Monimuotoinen luonto on elämämme ehdoton edellytys. Sen tuhoutuessa taudit leviävät, allergiat riehuvat, ruoka köyhtyy ja yksipuolistuu.
Jokaisella elävällä on tehtävänsä tässä kokonaisuudessa.
Hulvaton elintaso, kuluttaminen ja teollisuus johtavat umpikujaan.
Tässä pohdittavaa.
Lukijan mielipide | Luontokadon eteneminen horjuttaa yhteiskuntamme tukipilareita: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008762225.html?share=7f0f0e1078d9ac1087c8610d574c379a
Varmaan asiat noin on tavallinen kadun tallaaja ei paljonkaan näita asioita ei kuluta
Kuluttajat ovat eri yhteiskunnan portailta terv tepivaari
Viime sodan käyneet miehet ja naiset olivat kuin terästä huolimatta paljon yksinkertaisemmasta ravinnosta. Mutta se oli luonnonmukaista, vaikka niukempaa. He olivat fyysisesti ja henkisesti terästä. He elivät lähellä maaseutua ja luontoa säällisesti, mutta runsaasti käyttäen.
Pullamössöjä ei näkynyt missään.
Kaikkia on muutettava kun joku löytää muka parempaa vaikka asiat ei niinkään olisi
Mutta kyllä asiat on nykyisin ruuan osalta melko köyhää kun syödään kaiken maailman pitzoja ja ei oteta lautaselle muita tykötarpeita
Kuten juice lauloi ihminen on sitä mitä syö SIKA terv tepivaari
Hyvät tarkoitusperät eivät aina johda hyviin tuloksiin:
http://www.korhola.com/lang/fi/2022/03/vihrealla-siirtymalla-luontokatoon/
Toisaalta voidaan kai perustellusti kysyä, että mikäli ajaisimme elintasomme oikein alas ja sulkisimme teollisuuden niin millähän ns. hyvinvointiyhteiskunta rahoitettaisiin ?
Mistä rahat esim. terveynhuoltoon tai sosiaaliturvaan, vai mentäisiinkö Linkolaisuuteen, joka toki hänkin kovasta uhostaan huolimatta turvautui viimekädessä sen ”pahan” yhteiskunnan apuun.
On myös niin, että aina on helpointa aloittaa itsestään ja omista kulutus / käyttäytymis tottumuksistaan, koska jokaisella on niissä korjattavaa mikäli asiaa ihan puhtaasti ympäristön kannalta katsotaan.
Milloin elintaso on ”hulvaton”, mitkä ovat kriiteerit ?
Tämä ei tarkoita mitään äärimmäisyyksiin menoa a’ la Linkola, vaan sitä, että herättäsiin ajattelemaan sitä luonnon tuhoamisen määrää ja yksipuolistamista missä nyt olemme.
Korhola jatkaa energiateesejään, jotka ovat oikean suuntaisia, mutta ei osaa ottaa kantaa monimuotoisuuden häviämiseen korkeintaan kuin myllyjen lapojen aiheuttamiin tuhoihin.
Kyllä ihan pirun huonosti pitää Korholan kirjoituksen lukea ellei muuta irronnut.
Täällä kaukana kaupungeista kun asuu, niin luonto on ihan kainalossa. Ihan varmasti sen on näillä vuosilla oppinut, että osaa elää luonnon kanssa tasapainossa. Ei siinä tarvita yhtään tohtoria, eikä professoria opettamassa ja lukemassa tutkittuja taulukoitansa. Suomessa on se ongelma, että täällä on ihan liikaa tohtoreita ja sitä mukaa professoreita. Yliopistot elävät tohtorikoulutuksilla ja nyt niitä tohtoreita on ihan liikaa ja työelämässä heikäläisittäin hanttihommissa.
Meidän pihalle ei yhdenkään tohtorin tarvitse tulla esittelemään itseään, vaikka hyvin tiedän kohta yhden professorin tulevan tuohon naapuriin lomalleen. Hän tosin on 90 vuotias arvon professori ja kuulee ja kysyy joskus minultakin. Hän on ihan oikeasti luonnon kanssa tasapainossa ja sotkee vielä polkupyörälläkin.
Meitä ihmisiä on liikaa tuhoamassa luontoa.
Ennen heikoimmat ihmiset kuolivat jo nuorena
ja jäljelle jäivät ne vahvemmat.
Nyt kaikin keinoin pidetään ne heikoimmat hengissä aina keskoskaapista alkaen.
Virukset pyrkivät niittämään heikoimmat – sellainen on maailmamme.
