmäärää, mutta kyllä sitä ohjaajaa kannattaa kuunnella.
Kun en ole lukenut gradua enkä sen aloituksessa kerrottua gradun tavoitetta ja sen suunnitelmaa, en voi mennä sanomaan, että jokin olisi ollut aiheen vierestä tai ei.
Et myöskään sinä sitä noilla ”vauvan” lätinöillä siihen pysty.
Kyllä gradu aika ilman ohjausta kuuluukin tehdä sikäli ettei ohjaajan tehtävä ole sanoa mitä sisältöä siihen tulee. Lehtijutusta ainakin sai sellaisen kuvan ettei ohjaaja arvostellut tesktin olevan aiheen vierestä vaan ettei se ole ”objektiivista”. Eli sillä perusteella teksti kyllä oli asiaan kuuluvaa, mutta sisälsi ohjaajan mielestä yksipuolisia väittämiä. Monet muut tutkijat näyttivät olevan eri mieltä. Professorit ja tutkijatkin ovat usein asenteellisia ja sillä voi olla vaikutusta arvosanoihin. Jopa käsitys siitä mitä johonkin tieteenalaan kuuluu tai millaista tutkimusta siinä voi olla vaihtelee. Voi käydä niinkin, että gradua aloittaessa professori hyväksyy työn aiheen, mutta kun kun tilalle tulee toinen professori hän ei enää pidäkään aihetta sopivana. Tiedän erään tapauksen jossa tämä johti myös gradun hylkäämiseen.
Oma kokemukseni gradun ohjauksesta oli vaihtuneen professorin ”jatka samaan malliin” ja sitten suuri ihmetys siitä millainen siitä tuli ja väite ettei se edusta kyseistä tiedettä ollenkaan. Lopulta sen onneksi luki aivan eri alan professori joka ymmärsi sen ja sain siitä kuitenkin magnan eli ihan säällisen arvosanan. Oman aineeni professorin kunniaksi on siis saanottava että hän antoi sen sellaiselle joka siitä ymmärsi.
Gradujen ”ohjaus” eli sen puute lienee ollut pääsyy siihen että joillekin siitä tuli ylitsepääsemätön mielikuvavuori ja valmistuminen tyssäsi. Paras lääke sellaiseen olisi käydä lukemassa muiden tekemiä graduja jolloin toteaa itsekin olevansa kykenevä sellaisen läpyskän vääntämään.
Liisa Iso-Mörkötalo:Oletko Lasse Kallo avannut silmäsi tälle päivälle: miltä ”porvarit” nykyään näyttävät ja kuinka uusnousukkaat ja lennokkaat monistavat sosiaaliset mediat täyteen piparkakkumuotilla toistettua sopulimaisuutta; naiset kuvia kehoistaan sekä ruokalautasistaan samalla kun heidän ekonomisti-komistukset matkustavat jonossa samoihin lomakohteisiin ”keksien ne itse” aivan uusina asioina. Ihana tyttöystävä postaa kukan itsestään auringonkukkapellossa, joita kuvia on kolmetoista tusinassa. Jne.”
Puhu sinä, minä pitelen hevosta.
Kuten Juhak mainitsi, en itsekään ole lukenut tai tunne kyseisen pro-gradun lähtökohtia.
Kuitenkin sen verran intersektionaalisuudesta rohkenen pohtia, että tässä itse tekisin eroa sen välille mitä yksilöt henkilökohtaisissa elämässään suhteessa itseensä pohtivat versus intersektionaalisen feminismin käsitteen levittäminen jonkin yleisen ilmiön tai trendin päälle, jolloin intersektionaalisuuden käsitettä kritisoidaan sen sijaan että katsotaan kuka ja ketkä/ mitkä yhteiskunnalliset vaikuttimet ehkä ovat verhoutuneet ideologiaan?
Mielestäni tässä on suuri ero.
