Näistä ennallistamisista pitää puhua luotettavien tilastojen valossa, mikä on mitäkin ja, mitä on jo Suomessa tehty sillä saralla kokonaisuutea. Ei poliitikkojen jargonina.
Metsienkin käsite on hämärä suurelle joukolle tavallisia tallaajia. Natura-verkosto on vieras.
Puhdas vesi, mistä sitä saa, kraanasta niin kuin sähköä töpselistä, ”eikä luonto tähän kuulu”. Vessapaperi kaupasta, ei puupellon hakkeesta.
Tehomaatalous, lannoitteet, talonrakennus ja betoniteollisuus valtavine saasteineen. Kaupunkien vesien täyttösaaret, rannat, tielinjaukset viimeisten metsien päältä.
Nämä kaikki ovat nippusiteessä toisiinsa, mutta me puhumme vain metsistä teollisuuden puupelloina 95 % vs. 5 % luonon/suojeltuja metsiä.
Ai niin, kalat ovat Norjan lohta, ei kaloja ole maailman vesirikkaimmassa maassa. Hirvet, porot ja peurat lasketaan teuraseläiminä ihmisille ja autojen peltivaurioina, ei ilvesten, susien ja karhujen ruokalistoina. Per…..n kusiaiset, hyttyset ja ampiaiset, ei niitä pidä olla ihmisten kiusana.
Missä ovat pikkulinnut, satakielet, kottaraiset, taivaanvuohet, hippiäiset tai töyhtöhyypät, kuovit, pyyt, kuhankeittäjät? Oikeissa metsissä ja pelloilla sarkoineen, joita ei ole.
Kovin yksinkertainen on tuo EU ja metsän käsite, kun sitä ei edes täällä tunneta luonnon kokonaisuutena ja vuorovaikutuksista keskenään puhumattakaan.
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Eilinen tv-keskustelu anto vain sekavan kuvan ja vahvisti oman vihreän meppimme ajattelun maamme elinkeinoa vastaan?
– Omakohtaista: Aikanaan kesämökkimme yläpuolella pikku suo ojitettiin josta seurasi rantaamme valuva muta. Siitä seurasi rantahiekan peittyminen mutaan ja vesistön rehevöityminen. Se suo kasvaa nyt puuta. Vahinko on jo tapahtunut vesistölle. Jos nyt mennään peittämään niitä ojia niin taas tulee mutaa rantaamme. Sitä mudan tuloa ei estä patoutusaltaat koska tulvat virtaavat yli ja muta kevyenä virran mukana siitä yli.
– Nyt se pikku suo tuottaa puuta.
– Lahopuu on se joka elättää metsän tuholaistoukkia.
– Metsän kasvu on hiilinielu ja sitä kaventamalla vähennämme hiilinielua.
Juuri tuon suuren ”puupeltokasvattamisen”, avohakkuumetodin vuoksi hiilinielu on kääntynyt negatiiviseksi, koska suurin hiilinilelu on kuitenkin massiivipuut ja ojittamattomat turvesuot. Ojitus on pilannut suuren osan vesistöistä.
Kaikki järkevä keskustelu on mennyt ”nieluiksi” ja ”jäljiksi”. Ei näitä kehtaa edes lukea. Menkää metsään
20 % Suomen puun tarpeesta tulee suometsistä. Nyt ne pitäisi muuttaa takaisin soiksi. Erittäin ”järkevää” ja nämä päätökset on niiden maiden jotka on kaataneet melkein kaikki metsässä yli 100 vuotta sitten. 😅😅😅
Ei tämä ollut mikään ratkaisu, mitä muut ovat tehneet, vaan mikä on järkevää meille, koska jotain pitää joka tapauksessa tehdä itkimme tai emme.
”Tehomaatalous, lannoitteet, talonrakennus ja betoniteollisuus valtavine saasteineen. Kaupunkien vesien täyttösaaret, rannat, tielinjaukset viimeisten metsien päältä.”
”Tehomaatalous ..” – pahaa vai?
Suomi tulisi, mielestäni, pyrkiä omavaraisuuteen ruoan tuotannossa
*
”Kaupunkien vesien täyttösaaret..” – onkohan juuri muualla kuin Tampereella rakenteilla täyttösaarta?
*
” ..tielinjaukset viimeisten metsien päältä” – olisiko parempi rakentaa peltojen päälle?
Oneksi Suomen talouden (ja velanmaksun) perusta, metsä, voi vielä hyvin.
Tehomaatalous lannoitteineen lisää riippuvuuttamme tuontilannokkeista. Raskastraktorit tiivistävät pellot vesipadoiksi.
Tampereen Ranta Tampella, Santalahti, Näsinsaari hyvä businekselle, luonnosta nyt ei niin väliä. Mutta antaa mennä, kun on alkuun päästy.
Puskiasten liittymä on saanut asukkaat heräämään, mihin tämä kaikki, eikä viimeisin voi johtaa.
Metsäteollisuus on herätetty nostamaan jalostusastetta.
Esitit enemmän kysymyksiä kuin ratkaisuja.
Minusta ratkaisu on täysin hallituksen käsissä ja odotan kohtuullista ratkaisua. Suomi on hyvällä tiellä suhteessa EUn vaateisiin, joka ei kaada metsiämme eikä metsäteollisuuttamne.
