Säästökuuri lienee hyväksi

Kun katsoo kaikkia tapoja millä maailmasta ympärillämme naputellaan kantavia osia irti, on aika helppo tulla johtopäätökseen muutosten tarpeellisuudesta. Tässä kohtaa suomalaisen ei kannata lähteä valittamaan, vaan julistamaan osaamistaan. Säästäminen on kansallinen hyve, ehkä se vaan kaipaisi pientä kertauskurssia.

Peilistä löytyy säröjä

Huomasin tuossa jokunen viikko takaperin, että loppukuun laskut ylittivät tilin saldon. Ylitys ei onneksi ollut päätä huimaava ja minut aina opetettiin pitämään pikkuisen jemmassa pahan päivän varalle. Se kuitenkin toimi herätyksenä. Moni mukamas viaton tapa on ollut osatekijä matkalla harmiin. ”Hei, tuohan näyttää kivalta”, ”maistetaas välillä tällaista” tai ”piristänpä vähän itseäni” ovat ajatuksia joihin nykyajan ruokakaupoissa päätyy helposti. Vähän ylimääräistä, vähän parempaa merkkiä, vähän fiinimpää – ehkä se on vain euro lisää, ehkä se on kuukaudessa aika monta euroa lisää. Siihen päälle hintojen nousut niin hommahan lähtee lapasesta reippaaseen tahtiin.

On itse asiassa harmillista miten helppoa on ottaa tavaksi mennä ruokakaupan kautta töistä kotiin. Eipä se muutu siitä meneekö autolla vai kävellen ja onko siinä välissä Prisma vai Lidl, kyllä sitä rahaa saa hukkumaan. Nyt täytyy muistaa miten äiti aina sanoi ruokakaupassa pienenä ollessa, että nyt ei osteta tuollaista, odota karkkipäivään tai säästä ensin. Hyviä neuvoja lapselle, erinomaisia aikuiselle.

Muutakin varaa

En ole ns. sunnuntaiautoilija, joten hirveästi turhia automatkoja ei tule tehtyä. Työkalujen määrä estää kulkemasta monilla muilla tavoin, mutta ehkäpä jostain löytyy muutama kilometri jota voi ajamatta jättää. Kerrostalossa asukas yksin ei voi paljoa lämpöön vaikuttaa, etenkään talossa jossa ei ole pattereita, mutta taloyhtiötasolla voisi ajaa säästöä. Lämpötilan pienestä pudotuksesta on rahan, energian ja ympäristön säästämisen lisäksi toinenkin etu, nimittäin painon lasku. Se energia, mitä keho käyttää lämmittämiseen, on ehtaa rasvan polttoa. Pieni vilvoittelu on suuri terveysteko. Kylmä suihku on myös sekä keholle että mielelle erinomainen piriste. Itse en ole juuri lämmintä vettä käyttänyt vuosikausiin ja katsokaa miten fiksu ja nöyrä nyt olen.

Yhteiskunnan sopisi näyttää mallia, monellakin tasoilla. Energian lisäksi meillä on pulaa rahasta laajemminkin, tulevina vuosina yhä enemmän. Olisi julmetun korkea aika lopettaa kaikki alkoholitarjoilu julkisin varoin. Päättäjille voisi tarjota polkupyöräetua aktiivisesti ja alata laittamaan tiukat rajat taksien ja edustusautojen käytölle. Ruokatarjoiluissa painotus kotimaisiin kauden kasviksiin ensisijaisesti, kotimaiseen lihaan toissijaisesti. Julkisten rakennusten lämpötila 18-19 asteeseen (pl. terveyspalvelut). Julkisivujen valaistuksen voisi lopettaa kokonaan.

Ja tästä seuraisi, että…

Mitä tästä kaikesta seuraisi, yksilön tai yhteiskunnan tasolla? Ihmisillä olisi yhä lämmin koti, lämmintä ruokaa oman maun mukaan, koulut ja terveyskeskukset toimisivat, paikasta toiseen pääsisi ja joka päivä voisi lukea lisää toimittajien keksimiä mursutarinoita. Samalla näyttäisimme sekä itsellemme että maailmalle, että suomalainen pärjää, suomalainen pystyy ja suomalainen mukautuu kestämään. Siinä missä takuuvarmasti eteläisemmän Euroopan maissa notkuisi pitopöydät herroilla ja vähävaraiset kuolisivat kylmyyteen, meillä näytettäisiin että kaveria ei jätetä.

