Kyselyn tarkoitusta on vaikea ymmärtää tässä ajassa, koska vastaus tiedetään kysymättäkin.
Toiseksi se kertoo siitä, ettei edes presidenttien historiaa tunneta. Emmekä elä siinä ajassa, missä kulloinenkin presidentti on johtanut Suomea erilaisin valtaoikeuksin.
Kolmanneksi, mitä tällä kyselyllä haetaan ?
Tässä se itsestään selvyyden ydin:
”Historian professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta ei pidä Niinistön kärkisijaa yllättävänä.
– Nykyinen presidentti saa yleensä laajan tuen, se liittyy kansalliseen identiteettiin. Suosio johtuu myös siitä, että hän johti tänä keväänä prosessia, jonka päätteeksi Suomi jätti Nato-hakemuksen. Tapa, jolla se hoidettiin, vakuutti kansalaisia.
Seuraavaksi eniten mainintoja saivat presidentit Tarja Halonen (28 prosenttia), Martti Ahtisaari (23 prosenttia) ja Carl G. E. Mannerheim (22 prosenttia).
Osa kyselyyn vastanneista kertoi tehneensä valintansa omakohtaisen kokemuksen tai presidenttien tunnettuuden perusteella.
Kyselyssä Suomen itsenäisyyden ensimmäiset presidentit sijoittuvat matalimmille sijoille.
– Aika moni presidentti on jo unohtunut. Historian professorina minun täytyy tietenkin sanoa, että se johtuu siitä, että suomalaiset eivät muista omaa historiaansa.
Lue alta, ketkä ovat Meinanderin omat suosikit historian parhaiksi presidenteiksi, ja mistä kukin presidenteistämme muistetaan. ”
Mannerheim olisi ollut omassa ajassaan suosituin.
Kekkonen Kekkosen aikana aikuiselämäänsä pisimpään eläneet ja monet seniorit vieläkin.
Ryti suurten päätösten presidenttinä sota-aikoina jne..
Menneillä oli vielä valtaa. Nykyisen ja tulevankin valta on aika kapea.
Eli hyvyyttä tuleville ei voida verrata.
Aika hölmö kysely, mutta kait näitä sitten tarvitaan ellei muuten niin viihteeksi.
Itse sanoisin Koiviston Manu ja perustelen sen sillä, että aloitteestaan presidentin kausien määrä rajattiin kahteen ja toisekseen hän oli kova parlamentarismin kannattaja, jonka aikana presidentin valtaoikeuksia kavennettiin suhteessa eduskuntaan.
Paras on vaikea valita, mutta Halonen oli huonoin ja Manu seuraavaksi.
Paras varmaan ensimmäisimpiä. En elänyt ennen WWII. Kekkonen on varmaan ollut paras niistä ketä ihmiset muistaa.
Tämä artikkeli olisi itselleni hieman helppolukuisempi, jos kappalejakoa olisi tiivistetty ja selkeytetty pariin-kolmeen kappaleeseen; mutta siis varmaan oma suosikki lienee Kyösti Kallio perusteella että A) hänellä oli tosi hienot viikset, B) hän lienee pitänyt aika hyvän sovinnonpuheen, ja C) koska hänen vaimo Katariina Kallio on perustanut nk. Kaisankodin, jossa itsekin olen käynyt joskus rentoutumassa naisporukalla. 🙂
Nyt kun Matti Klingeä jo ikä painaa eikä hän intelligenssinsä säilyttämisestä huolimatta enää halunne yhtä hanakasti lausua käsityksiään moninaisista asioista on Klingen oppilaasta Henrik Meinanderista tullut tasavallan päivystävä historian professori. Hänellä ei olekaan varteen otettavia kilpailijoita tässä tehtävässä. Seuraavien ikäluokkien historiantutkijat ovat pois pelistä kun eivät nauti laajojen kansalaispiirien luottamusta sillä he ovat varsin yksimielisesti kyseenalaistaneet kotoisen teesin Suomen käymästä ikiomasta erillissodasta vv 1941-1944. Ovat rohjenneet väittää ja osoittaakin että Suomi tuolloin oli kuin olikin Saksan liittolainen. Kyllähän Henrik Meinanderkin on ollut tätä mieltä, mutta hän on osannut lausua tämän ääneen suomenruotsalaisen, hufvudstadsbladetmaisen verhotusti niin että se on jäänyt syviltä riveiltä huomaamatta.