Yritin hakea EU:n sivuilta mitä n luonnon ennallistamissuunnitelma merkitse esimerkiksi Hollannille – onnistumatta.
Mitä EU:n esitykset Suomelle merkitsevät ovat vielä osin auki. Ala olevat otteet artikkelista antavat jonkinlaisen kun asiasta.
****
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ee79e001-8859-40c0-b59e-91abf8682ced
EU:lta tulossa järisyttävä luontoesitys Suomelle: Turvemaita pois maatalouskäytöstä, metsien tilaa parannettava
Euroopan komission valmistelema luonnosversio sisältää jäsenmaille laillisesti sitovat tavoitteet luonnon ennallistamiselle.
Kotiahon mukaan direktiivin mukaiset luontotyypit kattavat kaikkiaan yli 12 miljoonaa hehtaaria eli kolmasosan koko Suomesta. Hän arvioi, että Suomessa niistä heikennettyjä on useita miljoonia hehtaareja.
Esimerkiksi maatalouskäytössä olevia turvemaita pitää poistaa käytöstä merkittävästi. Vuoteen 2030 mennessä tavoite on ennallistaa 30 prosenttia alueista, vuonna 2040 tavoite on 50 prosenttia ja vuonna 2050 jo 70 prosenttia. [ Juu- suomaliset pistetään ostamaan ruokaa ulkomailta – osin velkarahalla]
.
Tällä hetkellä Suomen kaikista maatalouden käytössä olevista pelloista turvemaat edustavat 10–12 prosenttia, eli vuoden 2030 tavoitteessa puhutaan jo kymmenistä tuhansista hehtaareista, jotka pitäisi ottaa pois maatalouskäytöstä, Kotiaho sanoo.
*
Lisäksi tavoitteita on esimerkiksi kaupungeille: vuoteen 2030 mennessä pitäisi palauttaa kaupunkien viheralueet vuoden 2021 tasolle, ja lisätä viheralueiden määrää tai parantaa niiden kuntoa asteittain vuoteen 2050.
[ Tämä varmaan sitä mitä Keski-Eurooppalaiset tekevät]
*
Onko näin nopea luonnon ennallistaminen sitten mahdollista Suomessa? Kotiaho sanoo, että se riippuu tahtotilasta ja rahoituksen määrästä.
– Rahaa se vaatii, ja raha on tietenkin aina jostain pois. Mutta jos emme lopeta luonnon heikentämistä ja paranna jo heikennetyn luonnon tilaa, siinä on myös riskinsä, Kotiaho sanoo.
.
Niin, voisiko tällaiset EU-tavoitteet johtaa myös sellaiseen, että tehomaatalouden sijaan enemmän voisi syntyä paikallisia yhteisöllisiä viljelys-projekteja, kuten omien vanhempieni lähi-alueella, josta nykyään itsekin käyn hakemassa aivan loistavia tuotteita?
Miksi ei vastuu ruuan tuotannosta voisi pirstoutua ja paikalliset pien-toimijat ottaa enemmän vastuuta lähi-alueidensa ruuan tuotannosta?
Esimerkiksi? Tiedän ihmisiä, jotka ovat vuokranneet peltojaan lukuisten toimijoiden käyttöön sekä ostaneet metsää sitä suojellakseen, ilman aikomusta hyödyntää puustoa mitenkään ihmisen tarpeisiin. Miksi kaikki ravinto pitäisi hankkia kaupasta, jos lähialueella olisi paikallisia pien-tuottajia, joilta ostaa? Isäni asuu periferiassa ja hän hakee naapuriltaan kananmunat, heillä on vaihdantaa kunnassaan ja kasvattavat itse tontillaan juurekset ym. omaan käyttöön, ja olen itsekin saanut murua rinnan alle myöskin heiltä. Ovat niin eko-ihmisiä, että käyvät paikallisessa uimahallissa pesulla, ja wc on tällainen sisätilassa oleva bio-käymälä, joka tuottaa multaa. Nokkos-vedellä kastelevat ja vetävät ruohonleikkurilla syksyn lehdet pihalla silpuksi, ruohikon lannoitteeksi jne. jne. 🙂
Susi on käynyt välillä seisoskelemassa isäni puutarhassa, mutta ei se isääni mitenkään pelota/ haittaa, eikä hän todellakaan mitään eläimiä ammuskele. Harmonisesti elelee ja tietää paljon luonnosta, toisin kuin itse 🙂
Puhut Liisa molemmissa kommenteissasi oikeista asioista, jotka ovat faktoja jo nyt. Parempi tehdä oikeita asioita nyt ja antaa muille mallia, miten kaikkea ei pidä riistää vain saasteiden, pahoinvoinin ja tehokuuden kasvattamiseksi.
Tässä on asiallinen selvitys / LUKE, joka selittää, miksi ja missä metsien kasvu on kääntynyt laskuun ja miksi.
https://www.luke.fi/fi/uutiset/metsien-vuotuinen-kasvu-laski-tuoreimmassa-valtakunnan-metsien-inventoinnissa
Mitä mieltä punainen Heikki on kun Manna Sarin mokaa nyt
Siivoa kommenttiasi asialliseen suuntaan niin julkaisen uudelleen.Tuossa ei ollut asian tynkääkään.