Vanha tamperelaisrouva oli ihmeissään että, miten se ratikka talvella kulkee, kun hammasharjalla kiskotkin täytyy lumesta putsata- ”ei nääs tuu yhtääm mitää- …kele ! Turha rakkine ”
Nyt sekin rouva on nähnyt, että tuolla se taas tulee minuutilleen niin kuin näyttötaulussa lukee ja toinen vastaan oli lunta tai ei. Erikoisaura kulkee silloin tällöin suihkii lumet kiskoilta pois.
Runkolinjat kulkevat 3 ja 1 kulkevat täsmällisesti ja päiväaikaan lähes täynnä. Nysset liukastelevat tuolta pysäkeiltä liikkeelle, lähes aina myöhässä. Ihmiset könyävät lumisilta pysäkeiltä toinen rollaattorillaan, jos edes pääsevät. Ratikkaan sisään ”tasamaalta”.
On se kauheaa, kun n. 200 vuotta vanha ratakisko toimii edelleen, vaikkakin eri vetopelein. Ei hme, että radan varsi kiinnostaa.
No, sitten alkaa purpatus, kun ne kiskot eivät väänny meidän oviemme eteen.
Kyllähän se raideliikenne paikkansa pitää ja hyvin. No, tietysti minun kokemukseni ovat enää Tallinnasta ja sielläkin se on aivan erinomainen joukkoliikennemuoto.
Kovin kuuluvat olevan kolariherkkiä vekottimia.
Minä muistan, kun tuolta meidän juna- asemalta lähtee kiskot hiukan ylämäkeen Turkuun päin. Pitihän ne kerran kakarana kiskot voidella vaseliinilla oikein kunnolla. Eihän siitä juna mihinkään lähtenyt, veturin pyörät pyörivät .paikallaan ja kipinät vaan lentelivät
Mehän emme jääneet seuraamaan, pääsikö juna pois ja miten pääsi. Ei siellä ainakaan enää ole junaa näkynyt, eivät ne edes pysähdy.
Ei ratikka ole kolarherkkä, vaan siihen törmäilevät huolimattomat autoilijat. Viime ”kolari” Hervannassa ei ollut muu kuin bussi hipaisi kyljellään pysäkiltä ratikkaa.
Korjataan nyt kuitenkin, ettei jää väärää käsitystä ihmisille.
Aamulehti nimittäin uutisoi tuiosta Hervannan tapauksesta, että ratikkakuski arvioi, että bussin ohi mahtuu ajamaan, mutta eipä mahtunutkaan.
Joten ratikka ”hipaisi” bussia, eikä päinvastoin. Eikä tuo ole ainoa kerta, kun ratikkakuski on tehnyt virhearvion vastaavassa tilanteessa.
Niin minäkin ymmärsin. Yleensä aina on kaksi syyllistä, jos kaksi ajaa yhteen. Usein toinen enemmän ja toinen vähemmän, tai toisinpäin.
Olkoon ja olikin, mutta bussikuski tunki vehkeensä liian kapealle ja huonosti auratulle pysäkille. Ratti kääntyisi, ratikassa ei.
Ratti kääntyisi rollikassa vaan ei käänny ratikassa.
Mihinköhän sen bussin sitten pitäisi pysähtyä, jos ei pysäkille? Onko ratikan etuajo-oikeus jo niin kattava, että se voi ajaa estoitta päin muita kulkijoita?
Jos pysäkki on huonosti aurattu, niin se ei liene bussikuskin syy. Itse avauksessasi ylistät ratikan sujuvaa kulkua ja irvailet busseille ja niissä matkustaville, kun ne joutuvat lumessa kulkemaan.
No ratikka on tässäkin asiassa priorisoitu ykköseksi. Sen raiteet ja pysäkit putsataan ”hammasharjalla” ja bussien väylät jäävät mopen asemaan.