Katsoin dokumentin Lontoosta käsin toimivasta nimekkäästä sisustusarkkitehdista, joka avasi ja näytti avoimesti kuvaajille todellisuuden, joka hänen työtään on: hänen tehtävänään (mistä hän itse kovasti piti) oli kaivaa maailmasta kaikista vaikuttavimmat sekä uskottavimmat elementit asiakkaidensa koteihin — luoden ikään kuin identiteetit kiireisille/ hyvin menestyneille ihmisille, joilla ei ollut minkäänlaista suhdetta asioihin omasta takaa.
Jotakin ikivanhaa ihmeen kaupalla suorämeessä säilynyttä puunrunkoa naarattiin ylös ja vietiin kaikista nimekkäimmälle puusepälle, joka siitä kalliina käsityönä muotoili täysin uniikin pöydän ökyrikkaan kotiin. Ympäri maailmaa haettiin perinteisin painomenetelmin värjätyt ja kudotut kankaat, toisaalta uusinta huipputeknologiaa rikkaan keittiöön, toisaalta ja lopulta myöskin sisustusarkkitehdin tehtäviin kuului koota uskottava kirjahylly täynnä maailmankirjallisuuden klassikoita unohtamatta uusimpia tiedemenestyksiä. Kirjoja ei ollut tarkoitus lukea, vaan niillä edelleen täydellistettiin imago siten, että ökyrikas voi kestitä merkittäviä henkilöitä edustuskodissaan vaikuttavasti. Arkkitehti teki siivoojalle katalogin luksus-kodin eri huoneista, joihin oli kuvineen luetteloitu esineiden, kalusteiden ja jopa kirjojen paikat hyllyssä niin, että kun siivooja noita vahingossa siirteli, osattiin ne sijoittaa takaisin edustaville, oikeille paikoilleen.
Sillä välin kun luksuskodin omistajat kiertelivät Malediiveilla ynnä muissa uusimmissa romanttisen konsumerismin kärkikohteissa.
Tällaista ei mielestäni sovi sekoittaa siihen, kun joku pieni ihminen jossakin yliopistolla istuu ja pohtii yhteiskunnallisia asioita yrittäen aidosti ymmärtää jostain jotakin, kenties saada jotakin paremmalle tolalle. Enkä tällä nyt viittaa tähän jo mainittuun Turkulaiseen, jonka työhön en ole syventynyt.
https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/saako-intersektionaalista-tutkimusotetta-kritisoida-breaking-the-silence-gradun-tapaus/?fbclid=IwAR2fyr1ENaD5aOFz
4.8.2022.
Turun yliopiston itä-Aasian tutkimuksen yksikössä hylättiin maisterin tutkintoa tekevän opiskelijan lopputyö. Gradujen hylkääminen on Suomessa erittäin harvinaista. Hylkäyksen syyksi esitettiin puutteet työn objektiivisuudessa – mutta oliko kyse pikemminkin intersektionaalisen tutkimusnäkökulman kritiikin kieltämisestä?
Mielestäni ehkä ongelma ei niinkään ole siinä, onko intersektionaalinen feminismi hyödyllinen vai haitallinen ideologia, vaan itse mieluummin kysyisin: ketä/ mitä tahoja se voimaannuttaa, jos voimaannuttaa/ palvelee.
Tiedettä voi varmasti valjastaa aivan mihin hyvänsä hyödylliseen/ karsean tarkoitukseen ja pyrkimykseen sen ollessa väline; mutta mistä se kertoo kun tiedettä käytetään tuhon välineeksi? Lassen näkemyskö että kyseessä olisi valtapelit..
Oma näkemykseni omiin elämänkokemuksiini peilautuen se, ettei sen tarvitse olla niin. On kauniitakin sovelluksia.
Mielestäni mitään ongelmaa ei ole – pitää vain olla sekaantumatta intersektionaalinen feminismi -hörhöilyyn.
”Helen Pluckrose ja James A. Lindsay ovat kuvanneet feminismin kehitystä ja esittävät sen kritiikkiä teoksessa Cynical theories (2020). Tekijät ilmoittavat edustavansa feminismin uuden aallon liberaalia kritiikkiä. Intersektionaalinen feminismi ei heidän mielestään edistä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa vaan ajaa ryhmäetuja yksilöiden välisen tasa-arvon asemesta. Kirjoittajien mukaan vuosituhannen vaihteessa feminismissä tapahtui mullistus, kun sen aikaisemmat suunnat korvautuivat intersektionaalisuudella. Tällöin tuotiin esiin suuri joukko yhä pienempiä sorrettuja ja marginalisoituja identiteettejä, joille vaadittiin oikeutta. Asiaa alkoi mutkistaa se, että nämä ryhmät alkoivat joutua törmäyskurssille toistensa kanssa.”- Wikipedia-artikkeli otsikolla ”Feminismi”.
