Alimpana lisäys, kun Teiskon periferiaan kyllästyneet muuttivat ihmisten ilmoille.
Kivikylänssäkin on aika mukavaa, jos asuu Hesan Krunikassa tai Skattalla, kävelee töihin ja ajelee työpäivän päätteeksi fillarilla vanhan kätilöopiston kulmille Kumpulan siirtolapuutarhaan. Hoitaa puutarhaa, grillaa, käy saunassa ja uimassa. Menee mökkiinsä ja vetää peiton korviinsa.
Jotkut pakkaavat vain viikonloppuisin tai kesälomillaan autonsa täyteen ja ajavat hermoillen tänne Näsijärven, Pyhäjärven rannoille tai Saimaan ruuhkakesään.
Minä hypäsin välillä paattiin ja ajelin Pihlajasaareen työpäivän päätteeksi tai kokemaan verkot Sipoon selälle – merelle.
No ei tämä täällä lätäkön vieressä, harjun kupeessa, mäntymetsien keskellä, aurattujen teiden vieressä eläminen nyt hassumpaa ole, kun kaupaankin voi mennä kävellen kelillä kuin kelillä.
Sai siitä periferiassa, 12 km Porvoon keskustasta, yksityistien päädyssä, meren rannassa, lumen ja jään keskellä, metsän siimeksessä, katuvalottoman 3 km:n, kaupattoman ja parin mukavan naapurin kanssa elämisestä ihan riittävästi vuosien kokemusta toisenlaisesta elämästäkin.
Aikansa kutakin sanoi…
AL 26.2.2022:
Pariskunta muutti maalta Tampereen huippusuosittuun kaupunginosaan ja yllättyi – Kodista avautuu nyt hieno näkymä: ”Rakastan sitä maisemaa”
Kun Leo Kinnunen jäi eläkkeelle ja lapset olivat muuttamassa omilleen, Tuija Kinnunen halusi pariskunnalle kodin keskeltä Tampereen palveluja. Arjen helppous yllätti Kalevassa. Kesämökki on silti yhä Teiskossa.
1950-luvun henki ja palveluiden läheisyys. Nämä tekijät viehättivät Tuija ja Leo Kinnusta Tampereen Kalevassa, jonne he muuttivat Teiskosta vajaat kaksi vuotta sitten.
Yllätyksekseen he löysivät alueelta myös kauniita puistoja ja hyviä liikuntamaastoja. ”Minulle oli uutta, että Kiovanpuisto on aivan tuossa vieressä. Sellaista ei huomaa, jos tästä vain ajaa ohitse. Käyn siellä usein lenkillä”, Tuija Kinnunen kertoo.
Talvella Sorsapuiston tekojäärata ja kaukalo houkuttelevat Kalevassa luistelijoita ja jääkiekon harrastajia. Kaunis ja rauhallinen Kalevankankaan hautausmaa on kivenheiton päässä, puhumattakaan Kaupin upeista ulkoilumaastoista.
”Minulle on tärkeää, että myös Näsijärvelle on lyhyt matka”, sanoo Leo Kinnunen, joka harrastaa talvisin retkiluistelua ja kesäisin melontaa.
Kun Kinnuset asuivat Teiskossa, lähimpään kauppaan oli neljä kilometriä. Matka keskustaan vei bussilla noin tunnin, omalla autolla puoli tuntia.
Nyt rautatieasemalle pääsee kävellen vartissa, ratikalla viidessä minuutissa. Kauppoja ja muita palveluita löytyy myös lähikulmilta.
”Jos saan päähäni laittaa jotakin ruokaa, voin vain kipaista ainekset kaupasta. Kirjasto ja uimahallikin ovat lyhyen kävelymatkan päässä. Tämä kaikki säästää aikaa”, Tuija Kinnunen kertoo.
Aina tää meidän riäväkylämme voittaa Helsinkin ihan kaikessa Helsinkistä en löydä mitään hyvää
Sen olen siellä asunut ja kuukausi riitti minulle ei koskaan enää
No on siellä yks hyväkin puoli tie Tampereelle
No ikä taas sanelee ettei enää Teiskoon asuun kinosten keskelle nuorempana olen siellä viettänyt aika paljon aikaani
Ei nyt enää muuta kun kesällä silloin siellä nauttii maaseudun rauhasta vaikka onkin kaupunkissa koko ajan terv tepivaari
No, kinaaminen Hesasta ei johda mihinkään, kun siellä et ole tuota pidempään asunut.
