… muuta kuin, että ne vanhat ovat kuntien/kaupunkien kauneimpia historiallisia ytimiä ja kalleimpia asuinalueita tänään?
Oma läheinen kosketukseni on joko kohtuullisen pitkään niissä asuneena, työ- tai vapaa-ajan rinnakkaisasuinpaikkoina tai muuten läheinen kosketus niihin ajan kuluessa asukkaineen.
Luetteloa: Savonlinna, Kesälahti, Sulkava, Kerimäki, Porokylä, Tampere, Ylöjärvi, Ikaalinen, Tuusula- Vantaa, Espoo, Helsinki, Turku, Hollola-Lahti-Heinola-Nastola-Artjärvi, Asikkala, Porvoo. Ja työn puolesta lähes koko muu Suomi on puolituttu.
Kaikissa näissä joko vanha kuntakeskusta tai vanha kapunkikeskusta henkii oikeaa elämisen aikaa toiminnallisuuksineen ja palveluineen, mutta erityisesti kauneuskäsityksen kanssa. Ytimistä löytyi vielä 60-70 luvuille kaikii se, mitä ihminen arkipäivinä tarvitsi ruoasta pankkeihin ja partureihin.
Suurinta osaa kuntakekuksista leimaa 70-luvun tuhovimma, jossa kauneus jäi jyrän alle rakennuksineen ja maisemineen. Ne korvattiin rumilla betonielementtisillä kunnanviraston bunkkereilla tai supermarketilla parkkipaikkoineen. Tai, että ne olivat etäällä ns. vanhasta keskustasta kuten Hollola, Vantaa, Nastola. Kyljissä betoniasumisten slummit. Good bye kauneus ja viityisyys. Ai niin pururata on kaikkialla kiertäen ympyrää.
Entä Tampere:
Ei tarvitse kerrata Napoleonin-Paavolan aikaa niin hyvässä kuin pahassa. Pahasta jäi jäljelle kirjojen kansiin tuhotut historialliset keskustan arvorakennukset betoni-lasipalatsien tieltä. Nyt kaupunki jakaantuu rakennusilmeeltään korkeisiin torneihn kattorakentamiseen ja irvokkaaseen arkikitehtoniseen sekamelskaan Areenan ympäristössä, jossa 1800- luku ortodoksikirkkoineen ja puisine ”akkufirmoineen” ja ökytorneineen ja areenoineen ovat samassa sekamelskassa keskenään. Kaupunkikuvallisesti se on suoranainen hirviö suhteessa vanhaan ydinkeskutaan. Business puhuu lompakollaan.
Ylöjärvi, Lempäälä, Kansasala, Teisko ytimiltään ovat tänään kuin räävittyä kauneuden uuskäsitystä.
Ja Pispala-Tahmela ovat oma arvonsa erikseen ennen ja nyt. Eli se, että työkansa klubiaskin takakannen lyijykynäpiirustuksineen valloittivat aikanaan nyt osan arvokkaimmista asuinalueista kaupunkien ytminen ympärillä.
Vetovoimatekijät, niin paljon kuin hyvääkin kuin niissäkin on, jyräävät erityisesti arkkitehtoniset historialliset arvot altaan.
Kotikuntani on kotikuntani vaikka se olisi liitetty ja nimi poistunut.
Vanhat läänit olisi voitu säilyttää ja sille pohjalle sotekeskukset.
Minä en vieläkään ymmärrä, mikä on Sastamala, Akaa tai Raasepori. Tai ymmärrän, mutta Vammala on Vammala, Toijala on Toijaja ja Tammisaari on se, mikä se on.
Ne ovat hävinneet kuin pieru Saharaan.
Sastamala on ollut vammalaa ennen nimenä akaalla on myös vanhat perinteet Toijalaan
Muistaakseni tuo Raasepori on ennen Tammisaarta paikan nimi
Heikki voi itse käyttää mitä nimeä haluaa minä käytän näitä vanhoja terv tepivaari
Niinhän se on. Mutta kaikkien entisten nimien perusta on sen uuden kunnataliittymän keskus kuten Vammala. Sastamalaan taas kuuluu Vammalan lisäksi joukko historiallisia kuntia ja kuten myös Heinoon kylä, jossa muuten on Timo Soinin kesäpaikka. Ja oikeasti kaikki on Tyrväätä.
Rautavesi on sen upea järvi.
Meilläkin on uusi lääni, kun ministeri Backaman keksi muutella kuntarajoja. Muutettiin Urjala Hämeestä ihan oudolle Pirkanmaalle. Tuo loikka on kesken vieläkin, eikä taida koskaan valmistuakaan.
Kova purkuinnostus on täälläkin, kun purettiin keskuskolu ja kaksi seurakunnan rakennusta, keskeltä pitäjää. Kaikki joskus 70- 80 luvulla rakennettuja. Silloin ei ilmeisesti osattu rakentaa, tai ei välitetty mistään. Meillä seisoo se suurin ja uusin iso koulu tyhjillään, kun kukaan ei osaa /uskalla päättää sen kohtalosta.
Rakennushommat ovat menneet niin omituisiksi, jos koulussa joku keksii sanoa, että hänellä on omituinen nuha, siellä on sitten varmaan hometta. Siellä silloin ON MYÖS HOMETTA, kukaan ei uskalla vastaan väittää, vaikka se moneen kertaan puhtaaksi mitattaisiin.
Akaa on meidän naapurikunta ja se nimi tulee historiasta, eli Akaan seurakunta, tai jotain sinnepäin.
Tampereen kaupunkikuvassa näkyy rakennusliikkeiden ylivalta. Kun kaupunki kaavoittajana on antanut kaavoittamisessa tosiasiallisen vetovastuun rakennusliikkeille ja gryndereille ja unohtanut kaupungin asukkaiden näkökulman, niin jälki on nykyisen kaltaista.
Puhutaan kauniisti tiivistysrakentamisesta ekologisuuden nimissä, kun ei kehdata tunnustaa, että raha puhuu. Uudet kerrostalot ovat täynnä pieniä ykiöitä ja kaksioita ja asukaskunta sen myötä homogenisoituu. Alueet eriytyvät asukasrakenteensa perusteella.
Itse olen nyt vuosia seurannut tuota Härmälänrannan rakentumista ja kyllä täytyy sanoa, että rumempaa asuinaluetta saa kyllä hakemalla hakea. Toki se nyt vetää väkeä, kun talot ovat uusia ja lieveilmiöitä ei vielä näy, mutta entäpä kymmenen kaghdenkymmenen vuoden päästä.