Nyt vihdoin aletaan ymmärtämään se, mitä minäkin olen väittänyt mm. koronan ilmaantumisen yhdeksi syyksi = ihminen on tuhonnut monimuotoisudesta , biodiversiteetistä valtava määrän eliöitä, eläimiä, kasveja, hyönteisä, bakteereita, jotka ovat puskurina virusten leviämiselle ihmiseen. Tämä on se ydinviesti, jonka alla oleva HS:n juttu todistaa( vain tilaajille). Kannatta hankkia vaikka kirjastosta tai irtonumerona.
Nyt konkreettinen juttu on tutkinut mm. itärajan tuntumassa asuvia suomalaisia ja venäläisiä ja heidän immuniteettiaan. Tässä venäläisillä on paljon parempi vastustukyky eri elintasosairauksiin kuin suomalaisilla rajan pinnassa johtuen siitä, että heillä ei ole metsiä ja sitä luontoa yksipuolistettu kuin Suomen puolella, jonka läheisyydessä he elävät.
Tiedemiehet ja Alfred Vogel jo sen ovat todenneet. ”Luonto parantaa”- kirja
Samoin Toivo Rautavaara kirjoissaan luonnosta.
Tässä otteita:
”KARJALAN läpi kulkee raja. Toisenlainen kuin maastoon tolpin merkitty valtakunnanraja.
Suomen puolella Karjalassa koululaisista joka neljäs on herkistynyt koivun siitepölylle, mutta Venäjän puolella koivuallergiaa ei ole lähes ollenkaan. Sama koskee montaa muutakin, kuten kissa- ja maapähkinäallergiaa. Myös nuoruusiän diabetesta on Suomen puolella noin kuusinkertainen määrä Venäjän Karjalaan verrattuna. Välimatkaa ei ole kuin parisataa kilometriä.
Geneettiset erot selittävät tästä rajan kahtia jakamasta todellisuudesta korkeintaan prosentin verran. Erot eivät selity myöskään ilmansaasteilla tai tavallisilla ympäristökemikaaleilla.
Sen sijaan erot näkyvät ihonäytteissä ja verikokeissa. Venäjän puolella Karjalaa ihmisillä on ihollaan moninaisempi ja vaihtelevampi valikoima mikrobeja.
Venäjän puolella Karjalaa ihmisillä on ihollaan moninaisempi ja vaihtelevampi valikoima mikrobeja. ”
”ALLERGIOITA ja astmaa on tutkittu kahden puolen rajaa jo parikymmentä vuotta. Asetelma on herkullinen, sillä sodan jälkeen elämät Laatokan Pitkäjärvellä ja Joensuussa eriytyivät.
1940-luvulla syntyneiden aikuisten allergioissa ei juuri ole eroja, mutta 1980-luvulla syntyneillä allergiaa ja astmaa on suomalaisilla monin verroin venäläisiin verrattuna.”
”Köyhtyvä luonto heikentää myös ihmistä
Myös muualla maailmalla on havaittu sama: allergioita esiintyy enemmän korkean elintason maissa ja vähemmän kehittyvissä maissa, enemmän kaupungeissa kasvaneilla kuin maaseudun lapsilla.
Ihmisiä tutkimalla on saatu mitattua, että kaupungeissa ihmisen ihon, limakalvojen ja suoliston mikrobiomi on yksipuolisempi, maaseudulla taas moninaisempi.
Näiden välillä uskotaan olevan yhteys. Ja tätä yhteyttä kutsutaan biodiversiteettihypoteesiksi.
Hypoteesin mukaan vähentynyt kosketus monimuotoiseen luontoon yksipuolistaa ihmisen mikrobistoa, vääristää vastustuskykyä ja on yhteydessä tulehdusperäisten sairauksien lisääntymiseen.
Biodiversiteettihypoteesin mukaan vähentynyt kosketus monimuotoiseen luontoon yksipuolistaa ihmiselimistön mikrobistoa. ”
”Leena von Hertzenin, Ilkka Hanskin ja Tari Haahtelan kehittelemä hypoteesi ei ole uusi keksintö, mutta nyt ajatus on taas ajankohtaisempi kuin koskaan.
Luontokato on mahdollisesti polttavin ympäristöongelmamme. Kukaan tuskin on välttynyt kuulemasta, kuinka luonto yksitoikkoistuu metsien ja merien uumenissa. Mutta myös ihmisen omat mikrobiyhdyskunnat köyhtyvät, etenkin länsimaissa ja kaupungeissa. Luontokato tulee suoraan iholle.
Luontokadosta on totuttu puhumaan sammalien ja kalojen sukupuuttoaaltoina, mutta ihmiselle se voi tarkoittaa myös allergia-aaltoja, yleistyvää astmaa ja suolistosairauksia sekä lisääntyvää diabetesta.”