Nyt tässä jatko-osassa puhuhtaan Teiskosta ja Tampereesta.
Teiskossa asuminen olisi aivan mahdollista jos aikaa vois laittaa uusiksi n kolme vuosikymmentä
Helsinkistä ei meidän kannata keskustella
Virallisesti en ole siellä asunut kun n kuukauden mulle riitti se aika mutta nuorempana olen siellä viettänyt aikaa aika paljon jotenka se siitä terv tepivaari
Onhan se mukavaa, kun asuu ratikkareitin varrella. Reitti ja reitin pysäkit pidetään kaupungin miesten/naisten toimesta puhtaina ihan käsi voimin. Kolahenkilöt riehuivat viime viikollakin Rieväkadun ja Sarvijaakonkadun varella pysäkkejä ja kiskoja putsaillen, kun siitä ohi kuljin.
Keskikaupungille tuodaan aamuisin kolamiehet tila-autoilla useamman hengen partioina samaan hommaan. Kyllä kelpaa ratikkaväen pasteerailla.
Tänne Härmälän periferiaan ei sitten noita kolahenkilöitä riitäkään. Lumisateen jäljiltä ovat pysäkit ja jalkaväylät pitkään luokattomassa kunnossa.
Toki näin on myös keskustassa, kun kaikki pyhitetään ratikan esteettömän kulun eteen. Ei keskustassakaan rollaattoriväki ja muut huonojalkaaiset paljon juhli.
Kyllä ne jalka käytävät on surkessa kunnossa hämenkadullakkin meneppä itse käveleen niin huomaat terv tepivaari
Noinhan minä juuri tuossa yllä kommentoin. ”Toki näin on myös keskustassa, kun …”
Kävelin eilen ja tänään ydinkeskustassa, jossa pääasiassa käytävät olivat kohtuullisessa kunnossa lukuunottamatta suojateitä ja tietenkin, kun on viikonloppu, eikä varmaan työjohdoissa kukaan ”osannut ennustaa”, että helvetin märän kelin jäkeen pakkanen jäädyttää väylät. Nyt Lielahdessa pääväylät ok, mutta kevyet väylät niin ja näin. Sepelin kulutus on maksimissaan.
Nuolialantie oli eilen ok, mutta poikkikadut ja sisemmät karmeita. Samoin Partolassa.
Joopa 10 vuotta hesaa Kruunuhaka Kallio Eira Töölö ja -66 Tampere Näsilinnankadun yläpää oli kuin olisi palannut menneeseen aikaan sillä puuceekin oli taloyhtiössä pihan perällä ja pönttöuuni kamarissa. Nyt on maisema ja myllerrys menossa. Sivummalle lähtö onneksi ennen tätä työmaata.
No jos olis olut hyvä asua ei tainnut olla kun muutto Tampereelle on tosiasia terv tepivaari
Höpö höpo ! Työnantajan vaatimus oli asua samalla paikkakunnalla, kun on päätyö jo ihan käytännön syistä. Se oli sopimus, Ja niin oli myös toinen tapaus.
Minä ei ole ollut mikään komennusmies, vaan työt ovat kukin kestäneet yli 10 vuotta.
Noinko meinaat itse olen tehnyt komennustyötä siinä ei oikeasti ole kotipaikkaa vaatimassa kukaan
Ei sitä lehdistössäkään voi olla ei kukaan voi sanella missä asut ja kyllä se päätyökin voi olla Helsinkissä muttei sinne ole pakko muuttaa ei edes lähelle terv tepivaari
No, joka tapauksessa, on täällä mukavaa vrt. periferia.
Tampere on paras paikka asua mutta sillekkin vois neuvona sanoa pitää hoiitaa koko kaupunkin asiat ja Teisko on osa Tamperetta
Asioita tosin siellä ei ole hoidettu edes huonolla tasolla pikemminkin voi sanoa että ne ovat surkealla tasolla terv tepivaari
Kyllä täällä periferiassa on ihan mukavaa.
Ainoa ongelma on tuo kaupungin asenne ja halu viedä palvelut täältä sinne kivikylään ”palvelukeskuksiin”.