Että intersektonaalisen feminismin valtavirtaistuminen on jeesjuttu, koska se paljastaa itse itsensä hulluuden.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/accf1118-1707-4237-8dd5-68b497823bfb
Sanna Ukkola antaa täyslaidalilsen intersektionaalisille sekoilijoille.
Luettuani kyseisen artikkelin, minä lähestulkoon voimaannuin!
Hyvin Ukkola on ainakin onnistunut sotkemaan asiat huomionhakuisen provosoivaksi mannapyreeksi. Tämä keskustelu ei kuitenkaan heti lopu, sillä olen kunnioittavasti eri mieltä yksilökeskeisen individualismin kritiikittömästä pyhyydestä, enkä aivan heti ole astelemasss new-age-porukan sateenkaarilipun alle. Olen lukenut Ukkolan muutaman muun juttusen, joissa hän osin melko groteskisti oikoo mutkia, ja jos se jotakuta lähestulkoon voimaannuttaa — onnitteluni tästä hienosta sensaatiosta!
Voimaantuen-kaunistuen käyn minäkin tähän aamuun: https://youtu.be/vqAEysIGwNM
(Black Lives Matter Activist Janaya Future Khan’s Guide to “Glow-Up” Skin Care/ Vogue)
Monille provosoiva ja väärä Janaya Future Khan on usein puhunut ”unlearning”-käsitteestä, hyvinkin fiksuja, mikä idea koskettelee omien tiukkoina puristavien uskon- ja opinkappaleidensa auki kerimistä oman itsensä kanssa, kuten lankakerää, jonka antaa keriytyä vapaaksi siitä muodosta, jonka pyöreyttä Norppakin tuossa Derrida-kommentisaan sivusi:
”Mikä ei olisi tulkintaa? Tiedekin on ihmisen tulkintaa ja kun ihminen katoaa niin katoaa tiedekin. Mutta se ei tarkoita, etteikö mikään olisi ns, totta tai että voisimme itse päättää miten tulkitsemme asiat. Maapallo on pyöreä (melkein) mutta ”pyoreys” on tulkintamme eikä sillä tässä universumissa ehkä ole mitään muuta merkitystä kuin että se on tulkintamme”
🙂
On joka tapauksessa vaikea mieltää toteamuksen tarkoittavan muuta kuin että ”kaikki on tulkintaa”
Tämä on itse asiassa aivan totta. Mikä ei olisi tulkintaa? Tiedekin on ihmisen tulkintaa ja kun ihminen katoaa niin katoaa tiedekin. Mutta se ei tarkoita, etteikö mikään olisi ns, totta tai että voisimme itse päättää miten tulkitsemme asiat. Maapallo on pyöreä (melkein) mutta ”pyoreys” on tulkintamme eikä sillä tässä universumissa ehkä ole mitään muuta merkitystä kuin että se on tulkintamme,
Voisikohan tähän maapallon ja siitä saatavan tiedon sekä tulkintojen pyöreyttä sovittelevaan vertauskuvaan laajentaa ajatuksen, että mitä jos ihmisenä oleminen onkin jatkuvaa apofaattista oskillaatio-liikettä, jossa ihminen jatkuvasti kerii itseään auki omille käsivarsilleen; ottaa itsensä vastaan hyväksyen tuon lankavyyhdin (millaisena maailma sitten kulloinkin lepää käsivarsillamme) — ja jälleen hyvinkin rakastavasti ja vastuullisesti ihminen kerii vyyhdin takaisin entistä hieman paremmalle kerälle, uudesti, itselleen?
Ja tätä rakastavaa prosessia jatkuisi läpi elämämme, kun otamme ja annamme ja kannamme ja jaamme vastuun.
