Tamperelainen: Vihreämmin verkossa

Koska rakastan kierrätystä, kierrätän tähän nyt viikko sitten julkaistun mielipidekirjoitukseni Tamperelaisessa, jossa viittaan pohjana Jouko Hammarin aiempaan mielipidekirjoitukseen. Jouko oli asian ytimessä ja katsoin hyvän aloituksen ansaitsevan jatko-osan.

Lukijalta: Vihreämmin verkossa – ”Merkittävä osa pyörii fossiilisella energialla”
22.1.2022 17:30

Jouko Hammar kirjoitti 19.1. Tamperelaisen Lukijalta-palstalla tärkeästä asiasta, nimittäin Internet-palvelujen hiilijalanjäljestä. Olen ehdottomasti samaa mieltä: asia ansaitsisi näkyvämpää keskustelua. Itse myös tällaisia palveluja työkseni hankkivana, olen tutustunut aiheesta tehtyyn tutkimukseen.

Huonot uutiset ovat, että Jouko on oikeassa: merkittävä osa verkosta pyörii fossiilisella energialla. Hyvät uutiset ovat, että poikkeuksiakin on ja isossa kuvassa suunta on parempaan päin. Useat kansalaisjärjestöt seuraavat kehityksen tätä puolta ja esimerkiksi Greenpeacen julkaisemat Oil in the Cloud -raportit ovat mielenkiintoista luettavaa.

INTERNET-PALVELUISSA on länsimaissa kolme suurta: Google, Microsoft ja Amazon. Googlea voi pitää suunnannäyttäjänä, sillä he ovat jo parin vuoden ajan kelpuuttaneet vain uusiutuvaa energiaa datakeskustensa toimintaan. Etenkin yrityspalveluita tarjoava Microsoft on pienellä takamatkalla, mutta suunta on oikea ja nykytilaakin voi pitää vähintään tyydyttävänä.

Ongelma on listan kolmas, sillä Amazon-verkkopalveluissa fossiilisen energian osuus on massiivinen, eikä asiaa auta heidän aktiivinen strateginen yhteistyönsä hiili- ja öljyteollisuuden kanssa.

Paine on tosin kohdistumassa heidänkin suuntaan yhä enemmän ja muutosta parempaan voidaan toivoa tapahtuvan.

MITÄ ME SITTEN voimme tehdä? Mielestäni organisaatioiden tulisi ottaa huomioon ilmastojalanjälki ostaessaan verkkopalveluita. Erityisen tärkeää tämä on julkisten toimijoiden osalta. Ei ole mukavaa todeta, että esimerkiksi Yle Areenaa pyöritetään edellä mainitun hiilivoimajätin palveluilla.

Myös moni muu näkyvä yritys on valinnut saastuttavamman palveluntarjoajan. Koska asiaa ei pidetä oleellisena, eikä yleisöä aihe suuremmin kiinnosta, ei asialla nähdä olevan merkitystä. Asian ratkaisu kuitenkin on missäs muuallakaan kuin meidän kaikkien käsissä.

Vaatikaamme vihreämpää verkkoa.

Kyuu Eturautti
tietoturvapäällikkö
Tampere

Citypellejä kiinnostaa vain petojen suojelu – muista uhanalaisista ei väliä, jos sen vuoksi pitää joku peto poistaa

https://yle.fi/uutiset/3-12291247

”Pian selviää, metsästetäänkö Kuhmossa kokonainen susilauma tänä keväänä vai ei – ampumispäätös on herättänyt paljon kysymyksiä”

Kaikenlaiset citysuojelijat ja liitot ovat nostaneet älämölön Kuhmon susilaumasta – ja toki kaikista susien kaatoluvista.

Susia on Suomessa ja Venäjällä likimain vajaat 50 000 eläintä.

Venäjän ja Suomen sudet ovat samaa lajia ja samaa kantaa keskenään.

Siksi susi ei ole Suomessa alkuunkaan uhanalainen – paitsi kehä-kolmosen sisäpuolella, missä ne tapetaan heti.

Kuhmossa ja Venäjän Karjalassa elää yhteensä runsaat 3000 metsäpeuraa ja se on erittäin uhanalainen.

Susi on merkittävä uhka metsäpeurakannan säilymiselle.

On se ihme, että citysuojelijat suojelevat hysteerisesti sutta, mutta eivät piittaa potaskaakaan metsäpeurasta, minkä kanta Kainuussa on romahtanut susien takia.

Kannan romahtaminen saatiin pysäytettyä vasta, kun Kainuun susikanta puolitettiin, mutta se ei ole riittänyt kannan elpymiseen.

Tämän lauman kaataminen lisää metsäpeurakannan toipumismahdollisuutta ja siksi on tarpeellinen.