Ei joka asian tarvitse olla muutaman metrin päässä eikä kerrostlokopissa voi harrastaa juuri mitään.
Sieltä pitää aina lähteä matkan päähän harrastamaan.
Riippuu harrastuksesta. Ulkoilla puistoissa ja metsissä, viljellä, kalastaa, veneillä ja kulttuuriharrastaa voi ihan vieressä.
Juu, en harrasta ”kulttuuria” sen yleisissä muodoissa enkä kulmakuppilassa ryyppäämistä , en ”ulkoilua” enkä veneilyä.
Elokuvia näen tarpeeksi töllöstä eivätkä suuret ryyppyjuhlat kaikenlaisten konserttien muodossa todellakaan kiinnosta.
Kalastamista olen harrastanut kyllä – verkoilla ja katiskalla n. 50 m päässä laituristani.
Betonikopista on verkoillekin melkoisesti matkaa.
Ulkoiluni on enimmäkseen metsästämistä ja riistanhoitoa.
Niitä ei siellä betonikopin vieressä voi tehdä.
”kaupunkiviljely” on oma lajinsa, mutta täällä voi viljellä aivan eri tasolla.
Lisäksi omien autojen ja muiden laitteiden huoltoja ja kunnostusta ei siellä voi tehdä.
Kaikki pitää viedä kallisti korjaamoon.
Ampumista varten pitää ajaa kymmeniä kilometrejä jne.
Tuttuja juttuja kaikki nuo maalla asuessani. Mutta ajattelin asioita etukäteen vaikka parikymmentä vuotta, jos sinne saakka päästään. Jostakin on pakko luopua ajoissa, vaikka edelleen voisi tehdä noita.
Äitini asui omassa talossaan 9-kymppiseksi ja sitä tavoittelen minäkin.
Betonikopissa tylsistyisin siihen kuolemanodotukseen, kun ei muuta mieleistä tekemistä enää olisi.
Onnea ja terveyttä !
Noin voi tehdä mm kaupin alueella mutta esim pyynikki on aika pieni siihen kalastyaa voi toki kun isot vedet on kaupunkin molemmin puolin veneillä on aika surkeaa kun vene paikkaa ei helpolla saa Tampereella
Nuot kulttuuri asiat on kaikille mutta ketä kiinnostaa kun esitykset on mitä on terv tepivaari
Joskus tekisi mieli muuttaa takaisin Porvoon vanhaan kaupunkiin tai Etelä-Helsinkiin. Täällä, kun äijät räkii kadulle, ovea ei kukaan osaa avata tai pitää auki kohteliaasti, kun pitäisi keskustella, tamperelainen paasaa ilman suunvuoroa oman elämäntarinansa ja sanoo, että moro närään taas. Eikä se tiedä edes omasta Tampreesta paikkoineen tai historiasta yhtään mitään. Kinata se osaa joka asiasta, ei paljon muuta.
No miksi et muuta eihän Heikiltä sitä kiellä kukaan
Itse en räi kadulle jos joudun sen tekeen niin koitan kiertää jonnekkin mm puistoon sinnekkin harvoin
Kerran olen oksentanut kadulle ja silloinkin asia oli niin että olin tulossa kunnolla kipeeksi silloin kun oli liikkeellä joku oksennustauti no senkin kyllä hoidin kadulta pois vaikka oksensin viemäriin huuhdoin sen kohdan kunnolla
Oven avaamista en harrasta kun joku akka sanoi siitä saan mää saatana sen itsekkin auki
En ole nimeä vaihtanut vaikka tuo akka niin luuli kun antoi minulle nimen saatana
Noinhan se vedin oven kii nokan edessä ja sanoin no avaa sitten terv tepivaari
Ole sinä mikä olet, mutta et edusta kuin vain itseäsi.
Tosi tamperelainen toimii juuri noin ja se näkyy ja kuuluu.
Vaimoni yritti auttaa rollaattorivanhusta, joka oli ylittämässä ajokadun liukasta risteystä, ei suojatietä, vaan läpi risteyksen.
”Ei tarvii tulla, mää osaan ittekin saatana”. Oli nainen.
Noin on Heikki et itsekkään muuta kun itseäsi
Olenhan minä mikä vaan ja on taas minun asiani en kuitenkaan ole kenenkään ns sylkykuppi terv tepivaari