Ruotsin puolustusvoimat valmiina Pride-puolustustaisteluun
Svenska Dagbladetin etusivua koristaa Ruotsin asevoimien koko sivun mainos, jossa yksi sotilaista kantaa sateenkaarilippua sotilaallisesti pukeutuneiden ja varustettujen kollegojen vieressä.
Kuvassa on 4 asepukuista henkilöä, joista kolme kantaa asetta ja yksi sateenkaarilippua.
– Puolustamisen arvoinen lippu. Puolustamme ihmisoikeuksia, kaikkien yhtäläistä arvoa ja oikeutta elää haluamallaan tavalla.
Ruotsin Puolustusvoimat ovat olleet mukana LGBTQ-asiassa useita vuosia, ja kampanjaa käydään myös sosiaalisessa mediassa, kertoo puolustusvoimien tiedottaja Therese Fagerstedt.
Puolustusvoimat ei vielä ole saanut kampanjaansa koskevaa kritiikkiä mutta on täysin valmistautunut puolustustaisteluun. – Lähde verkkolehti Kansalainen.
Kuka Ruotsiin on hyökkäämässä?
Mikä maa tai valtio uhkaa Ruotsin LGBTQ- väestöä?
Eikö pääministeri Stefan Löfven enää muuta keksi hämätäkseen ruotsalaisia ja muita Ruotsin koronatilanteen superhuonosta hoitamisesta ja siitä, että Ruotsissa raiskataan ihmisiä toiseksi eniten maailmassa Etelä-Afrikan jälkeen, sekä siitä, että on kyseenalaista johtaako maata maan parlamentti vai uusruotsalaiset klaanipäälliköt ja muut järjestäytyneet rikollisliigat.
Kalliiksi on Ruotsissa tullut Olof Palmen ja muiden vaikuttajademareiden monikulttuuurisuusleikit kuin myös länsimaisen ”hyvisvaltion” esittäminen.
Pitäisi uskoa vähemmälläkin, että kaikki mihin kommunismi koskee, saa aikaan tuhoa ja raunioita, joilta raunioilta kuuluu vain orpojen itku ja leskien valitus.
Eipä Ruotsin tarvitse murehtia oikeista vihollisista kun eivät osaa edes omilla merialueillaan tunnistaa venäläistä sukellusvenettä.
Ja mikäs heillä, suomalaiset ovat puskurina niin suottakos he ryssistä välittäisivät kun ne ovat meidän murheemme.
Ehkä Ruotsia pitäisi uhata sotatoimilla, kun eivät suostu palauttamaan esi-isäimme kalloja.
Ehkä voisimme tyytyä vaihtokauppaan, jos saisimme Hullu-Kallen eli Kaarle Xll:n ja Hämeen vallanneen Birgen -jaarlin kallot tutkiaksemme, löytyykö sikamaisuuteen viittaavia piirteitä.
Kallot voitaisiin laittaa näytille luonnontieteelliseen museoon.
https://sverigesradio.se/artikel/7159526
https://www.kansalainen.fi/ruotsidemokraattien-akesson-ruotsi-on-sodan-kaltaisessa-tilassa/
Kansallismielisten Ruotsidemokraattien johtaja Jimmie Åkesson syyttää Ruotsin hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa rikollisuuden lisääntymisestä.
– Osa Ruotsia on tällä hetkellä sodan kaltaisessa tilassa. Kadut ja torit on jätetty rikollisjoukkojen hallintaan. Klaanien johtajat määräävät ammuskeluista, murhista ja kostoista, Åkesson kertoo Nyheter Idag-julkaisun mielipidekirjoituksessa.
Alas on vajottu
Nousu lienee mahdotonta, mutta ovathan Svenssonit muita älykkäämpiä ja parempia kuitenkin…
Ruotsin puolustusvoimien alasajo alkoi siitä hetkestä, kun miestenkin varustekassiin lisättiin hiusverkot.
Minua on pikku hiljaa alkanut jurppimaan oikein kunnolla tuo LGBTQ touhu. Se ei ole minulle ongelma, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista huolehditaan, vaan ongelma on tuon asian pakkosyöttö ja jatkuva rummutus asian ympärillä.
Ei mene päivääkään etteikö tuo asia ponnahtaisi silmille jostakin Suomen mediasta. Tälläinen jatkuva asian tyrkyttäminen saa minussa aikaan vain voimakkaan vastareaktion.
