Suomi on maailman metsäisimpiä ja soisimpia maita, johon maahan pitää tuoda haketta

Puuta käyttävät energiayhtiöt tekevät nyt hartiavoimin töitä varmistaakseen raaka-aineen saatavuuden.
Koska turpeen alasajo on ollut ennakoitua nopeampaa ja toimitusketjujen pitää toimia varmasti, joudutaan turvautumaan myös tuontihakkeeseen. Hallituksen päättämä turpeen veronkorotus ei kerää energiayhtiöiltä päänsilityksiä.

Lännen media kysyi energian saatavuudesta viideltä eri puolilla Suomea toimivilta ja puuta käyttävältä energiayhtiöltä.
Energiayhtiöt joutuvat nyt miettimään raaka-ainepalettiaan ja sen kestävyyttä aiempaa tarkemmin.

Suomen johtavan turvetuottajan Vapon ennusteen mukaan energiaturpeen kysyntä laskee puoleen jo vuoteen 2025 mennessä, kun verokanta ja päästöoikeuden hinta kiihdyttävät turpeenalasajoa. Sanna Marinin (sd) hallitus nosti turpeen verotusta vuodenvaihteessa.

Suomi on maailman metsäisimpiä ja soisimpia maita, johon maahan pitää tuoda hakepuuta ulkomailta.

Tämmöisern luulisi kuuluvan tuhannen ja yhden yön satuihin, mutta kiitos vihreän politiikan, on valitettavasti totta.
——————————
Blogin lähteenä olen käyttänyt Lapin Kansan 25.1.2021 artikkelia ”Hakkeen tuontiin jouduttu jo turvautumaan”.

17 vastausta artikkeliin “Suomi on maailman metsäisimpiä ja soisimpia maita, johon maahan pitää tuoda haketta”

  1. Suomen metsissä ei kasvateta erikseen energiapuuta vaan energiaksi käytettävä puu on hakkuiden, metsänhoidon ja metsäteollisuuden sivutuotetta.
    56 prosenttia Suomessa käytetystä puusta päätyy energiaksi ja loput tuotteiksi.
    Energiapuuna käytettävät hakkuiden sivutuotteet ovat hakkuu tähteitä, pienpuuta, kantoja, kuorta, purua, haketta ja teollisuudelle soveltumatonta puuta.
    ———————————————-
    Lähde: sama artikkeli kuin avauksessa.

  2. Turvekäytössä soiden pinta-ala sama kuin Espoon pinta-ala
    Turvekäytössä olevien soiden pinta-ala on ollut 60 000 (600 km²) hehtaaria. Sama kuin pienen Toholammin pinta-ala, 61 700 hehtaaria (616.9 km²).

    Suomen koko 10 miljoonan hehtaarin suopinta-ala on suurempi kuin Unkarin 9,3 miljoonaa hehtaaria tai Portugalin koko pinta-ala 9,2 miljoonaa hehtaaria.

    Vapon mukaan turveala on pienentynyt kesällä 2020 samaan pinta-alaan kuin Espoon pinta-ala 31 200 hehtaaria (312 km²).

    Suomen soiden energia 1 100 miljoonaa öljytonnia
    Turvevarojemme energia vastaa 1 100 miljoonaa öljytonnia — kaksinkertaisesti Pohjanmeren öljyvaroihin verrattuna.

    Nyt olemme käyttäneet suovaroista turpeen nostoon 0,6 prosenttia, 660 000 öljytonnia.

    Jos haluamme hyödyntää vuosittaisen suoalan kasvun, voisimme 2,7 kertaistaa pinta-alan 1 782 öljytonnia vastaavaan määrään.

    Turvevarojemme energia vastaa 1 100 miljoonaa öljytonnia — kaksinkertaisesti Pohjanmeren öljyvaroihin verrattuna.
    Tällöin käyttäisimme vain vuosittaisen kasvun, emmekä koskisi turvepääomaan.

    Jos turvetuotantoalue on kolme metriä syvä, sitä voidaan kerätä 500 – 700 kuutiometriä hehtaaria kohden vuosittain 30 – 40 vuotta.

    Turve uusiutuu millin vuodessa
    Luonnonvarakeskuksen (Niko Silvan ) mukaan sammal kasvaa vuodessa sentin, mistä muodostuu milli vuodessa lopullista maatunutta turvetta.

    Silvanin ilmoittama luku vastaa 35 000 m² turpeen kasvua vuodessa. Muut arviot ovat 40 000 m² ja jopa suurempia.
    ——————————————-
    Lähde: Maaseutumedia 20.1.2021, artikkelin otsikko ”Suomen suojeltujen soiden pinta-ala sama kuin Tanskan koko pinta-ala.”

