Aikoinaan kun istuin iltaa yhden laskuvarjojääkärin kanssa niin hän vähän ivaili mulle kun olen tykkimies. Mutta jos sotia ryssää vastaan katsoo niin Suomen tykistöllä oli varsinkin jatkosodassa merkittävä panos hyökkäysten torjumisessa. Tai sitten olen lukenut historiaa väärin.
Kaikkia tarvittiin ja tarvitaan, itse palvelin Huovinrinteellä 72 Panssarintorjunta komppaniassa,
Timo: ”Suomen tykistöllä oli varsinkin jatkosodassa merkittävä panos hyökkäysten torjumisessa.”
Erittäin merkittävä panos.
Talvisodassakin Suomen tykistöllä oli merkittävä panos torjuntavoiton saavuttamisessa. Silloin ammuksia oli kuitenkin aivan liian vähän ja raskas tykistö lähestulkoon puuttui (paitsi rannikkotykit).
– https://jput.fi/Talvisodan_kenttatykit.htm
– https://jput.fi/Talvisodan_ammukset.htm
Jatkosodassa ammuksia oli varsin hyvin ja raskaampaakin kalustoa saatiin mm. sotasaaliina ryssiltä:
– https://jput.fi/Jatkosodan_kenttatykit.htm
– https://jput.fi/Jatkosodan_ammukset.htm
Osaaminen Suomen Kenttätykistössä oli hyvää jo Talvisodassa ja erinomaista Jatkosodassa.
Isälläni on talvisodan historia 1-4 -kirjasarja ja siinä on kuvina kaikki tykit jotka oli hankittu ja saatu. Siitä on jo aikaa kun olen viimeksi ne lukenut, mutta täytyykin lainata kun seuraavan kerran käyn kylässä.
Armeijassa ei ole turhia osia. Kun jätät pois yhden osan joka tuntuu ”turhalta” niin kas kummaa kun monilla muilla on hätiä kovasti.
Yhtä maata puolustetaan yhdessä.
Asioita voi kuitenkin laittaa tärkeysjärjestykseen ainakin puolustusmäärärahojen käyttämisen suhteen. Mistä on enemmän hyötyä puolustuskyvylle ja mistä vähemmän.
Esimerkiksi sitä kannattaisi harkita montako soittokuntaa Suomen Puolustusvoimilla kannattaa olla ja montako palkallista henkilöä niissä soittokunnissa. Minusta se sotilasoittokuntien soittaminen on upeaa, mutta pärjättäisikö vähemmillä palkallisilla ja enemmän vapaaehtoisuuteen perustaen?
Ihan sama asia siviilipuolella, pitäisikö erilaisia orkestereita ja teattereita olla vähemmän ja enemmän harrastuspohjalta?