Korjaus: kun lankavyyhti keritään omilta käsivarsilta takaisin pyöreähköksi, niin silloin se keritään maailmalle, ei itselle. Koska silloin siinä on taas uutta jaettavaa? 🙂 Tässä siis anti-individualismi.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ivan-puopolon-kolumni-sori-feministit-en-voi-taistella-epatieteellista-ja-sekavaa-patriarkaattianne-vastaan/7186370#gs.8cterf
1.12.2018.
Ivan Puopolo: ”Sori feministit, en voi taistella epätieteellistä ja sekavaa patriarkaattianne vastaan.
Olen reilun viikon ajan selvitellyt, mitä patriarkaatti tarkalleen ottaen on.
Kaikkein tyypillisin patriarkaatin määritelmä kuuluu, että se on miesten dominanssia valta-asemissa.
Käytännössä patriarkaatti siis tarkoittaa, että Harreja on tärkeimmissä viroissa enemmän kuin Liisoja. Joillakin aloilla ilman muuta niin on, mutta olennaisin kysymys kuuluu: onko se ongelma ja jos on, miksi?
Kolmas ja ylivoimaisesti typerin osa patriarkaattia kuuluu näin: patriarkka selittää ja oikeuttaa miesten dominanssia sukupuolten välisillä eroilla. Tämä tarkoittaa, että kun Harreja on enemmän kuin Liisoja vaikkapa insinööreinä ja koodaajina, olisi patriarkaattia selittää sitä biologialla.
Ajatus on täyttä hulluutta, koska sen mukaan biologinen selittäminen on kiellettyä.
Mikä hevetti on siinä, että äärivalkoinen, kuitenkin itse punaniska rehupuntti, colttikojho, neekerivihaaja, mamurasisti, naisten hellapoliisin vartija, lihavassa perstaskussaan lompakkonsa päällä löhöävät äijänrähjät suoltavat vihaa edistyksellisiä naisia, monikulttuurista yhteiskuntaa vastaan mitä eriskummallisimmilla nimityksillään ???
Hyvä Heikki 👏🏼
HK – Kuvailitko itseäsi vai jotakin toista henkilöä?
Olisiko syynä se, että kulttuurimarxismin pitkän marssin läpi instituutioiden (mm. oppilaitosten valtaaminen, feminismi, yhteiskuntien monikulttuuristaminen) marssirivistö on törmännyt konservatiivisen korjausliikkeen betoniseinään.
Juu, täyspölvästien trumppilaisen hölmöyden ihannointiin !
Mikä siinä on, että yksi kaiken tietävä, kaiken osaava, kaikkki merkittävät ihmiset tunteva ja muutekin muita parempi mollaa suu vaahdossa niitä, jotka eivät kumarra ideologista paskaa?
Toki hysteerinen putkinäköinen persukammo saattaa aiheuttaa sellaisen…
Tuo kommnetti on jo kulunut moniste joka vastaukseksi kommentteihini olipa se asia mikä tahansa. Näitäkö osaat vain kirjoittaa eli henkilöön meneminen, kun sanat lopuvat.
Keksi uutta, jos niin vituttaa !
Kun ottaa huomioon kommenttisi 12.8.2022 07:32 , ei sinulla todellakaan ole perustetta räksyttää.
Minun kommenttini nimittäin koski sitä, mutta sinustahan sinä voit jauhaa mitä tahansa paskaa muista ja muut olkoot nöyränä hiljaa.
Katso vaan peiliin HK.
Se on juuri noin kuvainnolliesti kuin esitin. Jotkut suvaitsevaiset multinäköiset ovat astuneet lihansyöjä-äijien kihtivarpaille, että sattuu.
Vasemmistovoittoinen liberalismi olisi upottanut lännen ilman konservatiivista korjausliikettä. Voi se toki tehdä sen vieläkin, mutta ainakin toistaiseksi se on topannut konservatiivisen korjausliikkeen betoniseinään.
Ei siinä auta liberaalieliitin äänitorven totuuden vääristelyt eikä itkuraivarit. Näin on näreet.