Muistanpa ajan, kun juna ei niin hiljaista miestä kuljetti. Olin suorittanut varusmiespalveluksen Suomessa ja matkalla Haaparannasta etelään päin. Olin ollut Ruotsissa töissä ennen armeijaa ja sinne olin menossa nytkin. Syy oli se, että Lapissa oli silloin huonosti töitä: suuret savotat olivat loppuneet ja Paasion hallitus oli tehnyt lehmästä tapporahan arvoisen petoeläimen ja isille ja isoisille maksettiin siitä, kun suurella vaivalla raivatut pellot kääräistiin pakettiin.
Paasio viittoili meille ”Mitä siellä työttömässä pohjolassa teette, tulkaa Etelä-Suomeen, täällä on töitä”. Puhe taisi kaikua kuuroille korville, koska meitinkin kylästä (väkiluku yli 300 henkeä) lähes kolmasosa väestöstä lähti – Ruotsiin, suurin osa perheellisiä. Ruotsissa oli paremmat lapsilisät ja vissiin leipä oli siellä muutenkin leveämpää silloin.
Mutta siihen junamatkaan vähän yli viisikymmentä vuotta sitten. Olin poikamies ja huoleton on hevoseton poika. Yhdellä asemalla junaan nousi ruotsalaisia varusmiehiä. En ollut uskoa silmiäni. Varusmiehillä oli hiuspalmikolla vuoratut pitkät hiukset. Ja muistaakseni ne, joilla kasvoi partaa, oli myös partakarvoja naamassa. Joltain vuoristorosvoilta ne näyttivät pikemminkin kuin armeijassa olevilta sotilailta. Näyttivät vähän myös semmoisilta velttovirtasilta. Taisin miettiä silloin, että jos noista pojista annettaisiin minulle ryhmä ja sanottaisiin, että alikersantti kouluttaa noista pojista sotilaita eikä sotilaan kuvia, olisin miettinyt että työmaa edessä.
Ehkä aika on hieman kultivoinut muistoja, mutta tuskinpa kovinkaan paljon.
Oli Ruotsi jo silloin aika lailla erilainen maa kuin Suomi. Perheellisiä suomalaisia kävi sääliksi. Elintaso oli kyllä hyvä, mutta ei ihminen elä yksin leivästä. Raskas työ vaatii raskaat huvit ja moni suomalainen perheenpää ryyppäili viikonloput, vaimot kerääntyivät yhteen pillittämään ja kertoivat: ei ymmärrä kieltä, lapsia haukutaan koulussa finnjääveleiksi, ja kaiken huipuksi omia lapsia ei saa kasvattaa niin kuin itse haluaa. Jos niille yrittää panna kuria, heti on oven takana opettaja ja sosiaaliviranomainen uhkailemassa, että nyt ollaan Ruotsissa. Jos vierasmaalaiset eivät osaa kasvattaa lapsiaan Ruotsin malliin, heillä on konstit opettaa – uhkailivat huostaanotolla.
Päätin silloin, että jos minulla on joskus perhettä, siirtolaiseksi en hevin lähde. En ainakaan Ruotsiin. Sen päätöksen olen myös pitänyt.
Muuten siellä oli hyvät oltavat, ainakin perheettömällä. Töitä oli ja palkka juoksi. Ruotsalaisten työkaverien kanssa tulin hyvin toimeen. Vähän ne olivat kyllä silmänpalvojia suomalaisiin verrattuna, mutta maassa maan tavalla.
Ruotsi taistelee toisella kädellä huonosti suunniteltua maahanmuuttopolitiikkaa vastaan. Toisella kädellä se pyrkii olemaan maailman ajatuspoliisi.
Siinä sivussa niin ryssä kuin rikollispomokin vain nauravat ja niittävät satoa minkä ehtivät.
Vatuttaisi paljon vähemmän jos se ei olisi naapuri.
Suomalaistunut saksalainen, kirjailija, Roman Schatz, sanoi taannoin, että heti Vatikaanin ja Yhdysvaltojen jälkeen Ruotsi on maailman tekopyhin valtio. Mietin että paikalleen sanottu.
Tekopyhyys näkyi ainakin suhtautumisessa koronaan. Muita maita opetetaan ihmisoikeuksista mutta omat vanhukset jätettiin usein kuolemaan. Lääkäri konsultoi hoitajaa puhelimessa ja määräsi morfiinia joka lamauttaa hengitystä. Jo ennestään hengitysvaikeuksista kärsivälle se on selvä eutanasia. Sitten ollaan että joo, ei voi sanoa vielä mikä maa onnistui ja mikä ei. Halvaksi tuli kun eläkeläiset tapettiin.