”Vihreä kulta on kuollut”… siitä kertoo kuva, jossa punainen väri on elävää metsää, vihreä kuollutta.
Kuoriaisten lisääntyminen metsän lämpötalouden järkkyessä on räjähtänyt ja sitä selitetään ilmaston lämpenemisellä. Se rasittaa erityisesti avohakattuja yksipuisia kuusi- sekä mäntymetsiä.
Toista selitystä ei näy eli miten sekametsä ja pomintahakkuumetsät voivat vastaavassa tilanteessa?
Vahva usko on, että ne pärjäävät jo yksistään kuoriaisille, mutta myös paremman lämpötalouden vuoksi.
Onko ajatuksia puolesta ja vastaan ?
Metsäntutkimus | ”Näin laajoja kuolleita alueita en suomalaisesta talousmetsästä ole aikaisemmin nähnyt” – Ilmakuvat paljastavat tuhot:
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009067094.html?share=6b89786dc5138d2e9a6eb6870026b4af
Kannattaa lukea myös kommentit, joita Hesari julkaisee vain omalla nimellä.
Siellä vastaukset tukevat pääosin omaani.
Avohakatut puupellot ovat tuhon leviämisen syy !
Kuusi on tuottanut enemmän puuta hehtaarille kuin mänty. Jo vuosikymmeniä sitten varoiteltiin siitä, että uudistusalueilla lisätään kuusta sielläkin, missä mänty menestyisi paremmin.
Mänty kestää kuivia kesiä kuusta paremmin.
Hakkuuaukioille jätetyt kuuset kaatuvat senkin takia, että kuuseen kohdistuva tuulikuorma on suurempi.
Varoiteltiin aikoinaan siitä, että vihreä metsäpolitiikka tuhoaa maan metsät, kun metsiin jää enemmän kuollutta puuta metsäntuholaisten turvakodeiksi.
Linkola, jonka unelmana oli saada maamme väkiluvun laskemaan alle miljoonaan, osti Kuhmalahdelta korjuukelpoista kuusimetsää tuholaisten levittämistä varten. En ole käynyt paikalla kymmeneen vuoteen. Eiköhän tänä aikana ole jo kertynyt lupaavia rytökasoja alueelle.
Linkolan pääperiaate oli ostaa metsää kuin metsää suojeltavaksi, ei hakattavaksi.
Puu siementäessään hakee itse sille otollisimman kasvualustan. ”Metsänkasvatus” muulla metodilla pilaa sen.
Linkolas taisi kiinnostaa puita enemmän muu metsän luonto, kuten kaikenlaiset metsän örkkiäset, joita kuitenkin kahmi poskeensa kulkiessaan.
”Kannattaa lukea myös kommentit, joita Hesari julkaisee vain omalla nimellä.
Siellä vastaukset tukevat pääosin omaani.
Avohakatut puupellot ovat tuhon leviämisen syy .”
Että totuusmediakin vahvistaa Karjalaisen näkemyksen.
Onpa vakuttavaa….
On ! Miten kumoat ?
Todellisuudessa Suomen metsät voi erittäin hyvin mutta ilman kirvestä ne alkaa voimaan huonosti terv tepivaari
Eivät voi hyvin monelta osaltaa ja tulevaisuus näyttää vielä huonommalta. ”Kirveellä olisi töitä”, mutta myös muualla kuin metsässä.
Voihan tuo olla yksi syy. Vihreiden metsäseikkailut saattavat olla vielä suurempi syy.
Aikoinaan hämeenkoskella kuoli paljon metsää pystyyn ja siitä tuli arvotonta.
En ole mikään asiantuntia metsäasioissa, mutta itse pidän sillä tiedoilla joka minulla on, että on hölmöläisen hommaa kerätä metsästä vielä kannot ja juurakotkin, joidenka kuvittelisin olevan uusille istutuksille oiva kasvupohja ja monimuotoisuuden jatkumo marjoineen ja sienineen, eliöistä puhumattakaan ja jotka eivät ole tuholaisia, vaan ne ovat toisiaan tukeva sympioosi.
No niin, Arvi on aivan oikeilla jäljillä. Tästä on paljolti kysymys.
Naapurissani on metsänomistaja, joka kertoi ihmetelleensä, että hän on marjansa kerännyt 30 vuotta aina samasta paikkaa metsästään ja nyt ovat varvut olleet tyhjinä.
