Nyt kun kaikki näyttävät pitävän venäjän häviötä ja luhistumista väistämättömänä ja kirkossa kuulutettuna Ukrainan brutaalin sodan seurauksena, niin ehkä siinä kuitenkin viha määrää marssijärjestyksen ihmisten ajattelussa ja ei halutakkaan nähdä muuta ratkaisua venäjään nähden, kuin sen täydellisen taloudellis/sotilaallis/ kulttuurisen romahduksen.
Mutta jospa hiukan katsottaisiin sitä kolikon toistakin puolta, jossa järjen käyttö on sallittua, niin eikös se ole niin, että ilman energiaa ei ole elämää ja venäjällä sitä piisaa ja se taas tarkoittaa että sieltä ei ruoka eikä lämpö lopu ja kun se ei lopu, niin ei lopu myöskään sotalelujen ja yhä uusien tappovälineiden valmistus.
Ja kohteita kyllä löytyy, joille Ukrainan sota on toisarvoinen asia, kun venäjältä saa omiin talouksiin vipuvartta halvalla ja Putinin sotakassa ei osoita tyrehtymisen merkkejä, vaikka Eurooppa onkin putkensa tukkinut tai osan räjäytellytkin taivaan tuuliin.
Venäjä voi huoletta jatkaa elämää omien rajojensa sisäpuolella ja ”turvallisin” mielin jatkaa Ukrainan tuhoamista, keinoista välittämättä ja rajojensa ulkopuolella tapahtuvat taistelutappiot eivät muuta sen toimintatapoja kun se tietää, että länsi ei tule sotatoimiaan ulottamaan sen rajojen sisäpuolelle, kun vastassa on valtava ydinasearsenaali laukaisu valmiina arvaamattomine johtajineen.
Joten, en haluaisi tällaista kolikon toista puolta tuoda julki, mutta tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku ja sen taisi lausua joku toinenkin viisas jo ennen minua, taisi olla Paasikivi.
Pian saadaan juhlia vapahtajan syntymäjuhlaa ja kuten sanassa sanotaan, että tutkimattomia ovat Herran tiet, niin monasti sitä miettii, että mikähän tarkoitusperä lienee Herralla takana, kun sodan melskettä seuraa ”takapihallamme”.
Myös roisto ottaa…
Kun kirjoitellaan herran kädestä onko oikea tapa ei ole
Ja toiseksi sodassa ei kukaan voita vaan menettää paljon enemmän kun ihmisiä kaatuu sodassa terv tepivaari
Anteeksi tepi ”maalaisuuteni”, mutta putosin kuin entinen eno veneestä,
Nyt ei kannata putoilla veneestä kenenkään vesi on aika kylmää kyytiä nyt
Kyllä Arvi tuo maalaisjärki auttaa monessa asiassa ja vaikka asunkin Tampereella olen elämästäni suurimman osan ollut maalla vaikka en tosin aina Suomessa terv tepivaari
Alkaa kyllä suuresti epäileen omaa hulluuden tasoa kun Suomessa asuu
Hulluhan saa vähän olla muttei tyhmä ja sitähän et Arvi kyllä ole terv tepivaari
Arvi lähestyy Ukrainan sotaa viisaan pohdiskelun kannalta. Ei voi pitää häntä vähimmässäkään määrin minään Putin-trollina. Hän vain realistisesti toteaa että Venäjä ehtymättömine voimavaroineen, mitä tulee elämisen perustarpeisiin vaikka korkea teknologia puuttuisikin, ei voi sotaa hävitä. Ukraina saattaa ajaa venäläiset pois maaperältään (mitä me kaikki, Arvi ja minä ja länsimainen sivilisaatio, toivomme), ja samalla jopa aiheuttaa Venäjän yksinvaltiaan vaihtumisen toiseen samanlaiseen ja näin voittaa sodassa, mutta siinäkään tapauksessa Venäjä ei sotaa häviä – kokee vain paikallisia tappioita ja on hetken hiljaa ja jatkaa sitten kuin ei mitään olisi tapahtunut kuten ei olekaan.
Jähmeänä byrokraattisena suurvaltana Venäjä käy sotaansa hyvin kaavamaisesti (”sillä on sellainen jalkaväen ohjesääntö eikä se voi sitä äkkiä muuttaa”, puhelee eversti Laurila Talvisota-elokuvassa miehilleen). Suomen talvisodan vaiheisiin voi Venäjän hyökkäyssotaa hyvin rinnastaa. Ja samalla rinnastaa silloisten suomalaisten uutisten laatijoiden ja niiden seuraajien reaktioita vastaaviin nykyisiin tiedustelutaustaisten esiupseerien iltapäivälehti-kommentointeihin sekä keskustelupalstojen bloggaajien kirjoitteluun.
Kun Suomi saavutti tammikuussa 1940 taisteluvoittoja mm. Tolvajärvellä ja Suomussalmella, yleinen mielipide puhkesi suureen uhoon. ”Kun lukee suomalaisia sanomalehtiä, voisi luulla että Suomi on voittanut sodan. Kuitenkin Venäjän sota on tähän asti ollut vain pikkusotaa, valmistautumista suurhyökkäykseen joka voi olla yleiselle mielipiteelle katkera pettymys”, sanoi Paasikivi hallituksen istunnossa tammikuussa. Pian koittikin helmikuu ja Summa ja Viipurinlahti. Kansa tyrmistyi kun oli niin loistavien voittojen jälkeen taivuttava ankarin ehdoin rauhaan.
Jatka rohkeasti omaa itsenäistä ajatteluasi, Arvi! Et ole väärillä jäljillä. Venäjä ei tuhoudu, katoa ja lakkaa olemasta. On vain niin että Länsi ei voi sallia Bysantin perillisen, kolmantena Roomana itseään pitävän taantumuksellisen Venäjän vyöryttää vapaata maailmaa. Sen on se estettävä kuten se esti ja pysäytti Hitlerinkin (ja Japanin) maailmanvaltauspyrkimyksen. Kansat ja sivilisaatiot joutuvat valitsemaan puolensa ja arvonsa, mutta suursotaan ei pidä ryhtyä. Pysäyttäminen onnistuu ilman sellaistakin kunhan toimeen tartutaan.
Helsingin heppu,- Kiitos kommenteista ja rohkaisuista ja kyllä, aion jatkaa entisellä linjallani ja en sitten tiedä että onko se rohkeutta vai mitä se on, mutta ulkoisen paineen vuoksi en ainakaan alistu itsesensuuriin.
Hyvää joulunalusaikaa sinulle Helsingin heppu toivottelee Tampereen sälli, vaikka suurimman osan vuotta vietänkin Kesälahden kollina.
Emme ole sokeita emmekä tyhmiä.
Tiedämme, ettei ryssällä tyyli ja tavat muutu, vaikka saisivat turpiinsa tukevasti.
Juuri siksi liitymme Natoon ja vahvistamme omaa puolustuskykyämme, jotta ryssän halu hyökätä vähenisi.
Jotain syystä se ei sinulle mitenkään sovi.
Miten ajattelit hoitaa asian ilman Natoa?