Ihan sama juttu Hesassa. Ei siellä muulla kannata matkustaa kuin ratikalla tai metrolla muuten kuin pakosta.
Pakottava syy voi olla viikonvaihteen ruokaostokset Turtolan City Marketista tai Kalevan Prismasta.
Kun katselee liikennettä Satakunnankadulla tai Hervannan valtaväylällä, niin pakotavia syitä tuntuu olevan paljon.
” , että bussi oli pysäköity Duon vastapäiselle pysäkille.”
Ajoneuvollaan pysähtyneeseen ajoneuvoon törmännyt kuljettaja on kutakuinkin aina syyllinen.
**********************************************************************
https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008516694.html
Ratikassa törmäyshetkellä kyydissä ollut Sami Salmela kertoi Aamulehdelle aamulla kello kahdeksan aikaan, että bussi oli pysäköity Duon vastapäiselle pysäkille.
”Se [bussi] sattui olemaan omalla kohdallani, sillä istuin ratikan oikeassa kärjessä. Ne vain ottivat siinä kiinni ja yhteen”, Salmela kertoo.
”Siitä ei hetkeen päästy pois, koska ratikka ei ollut pysäkillä.”
Se nyt vaan oli niin, ettei nysse ollut sille tarkoituksella paikalla pysäkillään, vaan huonon aurauksen vuoksi pysähtynyt liian lähelle kiskoja pysäkillä. Kyllä ne paikat on niin suunniteltu, että ratikka siitä mahtuu menemään normaalisti.
On tietenkin myös ratikkakuskilla velvollisuus katsoa, mihin rakoon nokkansa tunkee tällaisissa paikoissa.
No tämä pikku juttu ei ollut se varsinainen asia, mutta hyväksytään, että kaiken vastustajat, ovat sitä mieltä yleensä ratikasta mitä ovat.
Se nyt vaan kulkee aikataulusaan säässä kuin säässä.
Bussi 5 taas sammuikin eilen, mutta lähyi piene tauon jälkeen miten kuten liikkeelle. Niissä on niin paljon (vanhentunutta) elektroniuikkaa, että täytyy sammuttaa ja käynnistää välillä.
Ne ovat kuin Windows- pitää silloin tällöin sammuttaa ja käynnistää uudelleen, ettei mene ”blue screen”-tilaan.
Seuraavaksi saa Lielahti iloita. Reitti vaan menee väärin Lentävänniemeen ohi kauppaleskuksen, jossa kaikki lentäväniemeläisetkin asioivat. Tehdasalue valmistuu joskus, jos valmistuu.
Kieltämättä vähän alkuhaasteita ratikalla, mutta varmasti niistä opitaan. Reitti on valittu niin että kaikki hyvätuloiset voivat sitä käyttää (Ranta-Tampellaa lukuun ottamatta) mutta sellaisenaankin siitä on hyötyä myös meille vähemmän idyllisissä kaupunginosissa asuville. Liikenne kun on kokonaisuus.
Sarvijaakkoja on turha ehdotella niiden aika meni jo
Ratikka on siisti ja puhtaampi kulkumuotona kaikin tavoin ilmaa puhdistava keskustassa
Moneen mieleen menevä asia meillä kun on keuhkosairaita ihmisiä mm astmaatikot terv tepivaari
Minusta on tärkeintä, että on ensin runkolinjat niin kuin nyt on. Siitä sitten Härmälään ja Taysista eteenpäin Linnainmaalle. Lielahdesta Lamminpää, Rahola, Tesoma jne.
Mutta kaikki aikanaan.
Muuten ne sähköbussit ovat pieniä ja meluavat, vaikka ei luulisi ja kumipyörät nostavat katupölyn.
Nuot jatkot taitaa mennä aika paljon eteenpäin joka suuntaan mutta mahdollista kuitenkin kokonaan
Rollikoista eli sarvijaakoista nyt ei kannata edes keskustella terv tepivaari