Minä sitten lähdin hänen pyynnöstään sitä ihmettä katsomaan ja kun havaitsin, että hän oli metsän reunaa kiertävät pajukot raivannut kaikki edellisenä kesänä niin sanoin hänelle, että pajukkojesi lisäksi sinulta lähti myös pölyttäjät.
Mustikka ei varmaankaan risteydy pajun kanssa. Sitä ei varmaan arvikaan tarkoittanut.
Hmm..
Pajukojen poisto saattaa tietenkin vaikuttaa mustikkaan.
Pajut saatavat antaa suojaa hallaa vastaa. Sanoin pajukot voivat tarjota suojaa pölyttäjille.
*************************************************************
’Mustikka saattaa harvinaisesti risteytyä puolukan kanssa, tuloksena V. myrtillus x vitis-idaea. Risteymä muistuttaa mustikkaa, mutta mustikasta poiketen risteymän lehdet säilyvät talvivihreinä, varsi on särmätön, heikosti karvainen ja hedelmät ovat violetteja.’
.
’Kimalaiset on mustikan tärkein pölyttäjäryhmä. Jos säät ovat pölytysaikaan kovin viileitä, vaihtolämpöiset hyönteiset eivät lennä ja pölytys epäonnistuu. Mustikan kukat ovat lisäksi hallanarkoja ja yksi pakkasyö voi tuhota koko sadon vielä raakilevaiheessakin.’
.
**************************************************************
https://luontoportti.com/t/176/mustikka
.
Mustikka kukkii varhain keväällä lehtien puhjetessa, ja toukokuun säät säätelevät pitkälti syksyn marjasadon. Olennaisen tärkeää on pölyttäjien määrä: mustikan kukat houkuttelevat monenlaisia hyönteisiä pienistä kärpäsistä ja kovakuoriaisista kimalaisiin ja perhosiin. Kimalaiset on mustikan tärkein pölyttäjäryhmä. Jos säät ovat pölytysaikaan kovin viileitä, vaihtolämpöiset hyönteiset eivät lennä ja pölytys epäonnistuu. Mustikan kukat ovat lisäksi hallanarkoja ja yksi pakkasyö voi tuhota koko sadon vielä raakilevaiheessakin. Saaret ja vastaavat ilmastoltaan erityisen suotuisat paikat tuottavat satoa usein huonoinakin marjavuosina.
Mustikka saattaa harvinaisesti risteytyä puolukan kanssa, tuloksena V. myrtillus x vitis-idaea. Risteymä muistuttaa mustikkaa, mutta mustikasta poiketen risteymän lehdet säilyvät talvivihreinä, varsi on särmätön, heikoisti karvainen ja hedelmät ovat violetteja.
Hyvä esimerkiksi on sekametsän eliöiden ja kasvien kokonaisuus, joilla kaikilla on oma tehtävänsä.
Samoin metsän maasto lehtomaisine notkelmineen. Männyt kankaalla ja rinteissä. Kuusikot varjoisissa kosteissa oloissa eri eliöineen.
Yhdessä nuo muodostavat metsäkohtaisen pienilmaston.
Laaja lajien kokonaisuus pitää monet metsän taudit loitolla.
Pieni omatarvemetsä tulee hoidettua josta otetaan vanhin ja samalla saa tilaa nuorempi.
Avohakkuu on taloudellisin ja nykyään otetaan myös oksat ja aukkoon uudet taimet jotka kasvavat vauhdilla. Itse laitoin jopa pienen hylätyn pellon koivulle joka kasvaa nyt vauhdilla.
Omatarvemetsä pitäisi olla mahdollisimman monella, siitä oppii.
Avohakkuu on katastrofi luonnonlle. Joku aukko on sen sijaan ok tietyissä tapauksissa, jos sitä ympöröi monimuotoinen metsä.
Ajattelehan koivikosi alustapeltoa, jonka isovanhemmat ovat raivaneet kivikkoisesta metsästä omatarveleipään hevosin ja kuokin.
Nyt mokoma panet sen kasvamaan saunan pilkkeitä varten.
Nyt kiistellään EUn määrittelystä, mikä on uusuituvaa energiaa.
Tässä Ville Niinistö on oikeassa. Puu on kaikkineen uusiutuvaa, mutta avohakkuut eivät edistä ilmastotavoitteita pienentäessään hiilinieluja ja estäessään puun jalostusasteen nostoa masiivipuumetsissä.
EU:n metsä-äänestys kuohuttaa suomalaismeppejä: ”Mauri levittää virheellisiä väitteitä” https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c4e0716d-c928-48a5-ab1d-28647211cebc