Sopivan mansellismielinen blogialusta
Lapinmiehen maskuliinista ylemmyydendentuntoa suhteessa naiseen voi verata Jean Sibeliuksen elämää Pariisin riemuissa, minkä naisilta ja sävellyksiltään ehti kirjoittamaan Ainolle… ”voi rakas Aino kuinka sinua rakastan ja kaipaankaan, mutta lähettäisitkö hiukan rahaa eteen nälkään riutuisi täällä kurjassa taide-elämässä. Sävellyskin kun kohta valmistuu”. Sinun Jean
Miten tämä istuu päivän irvokkkaaseen feminismikeskusteluun, jossa mies kukkoilee tunkiolla kanalaumansa vartijana.
Olen huvittunut siitä, miten jotkut elävät kuin jossain muovipussissa, eivätkä ole lainkaan kiinnostuneita siitä mitä maailmalla tapahtuu. Hinnat ovat nousussa, nälkäjonojen pituus kasvaa ympäri Suomea ja korot ovat nousemassa kovalla vauhdilla.
Keskustelin erään tuttavani kanssa ja hän kertoi, ettei jaksa katsoa uutisia tai seurata muutenkaan maailman menoa, ettei ahdistu. No minua itseäni henkilökohtaisesti ahdistaisi, kun en nimenomaan seuraisi.
Olen lopen kyllästynyt keskustelemaan ihmisten kanssa, joilta puuttuu se sivistyksen murunenkin itseltään. Ei olla kiinnostuneita mistään, ei olla kiinnostuneita edes itsestä huolehtimisesta, eikä mikään muutenkaan kiinnosta. Ei tarvitse käydä edes äänestämässä, kun ei kiinnosta.
Mikä siinä on, että suomalaisista on tulossa ihansama-kansaa. Minä ainakin olen itse suoraan sanottuna ihan kusessa näiden elintarvikkeiden hintojen nousemisesta. Puhumattakaan siitä, että pitäisi hakea uudet, kalliit lääkkeet apteekista.
Kun siirtomaksukin sähkölaskussa on kuusikymmentä euroa, niin eihän tässä uskalla enää edes sähkösaunaa lämmittää. Sääliksi käy ne, jotka omakotitaloissa asuvat. Tilanne varmaan entisestään kiristyy talvea kohti mentäessä.
Mutta kertokaa te rakkaat ei-ihansama-ihmiset, kuinka te selviätte? Itse olen hyvin kiinnostunut politiikasta, hintojen noususta, ihmisyydestä sekä myös terveellisestä elämästä, jotta saisin todistaa tätä uskomatonta maailmaa vielä monta kymmentä vuotta lisää.
Edes paras pikavippi ei taida minua pelastaa tässä ahdingossa. Vuosia olen yrittänyt kerryttää säästöjä, sijoittaa osakkeisiin. Tehnyt kaikkea, jotta elämä olisi mahdollisimman pitkälle taloudellisesti turvattu. Nyt kun kryptot ovat tippuneet ja osakesalkkuni myös siinä samalla niin minulle alkaa iskeä paniikki.
Välillä mietin, että olenko sitten liiankin kiinnostunut maailman menosta, koska olisihan se vain helppo sulkea televisio ja lööpit ja sanoa heihei sekä keskittyä vaan omaan elämään. Mutta koen olevani jollakin tavalla vastuussa pysyessäni perilä Suomenkin asioista.
Koen, että minun täytyy olla sen verran perillä niin kauan kuin henki pihisee, että pystyn antamaan ääneni kuuluviin vaaleissa tai sanomaan oman mielipiteeni jos joku sen minulta kysyy.
Olen myös yrittänyt tässä talousahdingossa syödä terveellisesti laadukasta lihaa sekä paljon kasviksia, mutta tuntuu, että nuoriso ainakin mättää napaansa hampurilaisia pikaruokaketjuista ja lihovat silmissä. Eikö terveysministeri tai joku voisi puuttua tähän asiaan? Miten heillä on varaa kyseiseen toimintaan?