On helpompaa kertoa mitä muiden pitäisi tehdä kuin kertoa mistä itse nyt sitten päättää luopua ympäristön monimuotoisuuden vuoksi.
Minä kun äskettäin tuolla meidän ulkorapulla auringossa istuskelin tuota edellistä kommettiani kännykällä kirjoittelin. Aika hiljaa istuin, enkä yhtään kiroillut, mutta tuli sieltä rapun alta kiroilun aihetta. Kyykäärme luikerteli metrin päähän minusta ja rullalle kierteli itsensä, aurinkoa tuli ottamaan. Piti ottaa se kiinni, mutta oli jo niin notkea, että ehti luikerrella takaisn rapun alle. Minä jo yhden kannoin eilispäivänä tuonne läheiselle pellolle. En ole varma, onko siellä rapun alla oikein pesä käärmeillle,miten niistä pääsisi sovinnolla eroon. Meillä ei tapeta, ei edes käärmeitä, niilläkin on paikkansa.
Kyllä kärmesten häätäminen on ihan pirun vaikeaa vaikka kuinka siirtäisi kauemmaksikin niin jostain ne takaisin luikertelee tai vaihtoehtoisesti tulee uusia tilalle.
Pentti elää nin kuin kirjoittaa.
Kyllä täällä maalla sen luonnon kanssa elellää varsin sopuisasti.Kyitäkään en tapa, vaan kuskaanparin kilometrin päähän metsään, jos alkavat häiritsemään.
Hiiristä kylläpäänstän nirrin pois, kun sisälle tulevat.
Niiyä paskoja on sitten joka paikassa muuten ja vaatteitaan saa petä ennen kätttöönottoa.
Luonnosta otan lihanikin enkä syö tehotuotettuja muuten kuin leikkeleinä tai makkarana.
Niitä ei viitsi itse oikein tehdä
Liikkumiseni toki kuluttaa fossiilista, mutta tuon autoni loppuiän ajalta päästöt ovat reippasti alle sen, mitä uuden sähköauton olisivat.
Lämpötilakaan ei talossa ole talvella kuin sen 20 astetta, joten en siinäkään kauheasti energiaa tuhlaa.
Jos asiaa oikein pohtii, niin voi kysyä, että paljonkos se on luontoa pilannut, kun kaupunkikadut ja pihat on päällystetty asfaltilla.
Meillä kun sadevesikin menee suoraan maahan eikä tarvita massiivisia putkistoja siihenkään.
Tässä on yksi pahimmista, mitä juhak pohti:
”Jos asiaa oikein pohtii, niin voi kysyä, että paljonkos se on luontoa pilannut, kun kaupunkikadut ja pihat on päällystetty asfaltilla.
Meillä kun sadevesikin menee suoraan maahan eikä tarvita massiivisia putkistoja siihenkään.”
Porvoon maalla elettiin ”niinkuin ennenkin” lähes luontaistaloudessa.
Täällä kaupungissa ei rällätä, vaan eletään säällisesti ja edeleen viljellään pääosa talven tarpeista, plus kerätään, mitä metsistä löytyy.
Mielestäni, en varmasti ole ainoa, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on mahdotonta, jos ihmiskunta jatkaa kasvuaan nykyisellä tavalla.
.
YK:n julkistaman ennusteen (esiintyy alla olevassa artikkelissa) ihmisten määrä maapalolla voi olla jopa 13 miljardia vuonna 2070.
Silloin nykyisin vielä monia kohtuullisessa märin esiintyviä eläimiä löytyy vain eläintarhoista.
Blogin avauksessa linkin takaa avautuvassa artikkelissa puhutaan ikään kuin jotkut (pienet?) poliittiset säädöt turvaisivat luonnon monimuotoisuuden säilymisen maailmassa.
(tyyliin: ”Tilanteen korjaaminen edellyttää luontopolitiikan nostamista marginaalista keskiöön. Monimuotoisuuden turvaamista ei voi ulkoistaa yhden ministeriön tehtäväksi tai käsitellä lainvalmistelussa vain alaotsikkona. ”)
*************************************************************************
https://yle.fi/uutiset/3-10825443
.
Yksi asia on ihmiskunnan kohtalonkysymys, mutta silti siitä ei halua puhua kukaan – Miksi väestönkasvusta tuli ilmastokeskustelun tabu?
*
https://fi.wikipedia.org/wiki/Liikakansoitus#/media/Tiedosto:Population_curve.svg
Arvio ihmisten määrästä 10 000 eaa. – 2000 jaa.
Tehdään täällä Suomessa se, mitä itse voimme tehdä. Maailman väestökasvuun rahkeemme eivät riitä.
