Sanna Sanna Sanna älä aisalle kaki, sillä huomenna on velanoton päivä.

Kuinka kauan suomalaiset, vielä nukkuu koloissaan, ennen kuin he Marinille, lopputilin tarjoaa.

Ulkomailta meille sataa, monen sortin kiitosta, mutta meillä Sannan ruoska, ruoskii kansaa surutta.

Sehän piti kyllä tietää, kuinka siinä sitten käy, lapsen kun paat asialle, perässä sä pian käyt.

Marini kun toimeen ryhtyi, pöytä oli puhdas niin, nyt on mennyt miljardeja, juhlat jatkuu, niistä viis.

Tuppuraiset, Tappuraiset, Marinia tuurailee, Kesärannan jauhojengi, kaasulaskun maksanee.

Poliittisen vastuun Sanna, ottaa kyllä kaikesta, sehän tietää jatkossakin, kansa kuittaa mokansa.

Turhaa näiden miljardien, perään enää itketään, Brysselissä painokoneet, suoltaa sitä itteään.

Vaikka meiltä siemen pernat, loppuis ensi talvena, vakoon pannaan hamppu kasvaan, jauhojengin toiveesta.

Ainahan me suomes ollaan, vilustakin kärsitty, nyt vain kaikki pissii housuun, pakkaset on täällä nyt.

Tärkeintä nyt suomelle on, saksalaiset pelastaa, aseveli akseleiden, perinteetkin velvoittaa.

Sanna kun se kuuli että, korot senkuin kohenee, viipymättä korot nosti, perseen kautta olalleen.

Suomea kun Sanna johtaa, krapulaa ei tunneta, aamuryyppy takaa sen et, juhlat saavat jatkua.

Itkuhan se vielä tulee, ilon jälkeen kuitenkin, mutta mikäs hätä meillä, Sanna takaa porutkin.

On suomi köyhä siksi jää, jo runos sanottiin, Sanna näyttää esimerkin, kuinka köyhdyttiin.