Tässä ei ole mitään mahdotonta, mitään ennenkuulumatonta tai paniikkia aikaansaavaa. Ehkä juuri siksi luulen, että jään aika yksin omien päätösteni kanssa, samalla kun Helsingin herrat eivät tingi egonsa ruokkimisesta verovaroin. Mikäs siinä sitten. Oma terveyteni ja kukkaroni kiittävät tästä huolimatta.

Kauhea kohtalo

Venäjän viranomainen sanoo Ukrainan tehneen dronehyökkäyksen Venäjän Mustanmeren laivaston tukikohtaan ennen Venäjän laivastonpäivän paraatia.

”Venäjän viranomaisten mukaan iskussa loukkaantui viisi ihmistä ja tapahtuma peruttiin. Laivastonpäivä on Venäjän jokavuotinen juhlapäivä.

Syytös esitettiin tunteja ennen kuin Venäjän presidentti Vladimir Putinin oli tarkoitus valvoa laivastonpäivän juhlallisuuksia kotikaupungissaan Pietarissa.

– Tunnistamaton esine lensi laivaston tukikohdan pihamaalle, Sevastopolin kuvernööri Mikhail Razvozhayev kuvaili tapahtunutta Telegramissa.

– Alustavien tutkimusten perusteella vaikuttaa, että se oli drone, hän jatkoi.

– Ukraina oli päättänyt pilata laivastonpäivän meiltä. Kaikki juhlallisuudet on peruttu tältä päivältä turvallisuussyistä. Pysykää rauhallisina ja pysykää kodeissanne, Razvozhayev viestitti.” (MTV)

Kerrassaan kauheaa. Kuinka ukrainalaiset eivät ymmärrä että Venäjän laivastopäivä on nyt peruttu. Pitäisikö Ukrainan maksaa nyt jotain korvauksia Venäjälle ja pyydellä julkisesti anteeksi. Kohteena kun oli sotilaallinen kohdekin eikä siviilikohde kuten venäläisillä on tapana tehdä. Kyllä on kauheaa kun se laivastopäivä on nyt pilalla…

Hiki jos hyvälle haisee, niin se olisi tervehtymisen ensi merkki.

Onkohan se ollut hyvinvointivaltion perusajatus, että sitten vasta kun ei tarvitse tehdä mitään, niin silloin vasta voimme nimittää maatamme hyvinvointiyhteiskunnaksi.

Hyvää vauhtia tähän onkin menty, kun yritykset ja sitäkautta työpaikat myydään ulkomaille ja jonot Kelan ottoautomaatilla pisenee.

Marjankerääjät ja muut alkutuotannon työntekijät haetaan ulkomailta, että herrakansan otsalle ei vaan missään nimessä hikipisarat pääse nousemaan.

Rakennusyritykset menisivät konkkaan ilman vierastyövoimaa ja terveyspalvelut (kuten on nähty) pyörisi jos pyörisi ulkolaisen sisar hellä valkoisen tai tumman  käsin.

Saas nähdä kuinka pitkään valtio meidän suomalaisten ”kyydin maksaa” kun ennustelevat että tulossa on jonkinsortin pula-aika, kun kaupasta loppuu WC paperi ja sähkökin tulee töpselistä sykäyksittäin vain vilkkumalla.

Sehän on köyhyyden merkki, jos työ estää harrastamisen, sillä jos työ herkkua olisi, niin toki sitä herrakansakin tekisi.

Työt vähenee mutta pidot paranee, sen takaa pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka on hyvinvoinnissaan jo mennyt niin pitkälle, että huonovointisena oksentaa omiin kenkiinsä.

Rintamiestalot, sodanjälkeisen ajan selviytymistarina

Taitaa olla lähes kaikille tuttua asiaa, rintamamiestalot. Tässä alimpana, juttuni alla, ote Ylöjärven Uutisista, paikasta, josta tunsin joka kiven ja kannon.

Tämä alueen ”asevelikylän” rintamamiestalot piirsi rekennusmestari Mertsi Mikama Lielahden ”Nilkkilän” Ollinojankadulta, Tuotannon kauppaa vastapäätä ( nykyisin olut pub), jotka Federleyn suunnittelemat talot on jo aikaa sitten tuhottu. Mertsi suunnittele lähes kaikki Lielahden ja Siivikkalan rintamiestalot: Kaikki olivat erilaisissa töissä Enqvistillä.

Rintamiestalo: Tontti oli noin 2 000 m2. Perustusmonttu kaivettiin käsin ja talkoovoimin. Kaikki muukin anturan valusta alkaen tehtiin itse ja talkoovoimin.