Pari oleellisimpaa ovat metsät ja maanviljely. Sitten tulee liika betonirakentaminen ja kaupugistuminen.
”Maailman väestökasvuun rahkeemme eivät riitä.”
Näin on..
.
”Tehdään täällä Suomessa se, mitä itse voimme tehdä.”
No niin – tehdään vaan, vaikka sillä ei olekaan maailman kokonaistilanteeseen mitään merkitystä – ajatellaanpa vaikka ruuan riittävyyteen kaikille 13 miljardille ihmiselle vuonna 2070.
Keskitytään nyt Suomeen, eikä syleillä maailmanlajuisia ongelmia.
Me voimme täällä PB:ssä keskittyä mihin tahansa, muta entä sitten?
Jos Suomen poliittisista piireistä puhutan, niin kehotus keskittyä Suomen asioihin olisi paikallan.
Kannetaan vettä Saharaan. Kyllä se siitä…
Toimiva ”natura” pitää saada aikaan. Se tarkoittaa luonnon käytäviä koko Suomen alueella, jotka ovat yhteydessä toisiinsa ikäänkuin katiskaverkko Suomen päällä.
Maailmassa, (ja ehkä pian Suomessakin) on pulaa ruuasta. Sota Ukrainassa tekee valtaisan loven maailman ruoantuotantoon.
Suomen tulisi parantaa ensisijaisesti omavaraisuutta ruuan tuotannossa.
Muutoinkin Suomen pitäisi kehittää luonnon hyödyntämistä kovenevassa maailmassa.
*
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d200e628-6329-5c17-8151-0fd5cd5650ea
Venäjän ja Ukrainan poistuminen viljamarkkinoita tekee ison loven etenkin auringonkukan, vehnän ja maissin markkinoihin. Niiden osuus on ollut yli puolet auringonkukkaöljyn, 40 prosenttia vehnän ja yli 30 prosenttia maissin globaalista vientimarkkinasta.
*
https://yle.fi/uutiset/3-12178376
8.11.2021
YK:n järjestö: Akuutin nälänhädän uhkaamien ihmisten määrä kasvanut maailmassa nopeasti
Nälänhädän partaalla on YK:n alaisen järjestön mukaan nyt 45 miljoonaa ihmistä yhteensä 43 maassa.
Kyllä, mutta mitä sen vuoksi pitää tehdä täällä ? Noita ongelmia voidaan luetella kasapäin.
Mitä putää tehdä täällä????
Pitää huolta omavaraisuudesta ja tällä hetkellä lisätä oman ruuan tuotantoa.
Oikein ja laadukkaasti !
https://ls24.fi/artikkelit/luontokato-uusi-termi-mielipidemuokkauksessa
Luontokato on uusi termi mielipidemuokkauksen ideologiassa.
Marinin hallituksen ilmastotoimet menivät överiksi, ministerit huomasivat sen itsekin. Piti keksi pikaisesti uusi ympäristöllinen iskusana, joka toki jatkaa tiettyjen ryhmien syyllistämistä ja joka ei osu kaupunkilaisiin.
Luontokato on uusi termi mielipidemuokkauksen ideologiassa.
Tätänykyä vihreät pyrkivät romuttamaan keskustan ja vasemmiston tuella ja juuri iskusanojen voimalla yhteiskuntamme rungon ruoantuotannon, metsätalouden, energiatuotannon ja liikenteen.
Totuuden nimissä myös kokoomuksessa on harhaoppisia, jotka hakevat vihreiden tavoin syyllisiä maaseudulta.
Tuo kommentti osoittaa täysin sokaistunutta käsitystä monimuotoisuudesta, jos sanoilla ja ideologialla tapellaan mehiläisten, matojen, lintujen, eläimien, kalojen, marjojen, oikeiden monimuotoisten metsin jne……olemassa oloa vastaan.
Näitä puupeltopäitä pitäisi kolistella betoniseinää vasten oikein kovaa !
Yksi helppo tapa tukea luonnon monimuotoisuutta olisi jättää suunniteltu uusi moottoritie Lempäälän Sääksjärveltä Pirkkalaan rakentamatta. Pieni pala erämaata kun on säästynyt ja vielä ihan Tampereen kupeessa niin sitä suunnitellaan pilattavaksi ns. Puskiaisten oikaisulla.
Tuossa lienet oikeassa.
Nykytiet ovat riittävät eikä siitä teoreetisesta muutaman minuutin aikasäästöstä koskaan kustannuksia saada takaisin.
Pitäisivät mieluummin nykytiet kunnossa.
Juuri näin !