Ennemminkin sen herkistymisen syynä on liiallinen hygieenisyys, mitä meillä harrastetaan vauvasta alkaen ja estetöän luonnollisn vastustuskyvyn saaminen.
On hatusta vedettyä, että se johtuisi metsien hoidosta, koska metsät ovat kaiken kaikkiaan pieni osa koko luonnosta ja asuinympäritön mikrobialla on ed´hdttomasti suurin merkitys vastustuskyvyn kehittymiselle.
Toki sokea usko omaan kaiken tietävyyteen luo moisia uskomuksia ilman tieteellistä perustaa.
Tämä artikkeli, sen tutkijat ja tekijät, jos jotkut ovat tämän metsäasiankin tieteellisesti tutkineet, vertailleet eri luontomuotoihin ja todistavat nuo asiat todeksi.
Nyt puhutaan Suomesta aineistoineen metsineen jne., ei maapallon meristä.
Liika hygieenisyys, lisäaineet jne. on jo todistettu myös syypäiksi.
Tiede ei ole luuloa todempi tai edes luultua parempaa totuutta( oma määritelmäni).
Kirja-arvostelu | Filosofi kirjoitti täsmäteoksen älyllisen horisontin laajennukseen: Tietoteorian veteraanin kirja parantaa myös yleissivistystä: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008847037.html?share=2e1b990146340d2715689c34338ddc7d
HK: ”= ihminen on tuhonnut monimuotoisudesta , biodiversiteetistä valtava määrän eliöitä, eläimiä, kasveja, hyönteisä, bakteereita, jotka ovat puskurina virusten leviämiselle ihmiseen. ”
Näin varmasti asianlaita on.
Varmasti tämä valitettava kehitys jatkuu. Ihmiskunta levittäytyy ja valtaa kaikki alueet ja maapalon resurssit. Jos voimakkaasti jatkuvaa ihmiskunnan koon kasvua ei ymmärretä/haluta rajoittaa, niin ihmiskunta on lopulta umpikujassa.
.
Tässä olen blogin avaajan kansa myös samaa mieltä:
”Biodiversiteetin, monimuotoisuuden kuihtuminen tappaa meidät”
Elämme luonnon kanssa vuorovaikutuksessa.
Sveitsiläisen bisnesmiehen oppeihin en olisi suinpäin valmis luottamaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alfred_Vogel
Alfred Vogel (26. lokakuuta 1902 Aesch, Basel-Landschaft, Sveitsi – 1. lokakuuta 1996 Feusisberg, Schwyz, Sveitsi) oli sveitsiläinen fytoterapeutti, ravitsemusterapeutti ja kirjailija. Hän on perustanut suosittuja luontaiselintarvikkeita ja kasvilääkkeitä valmistavan tehtaan ja sen myötä tunnetuksi tulleen A. Vogel -luontaistuotemerkin. Suomessa tunnetuimmat A. Vogel -merkin alla myytävät valmisteet lienevät Herbamare-yrttisuola, Molkosan-heratiiviste ja Echinaforce-punahattu-uute.
Useat lääkeaineet ovat luonnon kasveista eristettyjä tai valmistettu ”jäljitelmiä” synteettisesti.
”Biodiversiteetin, monimuotoisuuden kuihtuminen tappaa meidät”
En kuitenkaan usko, että Suomen metsien hyödyntäminen meitä tappaisi.
Hyödyntämättömyys kyllä tappaisi suomalaiset – nälkään
Metsiä voidaan ja pitää hyödyntää siten, että se minimoi biodiversiteetin häviämisen. Metsien puustojen yksipuolisuus ja monipuolisen kasvipeitteen tuhoutuminen muine elollisineen vie kastrofiin.
On se ihmeellistä, kun luonto muuttui ja miljoonia eliöitä tuhoutui miljoonien vuosien aikana ilman ihmistä ja maapallo sen kuin porskutti.
Nyt hysterisoidaan kaikesta ja maapallo on muka tuhoutumassa, vaikka eliöitä tuhoutuu tasan ihmisestä riippumatta ja toisenlaisia mudostuu samoin.
Lue tuo Hesarin pitkä juttu kokonaan ja ajatuksella. Tuossa alustuksessa on vain muutama ote. En ala kiistelemään. Fakta mikä fakta.
Tuo tutkimus itärajalta on hyödyllistä, mutta vetää mutkia suoraksi. Biodiversiteetti on tietenkin kriittisen tärkeää, mutta ei ole osoitettu että juuri se on syynä terveyseroihin.
Paljon hyödyllisempää on tutkimus samassa maassa kaupungin ja maaseudun välillä.
Luonto on hyväksi.
Jos luit koko kirjoituksen, et pysty mitenkään kiistämään biodiversiteetin puutteen merkitystä mainittuihin sairauksiin eli tutkittuun tietoon perustuen.