Sitä kuvittelisi, että varsinkin tässä tilanteessa haluaisi tukea pienyrittäjiä, ostaa hampurilaisaterian hinnalla kasan paikallisia lihatuotteita, ostaa luomutuotteita, urheilla ja yrittää pitää itseään hyvinvoivana sekä vetreänä.
Tottakai näitäkin ihmisiä löytyy, mutta valitettavan usein kaupassakin lapset kantavat ostoskärryihin prosessoitua ruokaa, joka on täynnä rasvaa ja hiilihydraatteja. Ja sitten ei ole rahaa ruokaan?
Itse lasken joka sentin kaupassa ja budjetoin omaa elämistäni, mutta täytyy sanoa, että puhdas ja myrkytön ruoka maksaa paljon. Onneksi pystyn hyödyntämään satokauden antimia ja ne ovatkin loistava vaihtoehto vaikka pakastaa. Kovin isoa pakkasta minullakaan ei kuitenkaan ole ja sen vuoksi älyttömiä määriä en pysty ostamaan.
Tulipas nyt pitkä sepostus ja poikkoilin hieman aiheesta, mutta jos haluaisitte kertoa, kuinka te olette pärjänneet, kun elintarvikkeiden kustannukset ovat pompanneet pilviin? Syöttekö te terveellisesti ja kuinka monta kertaa päivän aikana?
Olen harkinnut myös keto-ruokavaliota ihan vain sen vuoksi, kun siinä pystyy paastoamaan ja näin ollen jättämään aterioita halutessaan välistä. Syömisen vähentäminen kun tuntuisi olevan yksi konkreettinen ratkaisu rahanmenon vähentämiseen elintarvikkeissa.
Sen lisäksi olen miettinyt auton myymistä ja pyöräilyyn siirtymistä. Se säästäisi erittäin suuren pennin joka kuukausi ja varsinkin silloin, kun autovakuutukset ja muut puskevat päälle. Autopaikkakaan kun ei ole ilmainen.
Itselläni ei ole kokemusta vuokra-asumisesta, eikä näin ollen myöskään siihen liittyvistä yhteiskunnan tukimuodoista.
Mutta olenkohan ajatellut liian suuria pienessä päässäni kun olen fundeerannut että, mitä seuraisi ja mitä se tarkoittaisi yksilön ja yhteiskunnan kokonaiskuvan kannalta, jos lopetettaisiin tuettu vuokra-asumismuoto ja gryndereiden ja vuokra-asuntokeinottelijoiden rahoittaminen ja päästettäisiin vuokrat vapaaseen kelluntaan, jossa kysyntä ja tarjonta muodostaisi sen käyvän hinnan ”luukuille”. kun kerran markkinataloudessa kuulemma elellään.
Itse ostimme vaimon kanssa heti omistusasunto kun hynttyyt yhteen lyötiin, joten voi olla että sohaisen vain turhalla jorinalla ampiaispesää, vaikka en ole puolesta enkä vastaan kyseisen asian tiimoilta.
Tokihan varmasti on paljon niitä jotka pärjätäkseen tarvitsevat yhteiskunnan auttavaa kättä, mutta voisiko sen käden ojentaa toista kautta kuin jobbareita rahoittamalla.
Tämä on vaikea yhtälö ja taidankin nyt lähestyä asiaa vaikeimman yhtälön kautta ja jos yhteiskunnan ”holhoudesta” näiltä osin luovuttaisiin, niin olisiko seurauksena varsinainen villi länsi vai asettuisiko vuokrat sille tasolle jonka kysynnän ja tarjonnan laki sanelee.
Itse uskoisin vuokratason alenevan reilusti, mutta yhteiskunnan kokonaishyöty saattaisi kuitenkin muuttua miinusmerkkiseksi, muiden ongelmien vyöryessä täyttämään sille vapautuvaa tilaa.
Niin tai näin, jotain pitäisi kuitenkin tehdä tässä tukiviidakkojen luvatussa maassa.
Välillä suon itselleni herkuttelua vaikka rahatilanteeni on tiukka. Tuota bratwurstia jossa lihapitoisuus 90% sain edullisesti LIDListä.