  3. Sumutusta, esimerkiksi kannot eivät enää kelpaa ja se energiapuu mätänee pinoissa (aumoissa) teiden varsilla metsässä. Mikähän poliittinen taho yo. käsitystä markkinoi.

  4. Kaikkia näitä energia muotoja on maan sisällä mutta onko syynä vaan se että jotkut maat myy kumpaakin huomattavsti halvemmalla
    Siksi ne kotimaiset jää ja tilalle ostetaan ulkomaista kuten vileenin sulo sanoisi emmää muuten mutta sain halvalla terv tepivaari

  5. Suomi oli maailman suurin turpeen tuottaja vuonna 2005. Suomen osuus koko maailman energiaturpeen tuotannossa oli yli 50 prosenttia. U.S. Geological Surveyn mineraalivuosikirjan mukaan vuonna 2005 turvetta tuotettiin energiaksi vain Euroopassa. – Wikipedia-artikkeli otsikolla ”Turpeentuotanto”.

  6. Pentti Tuominen: ”Sumutusta, esimerkiksi kannot eivät kelpaa ja se energiapuu mätänee pinoissa (aumoissa) teiden varsilla metsässä. Mikähän poliittinen taho yo. käsitystä markkinoi.”

    Jos tuo pitää paikkansa, eiköhän se ilmene lähipäivinä Lapin Kansan mielipidesivulla.

  7. Eihän tuossa hakkeen tuonnissa ole mitään järkeä, jos se on sidoksissa siihen, että turpeen vähenevä käyttö sen estää. Joku yhtälössä mättää, koska tien pientareilla sitä energiaa makaa pinoittain.
    Nyt hyvänä talvena maa on roudassa, eikä sekään estä energiapuun noutoa metsistä.
    Eli mikä on perussyy ? Ja mikä on ratkaisu ? Vai onko turvetta ajettu pelko edellä liikaa alas ?
    Eli mitä pitää tehdä ja kenenkä ?

  8. Imagopolitiikka on politiikkaa näyttävimmillään.

    Tottakai turpeesta pitää päästä eroon polttoaineena, mitä nopeammin sen paremmin. Mutta nopeus on kaikki kaikessa: jos se tehdään niin nopeasti että päästöt kasvavat, se on liian nopeaa. Se pitää tehdä sillä vauhdilla jolla päästöt pysyvät kurissa.

  9. Turvetta ajetaan alas ideologisella hysterialla.
    Suot kasvavat turvetta enemmän kuin sitä käytetään, joten vastustuksen perustelut ontuvat.

    1. Ja turpeen nostoko onkaan ongelmatonta; meidän järvillämme turveteollisuus näkyy selkeästi, siksipä seudullinen vastustus on merkittävä.
      Turveteollisuus tulisi nähdä yhtä järjettömänä kuin soiden ojitus ja metsänkylvö. Näistäkin asioista on seudullamme kosolti kokemusta.
      Lapin kansa ei liene ainut oikeamielinen julkaisu, eikä kaikki viisaus ympäristön suhteen käsittääkseni asu Lapin läänissä.

      1. Haketta varmasti riittää, jos se otetaan tehokkaasti käyttöön.

        Olen aikaisemmin sanonut, että ne turvesuot, jotka ovat nyt käytössä entistettäisiin takaisin järviksi ja käytetään sen alueen turve pohjiaan myöten hyödyksi lisäämättä pinta-alaa.
        Vaikka turve on ”uusiutuva” , sen uusiutuminen kestää tuhansia vuosia käytettäväksi.
        Jos joku on koskaan käynyt ojitettujen turvesoiden läheisillä järvillä, on sokea, ellei ruskeaa humuspitoista vettä näe.
        Samoin avohakattu istutettu metsä, jo aikaisemmin kertomani mukaisesti on täydellistä järjen köyhyyttä, koska luonto osaa istuttaa tehokkaammin puut sinne, missä ne parhaiten itävät ja kasvavat ja ihminen osaa niitä harventaa.
        Kynityillä turvesoilla metsä ei kasva, se on tutkitusti todettu.

  10. Vapon edustajan mukaan turvetta on tehokkaampi tuottaa kuin energiapuuta.

    TURVE Suomi on maailman soistuneimpia maita. Maapinta-alasta on turvemaita ja soita lähes kolmasosa eli 9,08 miljoonaa hehtaaria. Turpeesta on tullut kuitenkin kansakunnan pahimpia mörköjä ja sen alasajo on vauhdissa.

