En tiedä, mutta kyllä on vastenmielistä ellen sanoisi suorastaan kuvottavaa seurata suomen valtiojohdon mateleminen pitkin maailmaa, kerjäämässä tikkunekkua, jota jo vähän kuin koeluontoisesti on päässyt nuolaisemaan.
Sitä on pidetty ikään kuin kiveen hakattuna, että ihmisoikeudet ja oikeuslaitoksemme ei ole kaupan eikä jo kerran päätettyjä asioita lähdetä kyseenalaistamaan ja nostamaan joidenkin muiden lehmää ojasta, että tikkunekku vihdoinkin saataisiin oman kielen imeskeltäväksi.
Mikä helvetti siinä on, jos emme kelpaa tällaisena jonkun konklaavin jäseneksi, vaan alistumme joidenkin ”diktaattoreiden” kiristyksen uhriksi, niin silloin kyllä on omat valtioihanteemme ja periaatteemme valahtanut housuihin ja itse ainakin tunnen suurta häpeää meidän koko valtiojohtomme puolesta.
Täällä meillä eletään kuin kusi sukassa ja varotaan kaikin tavoin olla loukkaamatta joiden diktaattoreiden vaatimuksia, jotka täällä aikaisemmin ovat kuuluneet vapaan yhteiskunnan käytäntöihin.
Ja kyllä presidenttikin taas näytti pikkusieluisuutensa, kun osoitti maailmalle suuruutensa, kun jätti itänaapurimme diplomaatin kutsumatta itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle presidentin linnaan, kyllä taas on selkään taputtelijoita rohkealla suomalaisella. Olisi tämän diplomaatin samoin tein potkaissut pois koko suomesta, ei tainnut siihen kuitenkaan enää rohkeus riittää ”unilukkarilla”.
Kaikkihan nyt näkevät ja kokevat mitä Ukrainassa on meneillään, mutta ketähän tämä palveli, taidettiin vain tehdä karhun palvelus itselle, kun koko valtiojohtomme on unohtanut kiihkossaan, että sodankin jälkeen on elämää ja presidentti Niinistönkin aika loppuu v. 24 ja hänen jälkeensä tuleva, olipa hän minkä värinen tai makuinen hyvänsä, niin joutuu hänen pikkusieluisuutensa jäljet parsimaan.
Jotenkin päälle liimatulta on sekin näyttäytynyt, kun satavuotiaita veteraaneja raijataan mediaan vakuuttelemaan Naton sotilasliiton tarpeellisuutta maallemme ja olipa se nyt hyväksi tai pahaksi, niin ei nyt pitäisi enää tähänkin sotaan heitä alistavan valtansa välikappaleiksi.
Joten, nostakaa koko valtiojohtomme se housuun valahtanut selkärankanne takaisin suoraksi ja jos se ei ylhäällä muuten pysy, niin käyttäkää henkseleitä.
Jos ikinä tulee sellaista päivää että venäjää taas kutsutaan juhlimaan, sinä päivänä sieltä tulee eri kaverit edustamaan. Eiköhän siitä selvitä.
Turkille puolestaan voidaan näytellä kaveria siihen asti että on nimi paperissa ja sitten tehdä se minkä hekin hyvin osaavat: kääntää takkia.