Ensimmäinen, jonka muistan penskasta oli vaarin suussa Saimaa, jota poltettiin holkki suussa. Ja toinen vastaava oli Työmies. Sitten muistuu:
Klubi(pilli), Boston, Armiro, Marlboro, Pal Mal, Kent, Smart, Menthol…
Kaikilla on varmaan muistoja salakessuttelusta. Mitä sinä muistat tupakkamerkeistä, poltit tai et ?
Mikä on Sanna Marinin kauhuleffa..
”Kauas pilvet karkaavat”.
Turvallisempaa on vain vetää herneet nenäänsä kuin……
Puolueiden jäsenmäärä kepu 70 tuhatta, Kokoomus 30 tuhatta, SDP 30 tuhatta eli kolme suurinta runsaat 120 tuhatta.
Puolueet värväävät riveihinsä kellokkaita jotka keräävät vaaliääniä. Muodostuuko puolueista kellokkaiden kerhot jotka valtaavat päätöksenteon paikat? Jos näin niin puolueet joutavat kuopattaviksi.
Marinilla miljoona seuraajaa joka on viisi kertaa enemmän kuin puolueet yhteensä.
Varsinkin lestaperheillä näyttää olevan yleinen tapa tallettaa lapsilisät korkeakorkoisille tileille. Kuulinpa juuri uutisista. Ei ole sekään uutinen että kepuli halusi lisää rahaa juuri näille…eipä tässä muuta?
Yksin elävä eläkeläinen ei ole Kepuleiden agendassa.
Juustohöylääminen on politiikassa vaarallista, jo muutaman kymmenen tuhannen euron höyläys voi merkitä höylääjän puolueelle kymmenien tuhansien äänien menetystä.
Tämän tosiasian ymmärtää ihan jokainen puolue, ei toinen ole parempi toista vaan pelureita kaikki tyyni.
Eduskunta on ”työpaikka”, jossa AINA omat tekemät virheet ovat muiden syytä ja muiden aiheuttamia ja koskaan, en siis koskaan ole kuullut kenenkään sillä sanovan, että anteeksi, olin väärässä.
Aina kuulee politikkojen sanovan, että he yrittävät tehdä päätöksillään suomesta paremman paikan tuleville sukupolville elää kuin mitä se on tällä hetkellä.
Oma käsitykseni on ollut ja on, että vuodesta 1995 asti on yhteiskuntamme kaikilla elämän aloilla mennyt huonompaan suuntaan.
Ja tähän suomineidon henkis/moraalis/taloudellis/kulttuuris/uskonnilliseen alennustilaan ja taantumaan on ollut syynä jäsenyytemme Brysseliläisen orjakaleerin soutajina, jossa ruoskaniskut on otettu hurraahuudoin vastaan ja pyydetty vielä kuuliaisina solidaarisuuden nimissä lisää sitä herkkua, jotta sivistys saataisiin tänne periferiaan istutettua.
Kaikki päätökset mitä EU tekee yhtenäisyytensä nimissä ja sen säilyttääkseen, on kaventanut ja kaventaa meidän omia toimintamahdollisuuksiamme ja edellytyksiämme suomalaisten etujen puolustajina.
Anteeksi nyt vaan,- mutta tämä unioni päivä päivältä yhä enemmän muistuttaa ja toimii kuten Neuvostoliiton keskuskomitea, joka toteuttaa yhden totuuden totalitarismia puhtaimmillaan ja se on hienosti puettu ja piilotettu solidaarisuuden kaapuun, jolle ei ole vaihtoehtoa.
Niin kauan kun suomi tässä kaleerissa soutaa, niin eduskuntamme tehtävänä on olla ruoskijana omia kansalaisiamme kohtaan Brysselin käskyjen mukaisesti.
Joten, poliittiset päättäjämme jos totta puhuisivat niin sanoisivat, että he yrittävät tehdä suomesta paremman paikan tuleville sukupolvillemme elää siten, kun Brysseli määrää.
Itsenäisyytemme muistoa kunnioittaen.