    Taustalla on YK:n ilmastoraportti, joka on nostanut esiin vaatimukset turpeen energiakäytön lopettamisesta. Vastatuulta riittää myös tavallisten kulkijoiden keskuudessa. Syntilistan kärkeen on nostettu se, että turve katsotaan ilmaston kannalta haitalliseksi polttoaineeksi. Maalajin haitoiksi listataan myös uusiutumattomuus sekä turpeen tuotannon vaikutus vesistöihin.
    —————————————–
    Lähde: Päivänlehti 12.2.2020, artikkelin otsikko ”Onko syntilistan kärjessä oleva turve hyvä vai asia? -”Me olemme ja pysymme asian ytimessa”, teksti Anne Anttila.

    Mainittu artikkeli on melko pitkä ja ainakin minun silmääni varsin kattava. Otin artikkelista vain tuon y.o. pätkän, koska siitä ilmenee tuon IPCC:n rooli tässä turvevastaisuudessa.

    Minusta tuo ilmastohössötys on lähtenyt täysin lapasesta, ja syynä ei ehkä niinkään ole IPCC:n raportit vaan median dramatisoinnit noiden raporttien ”uutisoinnissa”. Tämä näkemys on syntynyt kun olen lukenut sivun jos toisenkin ilmastonmuutokseksesta (siis ssinä mielessä kuin media sitä meille markkinoi) puolesta ja vastaan. Viimeisin lukemani, sanoisiko tietopaketti, kyseisestä aiheesta on Eija-Riitta Korholan 2020 julkaisema kirja ”Ilkeitä ongelmia, tarinoita politiikasta”, mikä oli minusta varsin asiallinen teos.

  11. Vihreät kertovat pontevasti, että Taloustutkimuksen mukaan 99 prosenttia suomalaisista kannattaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Tietenkin kannattaa, mutta ei niitä järjettömiä ilmastotoimia, mitä vihreät Suomessa ajavat. Kansa ei sentään kaikkea niele.

    Vihreät väittävät, että heidän energiapolitiikkansa ei lisää riippuvuutta tuontienergiasta. MTV3 uutisoi juuri: ”Turvetuotannon kurittaminen johti puuhakkeen tuontiin ulkomailta”.

    Turvetuotannon alasajo pikavauhdilla aiheuttaa suunnattomia ongelmia Suomen huoltovarmuudelle ja se on korvattava tuontienergialla, koska korvaavaa energiaa ei saada tilalle kiireen takia. Kun kaukolämmön tuotantoon käytetyn turpeen osuus on noin 40 prosenttia, puhutaan merkittävästä polttoaineesta.

    Kotimaisuutensa ansiosta turve olisi pidemmällä aikajanalla ollut järkevä vaihtoehto kaukaa tuoduille uusiutumattomille fossiilisille polttoaineille, kuten öljylle tai kivihiilelle. Sitten vasta kun korvaavaa uusiutuvaa kotimaista bioenergiaa saadaan tarpeeksi ja järkevällä hinnalla tilalle, siirrytään sellaiseen.

    Turpeen kurittaminen verotuksella ja nopea käytön alasajo aiheuttaa järkyttäviä miljoonainvestointeja voimaloihin ja vaikuttaa tietenkin sähkön ja kaukolämmön hintaan.

    Maailmalla turpeen kysyntä vain lisääntyy ja turvetta käytetään myös maataloudessa, kompostoinnissa, kasvihuoneissa ja jopa ihonhoidossa.

    Turpeen alasajon takia Vapo on myymässä Nevelin turve- ja kaukolämpötuotantoa ranskalaiselle Ardianille. Tällä kaupalla suuri osa kaukolämpötuotannosta siirtyy ”carunatyylillä” ranskalaisten haltuun – taas hinnat nousevat ja sinä maksat! Tätä on vihreä energiapolitiikka, joka ei ole kestävää kehitystä.

    Vihreässä ilmastopuuhastelussa ei sivuvaikutuksia huomioida, siksi sitä voidaan nimittää kiilusilmäiseksi ilmastopolitiikaksi. Hiilidioksidipäästöjä ajetaan alas sarvikuonotaktiikalla, jossa törmäyskurssilla on suomalainen teollisuus, huoltovarmuus ja kansalaisten arki.

    Onko koronan vaikutuksia huomioitu päästövähennyksissä? Onko noteerattu lentoliikenteen ja liikkumisen vähenemistä? Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttama talvien lämpeneminen on vaikuttanut päästöihin valtavasti, koska lämmittämiseen ei mene niin paljon energiaa kuin kylminä talvina.