Finnairin lentopisteet- yritysten maksamat lentopisteet omaan käyttöön on kavallus

Paljon julkisuutta saanut Tytti Yli-Viikarin kavallustuomio pelästytti varmasti koko yritys-poliitikkomaailman businesslentojen käyttäjät housut kintussa.

Tämä on ollut sellainen yleisesti käytetty yritysjohdon ja varmasti myös jopa virkamiesten käyttämä tapa(etu) eli työnantajan  maksamista matkoista saadut lentopisteet on käytetty omiin privaattimatkoihin.

Kukahan tämän selvittää. ”Lööppipommi” vailla vertaansa ?

Tytti Yli-Viikarin sakot 1 680 euroa – Kotimaa – Ilta-Sanomat (is.fi)

https://www.finnair.com/fi-fi/finnair-plus/ansaitse-ja-k%C3%A4yt%C3%A4-finnair-plus–pisteit%C3%A4

 

Nyt on ”taivas” maan päällä rokotevastustajille ja foliohatuille

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/02a90a45-d178-4075-a044-da18d6aba7af

”Eurooppalaiset koronakieltäjät perustivat ”Vihreän paratiisin” Paraguayhin – ”Turvaa 5G-verkolta ja pakkorokotuksilta””

Taas on perustettu uusi uskonlahko näiden nykyisten ”uskovaisten” taivaaksi.

Sinne vaan kaikki rokotevastaiset ja salaliittouskovaiset sekä 5-G hysteerikot autuuteen ja sitten lopuksi kuolemaan koronaan.

Teveydenhuolto on lapsenkengissään eikä rokotteita tai lääkkeitä tautiin ole.

Toki kaikenlaisia huuhaa-hoitoja tarjjotaan, mutta uskokoon, kuka haluaa.

Saattaa tällekin tulla samanlainen loppu kuin muille vastaaville tähän asti…

 

Vihreä hulluus johtaa katastrofiin – sähköstä on palattava fossiilisiin

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/dieselvetureita-kaivetaan-naftaliinista-euroopassa-sahkon-rakettimainen-kallistuminen-syo-sahkovetureilta-kannattavuuden/4c6ac932-702c-4afb-b731-efb27177b535?ref=iltalehti:3b8b&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=almainternal&utm_campaign=kiintea_tekniikkatalous_ohjausboksi&utm_content=ohjausboksi

”Dieselvetureita kaivetaan naftaliinista Euroopassa – sähkön rakettimainen kallistuminen syö sähkövetureilta kannattavuuden”

Sähkön hinta nousee rEuroopassa aketin lailla ja nousu vain kiihtyy ydinvoimaloiden sulkeutuessa.

Tämä johtaa sähkön hinnan kallistumiseen Suomessakin, joten Olkiluoto 3:n lisäksi tarvitaan pikaisesti päätökset Loviisan yksiköiden jatkokaudesta ja seuraavien hankinnasta.

Valitettavasti ”vihreä” hulluus estänee tässäkin tilanteessa järkevät ratkaisut, koska terve järki ei ”vihreydessä” todellakaan loista.

Raatteen tie/talvisota.

Kun tässä luin tuon tuon kirjan; ”Raaka Raatteen tie”.
Vaikken yleensä näitä sotablogeja harrasta mutta kun tuo Raatteen kylä sekä Raatteen tie minulle todella tuttuja oivat, samoin kuin Juntustanta; Arolan tila, jonka isäntäparin, Helena ja Eero Arolan, vuosien saatossa olin oppinut tuntemaan, asia kiinnosti, koska
Eeron äiti oli ensimmäinen Juntusrannassa, joka havaitsi neuvostoliittolaisten tulon.
Uusi asia minulle oli myöskin juntusrantalaisten vankka kommunismi.
Siitä sitten lähdin kertailemaan talvisodan historiaa.
Näilläkin sivustoilla on esitetty historiallisesti väärää tietoa mm eversti Tuomposta.
Tuompo ei komentajana toiminut Suomussalmella, vaan oli Pohjoisen Suomen ryhmän komentaja.
Suomussalmella toimivat komentajina elvl P Susitaival, äärioikeistolainen upseeri, sekä Ev E Siilasvuo.
Kiantajärven yli joti paljon käytetty talvitie, jonka molemmat komentajat kyllä tiedostivat; neuvostoliittolaiset vaan pakenivat niin nopeasti, ettei suomalaisilla ollut mahdollisuuksia pysyä vauhdissa mukana.
Juntusranta saavutettiin ja Raatteen tien taistelut saatettiin loppuun.
T Keskisarjan teos on siksi poikkeuksellinen, että vaikkei sotakirjallisuus kiinnostaisikaan; uskallan silti tarjota sitä suomalaisena historiantutkimuksena, vähintäänkin.

