Aion katsoa koska aihe koskettaa minua. Isäni sairastaa kokoajan pahentuvaa alzhaimeria. Hän ei kuitenkaan joudu olemaan yksin, vaan äitipuoli huolehtii päivän rutiineista.
Mutta entä ne vanhukset jotka joutuvat olemaan yksin kodeissaan ja pärjäämään. Siitä aihe tänään ylen perjantaissa.
Pitää katsoa koska asun sellasessa talossa jossa vanhukset ovat suurin osa asukkaina
Meillä kyllä katsotaan naapurinkin asumiseen varsinkin silloin kun tiedetään hänen olevan paljon yksin
Sehän ei sovi kaikille lainkaan itse olen olut leski v 2013 mutta minä en kärsi yksinäisyydestä koska nuot harrastukset on osa minun maailmaani terv tepivaari
Tuo 15 minuuttia ei riitä kenenkään kohdalla siitä ei tarvitse edes miettiä
Ja monelle tuo aika on kuitenkin joillekkin se ainoa kontakti päivän aikana onko riittävä päättäjien pitää miettiä tuota terv tepivaari
Joo, paljon on parannettavaa
Kun katselin ei tullut mitenkään epäselväksi se jonka suurin piirtein tiesin ja nuot jalattomat on niistä suurin asia
Mitenkä he pelastavat itsensä jos tulee vaikka tulipalo ja talo sijaitsee korvessa no ei mitenkään terv tepivaari
Karmea kohtalo yksin kotona olevalla raihinaisella vanhuksella. Kuin olisi kuritushuoneessa, jossa vartija kurkistaa luukusta ja tuo puuropöperön ja ja näkkileivän palan.
Osan kohdalla voi sanoa jo heitteillejätöksi.
Mutta tärkeitä uutta tehtäessä on nyt laittaa ICT kuntoon ja viranhaltijoille palkkapestit.
Kenen on vastuu kotiin jätetyistä vanhuksista?
”Kenen on vastuu kotiin jätetyistä vanhuksista?”
Ensisijaisesti lapsilla ja lastenlapsilla ja ainakin tietää ja hoitaa asiaa eteenpäin yhteiskunnnalle, jos eivät rahkeet riitä.
Niitä on kuule Heikki suuret määrät vanhuksia, joilla ei ole sukua turvana.
Ei tuo Heikki toimi kaikille koska ei ole lapsia lainkaan taikka lapset eivät olekkaan elävien kirjoissa terv tepivaari
Arvi noin on monella asiat ei asu lähellä ja jotkut jopa aivan erimaassa sitten on ne joilta lapset onkin kuolleet aiemmin
Eikä ole kaikilla lastenlapsiakaan nykyaikana terv tepivaari
Sanassakin sanotaan, ettei ihmisen ole hyvä olla yksin.
Ihminen tarvitsee heimon tunteakseen itsensä tarpeelliseksi ja olonsa turvalliseksi. Mutta mistäpä nykyään tämän heimon löytää?
Surullisen kohtalo tässä mielessä lienee vanhuksilla, joilla ei ole lapsia/lapsenlapsia. Tai jos on, nämä eivät pidä yhteyttä.
Yksinäisyys on pirullinen juttu. Muistelen kuulleeni tai lukeneeni jostain, että jos ihmistä ei toinen ihminen kosketa pariin vuoteen, hän saattaa kuolla. Siis minkäikäinen aikuinen ihminen hyvänsä.
Filosofi Sartre on sanonut: toiset ihmiset ovat helvetti. No, näinkin sen voi nähdä. Mutta jos joutuisi olemaan pakon edessä (ei siis vapaaehtoisesti) vuoden autiolla saarella, saattaisi ajatella toisin.
Itse olen 51-vuotias ja aika erakkoluonne. Saatan välillä pitää monta päivää kännykkää suljettuna kun haluan olla yksin ja rauhassa. Mutta läheisiä ja ystäviä toki tarvitsen.
Onhan toki osa ihmisistä enemmän tai vähemmän erakkoluonteisia. Kyllä miekin välistä haluan olla itseni kanssa kahden ja miettiä sinisiä ajatuksia.Vähän epäilen, että tällainen on meillä suomalaisiilla ”verissä”.
Ylä-Lapissa oli ennen ns. elinkautisia. Kullankaivajia, jotka viettivät myös talvet pikkumökeissään kultamailla.
Olen kuullut, että erakkoelämää viettävät rupeavat puhumaan itselleen ääneen. Että erakko, joka väittää ettei puhu itsekseen, valehtelee. Tiedä sitten tarkemmin.