R-kioski suosittelee työnhakijoiden luottotietojen tarkistamista – professori: Käytäntö voi rikkoa lakia
Kyllä kaikki on niin vaikeaa – ovatkohan lait enemmän proffahenkisiä vai eduskuntahenkisiä?
Työnhakijan tietoja saa kysyä vain tehtävään valitun kohdalla – ennen työsopimuksen allekirjoittamista.
****************************************************************************
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/38cc7d3a-695a-4ef4-8961-5c9243780fb3
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen mukaan luottotiedot saa lain mukaan tarkistaa vasta silloin, kun hakija on valittu tehtävään, ja työsopimusta ei ole vielä tehty.
– Ei ole mahdollisuutta, että voisi kysyä kaikilta hakijoilta, vaan se kohdistuu henkilöön, johon valinta on päätynyt, Koskinen sanoo.
Luottotietoja koskeva säännös on Koskisen mukaan erityissäännös, eikä hakijan luvan suostumuksen varainen. Sitä tulee soveltaa sellaisenaan ja se löytyy laista yksityisyyden suojasta työelämässä.
Jos hakijalta kysytään luottotietojen tarkistamista jo haastattelussa, Koskinen neuvoo hakijaa vetoamaan, että asiassa mentäisiin lain mukaan.
*
Olemaan valppaana – Koskinen neuvoo hakijaa vetoamaan, ..
Hakijaa vetoaa, että asiassa mentäisiin lain mukaan, minkä jälkeen haastattelija kertoo hakijalle, että älkää soitako meille – me soitamme teille, jos teidät on valittu. [ . tuskin valitaan]
””R-kioski suosittelee työnhakijoiden luottotietojen tarkistamaista””
Miksi??
Tästä on helppo laajentaa. Leijonaosassa paikkoja jossa sinulta kysytään henkilötietoja, niitä ei ole pakko antaa. Pääosassa paikkoja missä kysytään henkilötunnusta, sitä ei tule antaa. Pääosassa paikkoja missä kysytään osoitetta, sitä ei tule antaa.
Koskisen mukaan paikaan valitun on suostuttava luototietojen tarkistamiseen.
”Luottotietoja koskeva säännös on Koskisen mukaan erityissäännös, eikä hakijan luvan suostumuksen varainen. Sitä tulee soveltaa sellaisenaan ja se löytyy laista yksityisyyden suojasta työelämässä.”
No, jos suostuminen on ongelmalista hakijalle, niin hän voi tietysti jättää työsopimuksen allekirjoittamatta ja poistua paikalta.
Ei ole sanan sanaa, ettei työntekijän luottotietoja voisi tarkistaa, koska hän on myös kassavastuullinen ja jotuu kuittaamaan arvotavaraa tai antamaan rahaa nostettavaksi kassasta.
Luottotiedoton ei suinkaan ole epäluotettava ihminen, vaan hän on saattanut joutua ahdinkoon ilman omaa syytään.
Hänen tulisi selvittää se työnantajalle siinä tilanteessa.
Heikki, työntekijän tiedot voi tarkistaa tietyissä oloissa. Se menee työsopimuksen piiriin.
Työnhakijan tietoja ei, koska ei ole olemassa mitään sopimusta siinä kohtaa.
Työnhakijaa ei ole mikään pakko palkata. Jos ei tunnu luotettavalta, niin niin ei palkkaa ja sillä hyvä.
Minun mielestäni työnantajan pitää saada aina palkata juuri se henkilö, kenet hän haluaa palkata – ja erottaa aina juuri se henkilö, jonka hän haluaa erottaa.
Silloin pienetkin työnantajat myös palkkaavat helposti – siitä taas seuraa, että työttömyys vähenee, kansantulo kasvaa, julkinen sektori saa verotuloja, jne.
Olemaan valppaana – Koskinen neuvoo hakijaa vetoamaan, ..
Lakeja voidaan aina väistellä ja kiertää – käytäntö voi olla tämä (siis voi):
Hakijaa vetoaa, että asiassa mentäisiin lain mukaan, minkä jälkeen haastattelija kertoo hakijalle, että älkää soittako meille – me soitamme teille, jos teidät on valittu. [ . tuskin valitaan]
Juhani puhuu fiksuja tuossa. Tuon ei pitäisi olla laillisesti ongelmallista, mutta usein on pöhköistäkin syistä.
Sen tosin totean, että olen eri konteksteissa useinkin ollut palkkaamassa henkilöä, joka on menettänyt luottotietonsa usein pöhköjen virheiden takia. En ole katsonut sitä esteeksi. He ovat useimmiten itse sen kertoneet, että näin on käynyt ja että ulosottovirastolta tulee kirje. Sanoisin, että henkilö joka katsoo virheitään silmästä silmään, on okei.
”R-kioski suosittelee työnhakijoiden luottotietojen tarkistamista”
Tarkoittanee kaikkien hakijoita, mikä antaa R-kioskille mahdollisuuden ottaa yhdeksi valintakriteeriksi hakijan luottotiedot.
Luulisi olevan itsestäön selvää että rahasta vastuuseen joutuvan luottotiedot tarkistetaan. Jos niitä ei voi työnhakijalta tarkistaa niin jo hakuilmoitukseen voisi lisätä tiedon että valitun luottotiedot tarkastetaan. Siloin vähenisivät turhat hakijat.
Mitä tulee työntekijän irtisanomiseen niin kyllä siihen on hyvä olla laki joka rajaa syyt niin kuin nyt onkin. Muuten ihmisiä irtisanottaisiin esimerkiksi raskauden tai mielipiteiden takia.
Norppa: ”Jos niitä ei voi työnhakijalta tarkistaa niin jo hakuilmoitukseen voisi lisätä tiedon että valitun luottotiedot tarkastetaan. Silloin vähenisivät turhat hakijat.”
Mielestäni näin olisi järkevää tehdä, mutta mitä sanookaan työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen – jää arvauksen varaan.