Aamun pläjäys

Aura-auto vetää ”koko tien lumet” pihalle ja autojen eteen…siitä koirat ulos mukaan ja lumikola heilumaan. Urakan johtaja ”miukulikissa” katselee ikkunasta ja antaa ohjeita…lämpimässä on hyvä mouruta. Pöperöt koirille ja kissalle. Sama platoona oli nukkunut viime yön minun vieressä, koirat lattialla pehmusteiden päällä ja kissa meikän päällä, vaikka kääntää kylkeä se änkee aina peiton päälle makaamaan.

Kissalle tuli hommatttua Lidlistä aktivointialusta, siinä on erilaisia tunneleita (pieniä, ei mahdu itse sisään) sekä syvennyksiä ja mutkia. Kun sinne laittaa kuivaruokaa eri kohtiin joutuu eläin ratkomaan miten ne herkut saa sieltä. Välillä kissa on tullut naukumaan vierelle ja ohjannut laitteen luo jotta laitan sinne herkkuja että pääsee ratkomaan kuinka ne sieltä saa. Tämä on aina muutenkin mukana asentamassa, saunassa ja vaikka imuroimassa mukana.

Karvat taitaa viihtyä hyvin 👍

Mirrin metkut jatkuvat.

Tässä eilispäivänä katselin kun vanha Mirri ilmestyi pihaan ja alkoi vaatimaan herkkuja. Ensimmäisen pateepakkauksen kun avasin ja pudotin maahan,alkoivat molemmat sulassa sovussa aivan sovussa syödä samaa pateeta. Sitten lisäsin toisen ja jo vanha Mirri siirtyi sitä käsittelemään; sellainen sopu kahdella aikuisella kollilla.
Edelleenkin se Mirri tapojensa mukaan käy aina aamuvarhaisin kanssani lehdenhaulla, tekee (vahtii) lumitöiden tekemisiäni, siis on läsnä aina ja kaikissa lumitöissäni ynnä pihahommissani. Uskomaton kissa.

Elettiin niukasti, mutta elämä itsessään oli rikasta.

Nykyään lapset pyritään suojelemaan kaikelta ”pahalta”, mikä saattaisi olla haitallista heidän myöhäisemmälle kehitykselle ”normaaliksi” aikuiseksi, eli elävät kuin pumpulissa. ( poislukien netti )

Minun lapsuudessani meidän annettiin elää ikäänkuin ”pellossa”, leikkineen ja kiusaamisineen, eikä vahdittu joka askelta, siitä meille kertyi terve itsesuojeluvaisto oman kokemusperäisen opin kautta.  Siinä tuli myös ruumiinkulttuurin tukeva terveydellinen pohjatyö tehtyä kuin huomaamatta, kun auringonnoususta auringonlaskuun juostiin ja hypittiin ja kiipeiltiin pää kolmantena jalkana ja välillä lähes pää kainalossa. Mutta siitä olen vakuuttunut, että meistä kasvoi valtaosin kuitenkin tai ehkä siitä johtuen tervepäisiä aikuisia ( itsestäni en ole varma ), kun normaalit asiat hoidettiin tinkimättä, muuten elettiin kuin ”pellossa”.

Monasti sitä näin eläkeukkelina ajattelee, että olihan ne leikit aika rajujakin ja vaarallisia ja  niissä oli hengenkähtökin lähellä näin myöhemmin arvioitaessa.

Usein olen ihmetellyt nykyisten lasten ja nuorten tietämättömyyttä, että mistä ruoka tulee pöytään ja kuinka ja mistä se tuotetaan.

Itselleni kuului yleensä mukulana se kun sika tapettiin, niin minut pestattiin verenvatkaajaksi kun sialta kurkku aukaistiin, ettei päässyt hyytymään.  Joten useasti olen katsellut sikaa silmästä silmään, kun toiselta elonliekki samuu.

Porsittamisetkin tuli tutuiksi nöösinä, kun emakot synnyttivät porsaita ja naapurin ison talon renkipoika oli ”päästäjänä” ja aina kun ulos putkahti epänormaali mottipää, niin renkipoika sen heti löi hengiltä viereiseen betoniseen juomakaukaloon.  Se oli sitä elämää.

Olen kiitollinen että olen sen ikäinen kuin olen ja saanut elää lapsuuteni 50 luvun suomessa ja kun seuraa nykyisten lasten kasvuympäristöjä turvattomuuksineen ja uhkineen ja kiireineen elintason oravanpyörässä. niin en yhtään ihmettele että suuria sairaaloita ja kuntouskeskuksia rakennetaan heidän mielenterveytensä hoitamiseksi, mutta se on vain laastaria, kun kaikkinainen turvattomuus ja ”kilpajuoksu” pärjäämisen kyynärpäätaktiikoissa imee voimat ja kun tulevaisuudennäkymät pelottavat.,