Pohjalle salaojat tiiliputkista, soraa ja  eristeeksi kivihiilen koksin kuonaa tehtaalta. Perustulauslaudoitus raudoituksineen. Betonivalu myllystä ja isoja kiviä betonin joukkoon täytteeksi. Pohjakannen valu. Kuivuminen peittein n. 1 kk. Laudoituksen purku ja naulojen poisto ja suoristus, laudat talteen. Perustusten pikeäminen kauttaaltaan. Täyttö: soraa ja ilmavaa koksin kuonaa eristeeksi muuria vasten. Kellarin lattia valettiin ja sliipattiin myöhemmin koksin kuonan päälle.

Piipun muurasi kunnon muurari, samoin kuin kakluunit. Savuryyppy tarjottiin.

Runkojuoksut 4×4 ” lankuista Niemen Sahalta. Tolpat 2×4 ”. Kosteuseristeeksi seinään molemmin puolin tervapahvia. Vinolaudoitus 45 astetta. Kuivat sahanpurut eristeeksi. Ulos poikittainen ilmarakolaudoitus. Pintalaudoitus ponttirimalalla 2 ” ja 5 ” laudoilla pystyyn. Öljymaali päälle.

Sisävaakalaudoituksen ja tervapahvin tai voimapahvin päälle haltex-levyt, kittaus ja pohjamaali. Päälle tapetti liisterillä. Ikkunan karmit passattiin kiiloin ja tilkittiin tappuralla. Männystä täyspuisia pokia ja lasit asennettiin itse paikalleen lankapiikein ja kitattiin kiinni.

Yläpohjan eristeet sanomalehtipaperia ja purua. Yläkerran rakenne samaa. Ullakko eristerttiin paksulla sahanpurulla.

Ulkokatto: Kurkihirsien 6×6 ”  ja alajuoksujen päälle 2×4″ kattotuolit 2×5″ ja 60 cm:n välein. Katoksi ala- ja yläeriste tervapahvia. Katto ja 4″:n poikittaislaudoitus ja tervahuopakatto kolmiorimoin, jonka päälle naulattiin huopalauloilla huopakateliuska.

Kellarissa: iso sauna, kertalämpiävä itse tehty pönttkökiuas, muuripata, ja muurattu vesiamme, jossa myös peseydyttiin ja pestiin pyykit. Pukuhuone.

Perunakellari, hillokellari, liiteri, 2 isoa kellaritilaa, jossa varasto. painevesisäiliö ja Mako-pumppu sekä työhuone ruuvipenkkeineen.

Asuinkerros: lasikuisti, kylmä eteinen, josta kulku ykäkerran rappusiin, pää eteinen, jossa ulkovaatteet ja kaapit. Kulku kellarinrappuun, keittiöön ja olohuoneeseen. Keittiössä puuhella ja tiskipöytä ja nostettava vaatteiden kuivaurälläkkä hellan yläpuolella katon rajassa. Koivupuulämmitys makuuhuoneessa ja olohuoneessa kaakeliuuneissa.

Yläkerrassa eteinen,  ullakot molemmin pitkittäispuolin,  keittiö, puuhella ja iso huone ja tiiliuuni.

Mertsi Mikama valvoi kaiken rakentamisen.

Tontilla viljeltiin kaikki, mitä tarvittiin juurekset, omenapuut, marjapensaat, ja kasvihuoneviljellyt kurkut, tomaatit jne… Tonttia kiersi orapihlaja-aita.

Oli 3 kyläkauppaa ja possunlihasta ja teurastuksesta huolehti Peltosen Eemeli.

Kotitalomme on edelleen jutussa mainitulla Kiertotiellä jo useammassa omistuksessa.

Alla juttu Raili Östringistä, joka oli niitä vanhempia asukkaita niin Lielahden Niemessä kuin Siivikkalan asevelikylällä.

” Lielahden tehdas lahjoitti sodan jälkeen ilmaisia tontteja Siivikkalasta, ja rintamamiestalojen kylä nousi talkoovoimin – Raili Östring asui talossaan 60 vuotta: ”Siellä pidettiin naapureista huolta”

Sotaorpo Raili Östringin, 82, halusi kasvattaa lapsensa Siivikkalan Kiertotiellä samassa talossa, jonka hänen äitinsä oli rakentanut talkoovoimin vuonna 1947. Tässä jutussa Östring kertoo muistojaan kylästä: sen rakentamisesta, lasten leikeistä, naapurin kissasta ja äitinsä kaupasta. ”

Ei ne suuret tulot vaan pienet menot

Olemme saaneet elää pitkän tovin aikaa jolloin vuosi vuodelta saimme enemmän palkkaa ja enemmän mahdollisuuksia ostaa ja kuluttaa oman hyvinvointimme kartuttamiseksi.