Klingeä kyllä kuuntelisi mielellään vieläkin.
Kommentti lähti ennen aikojaan.
Klinge on arvonsa tunteva herra, joka piti juhlaluennon junailemassamme Porvoon Valtiopäivät 200-v vuonna 2009.
Lehdistön kysymyksiin hän vastasi ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja ranskaksi suomen lisäksi.
Elävävä tietokirja.
Rytin pitäisi olla kolmen kärjessä. Uhrasi itsensä Suomen puolesta.
Oma ehdokkaani tässä leikkimielisessä kyselyssä on K.J. Ståhlberg. Hän oli keskeisin toimija luotaessa Suomen perustuslakia ja hallitusmuotoa – ei vain niiden kirjoittajana vaan ennen muuta niiden läpiajajana vastassaan Mannerheimin ympärille ryhmittynyt oikeistoaktivistien leiri. Ståhlberg pelasti isänmaan suitsimalla ja hiljentämällä ja presidentinvaalissa voittamalla Mannerheimin. Hän oli myös Suomen turvallisuuspolitiikan kehittäjä ja edelläkävijä näin estäessään Mannerheimia ryhtymästä valtionpäämiehenä hyökkäämästä Pietariin. Ståhlberg loi ja antoi muodon sille minkä varaan myöhemmät valtiomiehet saattoivat rakentaa.
Sotaveteraani Eero Blåfield 101-v pitää Rytiä Suomen parhaana presidenttinä perustellusti:
https://app.mtvuutiset.fi/aihe/7075562
Kiinnostavampi olisi kysyä huonoimpia presidenttejä.
Koivisto olisi varmaan sen listan ylivoimainen ykkönen. Neuvostoliiton mies vielä sen kaaduttuakin, laman uhrien julma lyöjä, faktatiedon varma vastustaja.
Joka presidentti on tehnyt virheen tai pari, joku varmaan muistuttaa Halosen maamiinamunauksesta. Sanoisin silti oleelliseksi kokonaiskuvan, ei yksittäistä tekoa.
Jos ajassa olisi arvioitu samaa, Manu oli hyvässä suosiossa eikä silloin Venäjän tuntemus ja kontaktit pahasta olleet kuten ei Kekkosenkaan – huom. siinä ajassa.
Halosen ”huonoutta” arvioitiin hänen ulkoisen huolettoman olemuksensa vuoksi. Topakkana ja pätevänä ja hiukan pelottavanakin häntä pidettiin kaikkialla niin Bush kuin Putinkin.
Jalkaväkimiinat siinä ajassa oli paha veto. Mutta nyt jälkikäteen ei.
Ai, että nyt ei?
Nimenomaan nyt se oli todellinen möhläys ja punademarin oman ”kunnian” ajamista suurine typeryyksineen.
Miksi, kun ne miinat on jo korvattu edistyksellisimmin keinoin.
Sillä taas ei ollut mitään tekemistä punademariuden kanssa, vaan Halosen idealistisesta näkemyksestä niiden aiheuttamiin viattomien ihmisten kärsimyksiin. Mutta ei se presidenttiyden hyvyys tai huonous ollut mistään miinahommista kiinni.
Idealistinen punademarin sokea uskomus, koska Suomi ei ollut miinoittanut ennenkään satunnaisesti tai siviilialueille, vaan selkeästi sota-alueille ryssän hyökkäystä vastaan.
Punademunideologian mukaan se, että nimenomaan ryssä ja muut muualla sotineet maat levittivät miinoja lentokoneista satunnaisesti, oli peruste kieltää ne Suomessakin.
Edelleen korvaavia keinoja on tiki kehitety, mutta ne ovat silti kalliimpia ja perinteisellä maamiinalla oli merkittävä hidaste ryssällekin.
Ja edelleen suurin syy oli punademun halu saada itselleen mainetta ja kunniaa.