    Olemmeko jo todellisuudessa ylittäneet CO2-vähennystavoitteemme?

    Ilmastonmuutoksesta pitää keskustella neutraalisti, ilman vihreää hapatusta. Ilmastokeskustelu pyörii aivan liikaa tunnetasolla.

    Kalliiksi käy eläminen Suomessa, kun moraaliposeeraavat poliitikot käyttävät ilmastonmuutosta keppihevosena korottaakseen veroja ja maksuja. On itsestään selvää, kun ”riippumattomat tutkijat” pauhaavat ilmastonmuutoksesta valtamediassamme, niin uskottavuus katoaa.

    Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikka kaipaa nyt järkevää keskustelua. Tämän kokoluokan asiaa ei voi jättää vihreän ideologian jyräämäksi, kun lisäksi apupuolue keskusta ja muu vasemmisto sallii kaiken. Se olisi Suomelle tuhon tie!
    —————————————–
    Lähde. Ilkka-Pohjalainen 1.12.2020, artikkelin otsikko ”Lukijoilta: Vihreää ilmastopolitiikkaa ei kansa hiiltymättä niele”.
    Teksti Jukka Mäkynen PS:n kansanedustaja Vaasasta.

  12. Taitaa olla Keskusta, joka eniten vastustaa turpeen nopeaa alasajoa. Samoin Kokoomus. Ps:llä ei vaikutusvaltaa lähimainkaan muuhun kuin melskaamiseen vihreiden agendasta.
    Tämän tosiasian saa hallitus vielä pöydälleen aikataulun vuoksi.

  13. Minusta kaikki puoluekannasta riippumatta, jotka vastustavat turpeentuotannon nopeaa alasajoa, ovat järki-ihmisiä. No, se on minun mielipiteeni, mutta semmoinen se on.

  14. Turvetuotannon humuspäästöt ovat keksitty juttu
    ”Turpeen vastustamiselle ei mitään perusteita”, sanoo Tapio Salminen. Hän ajautui aikanaan turpeen pariin tutkiessaan Piensaimaalla sinilevää. Turvetuotanto oli syytettyjen penkillä, mutta Salminen totesi anlayyseissään, että suursuon osuudella ei ollut mitään merkitystä sinilevän muodostumiselle.

    Turve on valtava hiilinielu, jota ei lasketa nieluksi.

    Suomen pinta-alasta on 30 prosenttia soita. Turvetuotannon osuus ojitetuista soista on yksi prosentti, kaikista soista 0,6 prosenttia. Yleinen käsitys on Salmisen mukaan, että tuotannon osuus on kymmeniä prosentteja suoalasta.

    Jos turveala ajetaan alas, se ei enää nouse
    Tapio Salminen huomauttaa, että pääministeri kantaa huolta esimerkiksi sellutehtaan alasajosta ja murehtii kymmenistä työpaikoista.

    Turvealan tuhansista menetetyistä työpaikoista tulisi Salmisen mukaan myös kantaa surua.

    Salminen fundeeraa, että jos turvetuotanto ajetaan alas, ammattitaito katoaa, kalusto tuhotaan ja myydään. Osaaminen katoaa.

    Kukaan ei enää aloita alaa vuosikymmenen jälkeen uudelleen. ”Turvetta ei voi lyhyellä tähtäimellä korvata kuin kivihiilellä, öljyllä ja maakaasulla.”

    Kriisitilanteessa ollaan Venäjän energian armoilla. Venäjältä tulee yli 60 prosenttia tuontienergiasta. ”Tämä on järjetön tilanne, koska tämä ei perustu minkäänlaisiin tosiasioihin”, Tapio Salminen kertoo.
    ——————————————–
    E.o. Lähde: Maaseutumedia 1.9.2020 otsikolla ”Turvetuotannon humuspäästöt vailla totuuspohjaa – turveviha on hallituksen ideologinen kohtalon kysymys”.
    —————————————————————————————-
    Mistä tässä järjettömyydessä on perimmältään kysymys?
    Pääministeri ja avainministerit eivät yksinkertaisesti hallitse talousasioita? Ne ministerit, jotka hallitsevat, eivät uskalla sanoa piilovihreälle Annika Saarikolle vastaan, koska feministit suuttuisivat ja muutkin vaikutusvaltaiset tahot suuttuisivat ja media tekisi vastaanpullikoijista polittiisia tai taloudellisia ruumiita, luultavasti molempia.

    Joku silmänkääntäjä on lumonnut ministerit ja hallitus ajaa tämän vuoden aikana Suomen niin syvään suohon, ettei sellaisessa ole oltu edes Kaarle-herttuan aikana!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *