Kivikylänssäkin on aika mukavaa, jos asuu Hesan Krunikassa tai Skattalla, kävelee töihin ja ajelee työpäivän päätteeksi fillarilla vanhan kätilöopiston kulmille Kumpulan siirtolapuutarhaan. Hoitaa puutarhaa, grillaa, käy saunassa ja uimassa. Menee mökkiinsä ja vetää peiton korviinsa.
Jotkut pakkaavat vain viikonloppuisin tai kesälomillaan autonsa täyteen ja ajavat hermoillen tänne Näsijärven, Pyhäjärven rannoille tai Saimaan ruuhkakesään.
Minä hypäsin välillä paattiin ja ajelin Pihlajasaareen työpäivän päätteeksi tai kokemaan verkot Sipoon selälle – merelle.
No ei tämä täällä lätäkön vieressä, harjun kupeessa, mäntymetsien keskellä, aurattujen teiden vieressä eläminen nyt hassumpaa ole, kun kaupaankin voi mennä kävellen kelillä kuin kelillä.
Sai siitä periferiassa, 12 km Porvoon keskustasta, yksityistien päädyssä, meren rannassa, lumen ja jään keskellä, metsän siimeksessä, katuvalottoman 3 km:n, kaupattoman ja parin mukavan naapurin kanssa elämisestä ihan riittävästi vuosien kokemusta toisenlaisesta elämästäkin.
Aikansa kutakin sanoi…