Maapallon luonnonvarat ovat olleet koetuksella samoin ilmakehämme.

Nyt alkaa itku ja hampaiden kiristys ja kilpailu siitä kuka selviää vähemmällä voiden jatkaa entiseen malliin ja se joka on jo lähtötilanteessa heikoimmilla joutuu yhä tiukemmalle.

Mitä enemmän tulee heitä jotka kärsivät eniten ovat sitä riistaa jotka äänestävät politiikan populisteja leivän toivossa.

EUn ja Naton rivit rakoilevat syynä politiikan pyrkyrit sillä oikeita päätöksiä ei uskalleta tehdä äänestäjäkunnan menetyksen pelossa.

Pakotepolitiikalla sota ei lopu se ajaa itsemme kurimukseen.

 

Kuka heittää ensimmäisen kiven..

Harvoin enään Suomalainen, kirkon penkkiin könyää, häät ja hautajaiset sentään, ateistin herkistää.

Saunaan menee Suomalainen, puhdistumaan ”synneistään”, vihkiraamattunsa sivuin, kiukaan pesän virittää.

Kossupullo korvaa viinin, mitä kirkois kumotaan, löylyin välis halkopino, tutun käden tunnistaa.

Vihtomalla tuorreeks terveeks, niinhän sitä sanotaan, kuuma paikka autuas on, helvetti voi odottaa.

Aamulla voi kalpeana, katumusta harjoittaa, pelästyi et ruumis hältä, arkkuun puhtaaks hangataan.

Mutta hetken epätoivo, piti häntä otteessaan, nyt jo katse siintä koivus, uuden vihdan sidontaan.

Metsään menee Suomalainen, marjat, sienet houkuttaa, Jumala jos vielä olis, täältä hänet tavoittaa.

Suomalaisten turvapaikka, metsä aina ollut on, sodassa ja rauhan aikaan, koti kallis verraton.

Jumalankin moni kieltää, mitäs noista saduista, metsässä hän salaa muilta, kiittää Isää kaikesta.

Raha taitaa nykyään se, olla jota palvotaan, viimeinen se arkun naula, tyhjä  taskun piilottaa.

Taivaalle se katse kääntyy, kohti pilven hattaraa, kirkas kyynel rinnuksille, silmänurkast putoaa.

Kiitollisna Suomalaiset, saavat olla kaikesta, että melle paratiisin, antoi Isä Jumala.

 

Saksan energiatalous jo nyt katastrofin partaalla

Saksan energiatalous jo nyt katastrofin partaalla, mutta silti saksalaiset pähkäilevät ydinvoimaloiden sulkemisen siirtämistä eteenpäin. Mielestäni päätöksenteko pitäisi olla helppo.

Saksalaiset hei, eikö kolmea ydinvoimalaa vastaava tuotantoteho pitäisi olla toimintavalmiina ennen ydinvoimaloiden sulkemista. Ydinvoimaloiden sulkeminen jonakin tiettynä päivänä tuntu järjettömältä.

Nii’i mutta kun ne vihreet vaatii.

*

”Saksan hallitus ilmoitti eilen maanantaina, että se harkitsee kolmen jäljellä olevan ydinvoimalan käytön jatkamista vielä vuoden loppuun asetetun takarajan jälkeenkin.”

*

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008973839.html

29.7.2022

”Saksassa ollaan jo katastrofin partaalla” – Keski-Euroopassa sammutellaan valoja, mutta pelastaako se energia­pulalta?

*

https://alfatvuutiset.fi/pyortaako-saksa-ydinvoimaratkaisunsa-vahva-paatos-muuttunut-empimiseksi/

19.7.2022

Saksan hallitus ilmoitti eilen maanantaina, että se harkitsee kolmen jäljellä olevan ydinvoimalan käytön jatkamista vielä vuoden loppuun asetetun takarajan jälkeenkin. Hallitus kertoo, että se analysoi, auttaako se parantamaan maan energiavarmuutta.

 

 

Rannikkovartiosto on säännönmukaisesti puskenut maahantulijoita takaisin Turkin aluevesille

Joskus täysin erilaissa maailmantilanteessa säädettyjä kansainvälisiä sopimuksia tulkitaan EU:ssa siten, että rajavartioston on avustettava alueelle laittomasti pykiviä ihmisiä.

Haluavatko Brysselissä turvallisesti elelevät byrokraatit, että Kreikasta (Libyasta, Marokosta ..) Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä on avustettava loputtomiin aluerajojen ylityksessä?

