Jaahas, on jokaviikkoisen poliittis-satiirisen runomatinean aika.
Kansalaiset innokkaina, himmelistä äänesti, puolet nukkui sohvillansa, puolet valheen nielaisi.
Joulupukin asuun pitäis, Saarikkokin puettaa, joka kuntaan lasareetin, lupasi hän rakentaa.
Kokoomushan voiton korjas, Orpoa nyt juhlitaan, kunpa vielä kansan saisi, natokiimaan astottaa.
Marini se toiseksi pääsi, siitäkös se iloitsee, mutta taitaa häpee olla, hopee tähtee kirvelee.
Mitäs noilla rahattoman, markkinoilla väliä, persut tiesi himmeleiden, lainarahoin elävän.
Vihreet myöskin joutui karvaan, tappion nyt kärsimään, koska kupla Helsingissä, piti heidät sisällään.
Jonot kyllä lyhemmäksi, uudistus tuo mukanaan, hautuumaalle suoraan viedään, hiekkakylpy tehoaa.
Masokistin vikaa lienee, suomalaisten perimäs, koska kepun ruoska tuntuu, ihanalta perseessä.
Koronasta kova huoli, kansalaiset peloissaan, nyt kun Krista Kiuru lähtee, kuka meitä puolustaa.
Jos ei tämä tauti tästä, kesään mennes hellitä, sitten pitää viina, terva, sauna ottaa käyttöönsä.
Kovaa aikaa joudutaan nyt, suomessakin elämään, korana ja venäjäkin, vievät unet mennessään.
Olympia kisat pian, alkaa ”tauti” kiinassa, sieltähän tää pandemia, karkas labran uunista.
Nyt on meiltä huolet poissa, Kiuru sai nyt korvaajan, marxilaiset ”rokotukset”, tappaa vaikka peijoonan.
Lindeelille ennen antoi, opetukset Kuusinen, nyt on Otto- Villen hauta, Kremlin muuris ikuinen.
Taistolaiset entiset on, pesty puhtaaks taudistaan, nyt ne meille saarnaa samaa, vihreässä kaavussaan.
Ehkäpä Venäjä nyt jättää meidät rauhaan kun on ministerikin heille sopivaa laatua?