Mielenkiintoinen dokumentti Eero Mäntyrannasta ja perheestä.
Muistuu mieleen, kun kutsuimme Eeron Hyvinkään 7-veljeksen hiihdon joukkueeseemme 80-luvun loppupuolella. Matka oli 45 km. Mukana joukkueessa oli muitakin kuten Erkki Liikanen ( laulaja) ja Seuran toimittaja Isto Lysmä, ym. ja minutkin kelpuutettiin.
Illalla nautimme Hyvinkään Kaupungin juhlapäivällisen juomineen. Lopuksi tarjottiin konjakit. Eero sanoi, että Hessu otetaas toiset, tarvitaan hiukan tasoitusta ja Eero otti.
Lähtöviivalla aamulla klo 9 lumi pölysi. Minäkin sivakoin kuin ”Mäntyrannat” ikään kärkeen. Yritimme porukassa kympin kohdalla katsella, missä se Eero on. Ei näkynyt. Sitten tultiin viimeiselle juottoasemalle 35 km. Eero putkahti porukkaan ja hihkaisi eikös pojat panna hiukan suksiin liikettä ja häpyi lumipölyyn. Siellä maalissa Eero putasasi suksiaan eikä hien pisaraa näkynyt – me puhkimärkänä.
Oli hän mahtava persoona ihmisenä ja urheilijana.