Maailmassa on paljon alueita, joissa alueen omat resurssit eivät kykene elättämään kaikkia ihmisiä – on lähdettävä hakemaa uusia alueita. Haluavatko EU-alueen maiden hallitukset, että päädymme tilanteeseen, että maidemme kyky turvata kelvolliset elinmahdollisuudet (tärkein: ruoka) hiipuu.

*

https://demokraatti.fi/euroopan-rajavirasto-frontex-on-peitellyt-kreikan-rannikkovartioston-laittomuuksia/

29.7.2022

Euroopan rajavirasto Frontex on rutiininomaisesti peitellyt Kreikan rannikkovartioston laittomuuksia tietovuodon mukaan.

Kreikan rannikkovartiosto on säännönmukaisesti puskenut maahantulijoita takaisin Turkin aluevesille, vaikka heidät pitäisi tuoda Kreikkaan.

Frontex on esimerkiksi lopettanut valvontalennot Aigeianmerellä, jotta he eivät näkisi Kreikan tekoja eivätkä joutuisi näin todistamaan laittomuuksia.

Luottamuksellinen 129-sivuinen raportti vuodettiin muun muuassa saksalaiselle Der Spiegelille ja ranskalaiselle Le Monde-lehdelle.

 

Ratikoita

Parhaillaan TV3 aamustudiossa asiantuntijoineen selvittää millä keinoilla saataisiin autoliikennettä vähennettyä. Ilmeisesti puhutaan yksityisestä autoliikenteestä ja sen kaikesta pahasta, jota se tuo tullessan. Pitäisi keksiä jotain muuta, kun polttoaineiden hurja korotuskaan ei tunnu auttavan.

Nyt näistä asiantuntijoista joku keksi, että pakotetaan ihmiset käyttämään ratikoita, se tuntuu olevan melko tehokas liikennemuoto. Sen käytöllä saadaan vähennettyä yksityistä autoilua ja todennäköisesti sitä suurta autokantaakin. Samalla säästetään luonnonvaroista kalliit polttoaineet.

Hyvä, hyvä aletaan vaan kulkea ratikoilla, täällä maaseudulla ei ainakaan kilju kisot. Ei myöskään törmäile muihin liikennemuotoihin, kun yksyisautotkin on suurinpiirtein romutettu.

Ne viisaat antavat yleensäkin hyviä neuvoja, niiltä vaan tahtoo unohtua monesti se, miten niitä neuvoja sovelletaan.

Antaa hevosen surra, sillä on isompi pää.

Kyllä se sanonta, että tieto lisää tuskaa pitää kutinsa ainakin omalta kohdaltani, kun vielä tovi sitten kahlasin läpi kaikki lehdet ja kotimaiset  mediakanavat, saadakseni vajavaisen pollani märkiin puruhin kuivaa kutteria tilalle.

Mutta kun tämä tiedon nälkä teki minusta entistä sairaamman, mitä enemmän sitä ahmin ”kitusiini”, niin se, mikä minut pelasti joutumasta lopullisesti kroonikkojen osastolle ja sitä kautta oikosääristen patjaljoonaan oli, että pistin ”pikkujättiläiseni” kannet kokonaan kiinni ja nyt voin taas hengittää ilman tiedon tuskaa.

Sivuutan kaiken sotaankin liittyvän vähääkään omantunnon tuskaa tuntien ja politiikkaan en koske kirjoittajana ja kommentoijana enään pitkällä tikullakaan ja senkin lupauksen tein, että kansalaisvelvollisuuttani en tule enään kuuna päivänä noudattamaan, pitäköön tunkkinsa.

Eikä ole sitäkään vaaraa että tulee aivopestyksi näiden totuuden torvensoittajien sävellyksiltä, kun sulkee korvansa heidän nuotistoiltaan.

En tarvitse politiikkaa mihinkään ja tyydyn siihen mitä ”ylhäältä annetaan” , sillä niin kauan minä tramppaan tämän kylän raittia kun ken…..jalkani pohjat kestää……

Minulle on yks`hailee kuka eduskunnassa istuu tai ”kenellä siellä seisoo” muukin kuin järki  ja luotan maalaisjärkeen silloinkin ja etenkin silloin, kun sen käyttö eduskunnassa kielletään.

Emäntähän meillä sen viimeisen sanan sanoo ja tiekartan piirtää ja rakkautta on piisannut, eikä olla oltu joka risahduksesta lusikoita jakoon laittamassa, eikä ole minun tarvinnut ulkolaisia monarkkeja ihailla, kun oma kuningattar on kainalossa.

ps. palaan astialle, hymyillään kun ta-va-taan ja muistakaahan vielä maski.