Dosentti André Swanström sai viime vuonna markkinoille tutkimuksensa suomalaisten SS-vapaaehtoisista. Kirjan ivallinen nimi Hakaristin ritarit ennakoi jo sen sisällön. Swanströmin kirjaa voidaan pitää vastakirjana professori Mauno Jokipiin kirjoittamalle 1968 ilmestyneelle SS-vapaaehtoistemme historialle Panttipataljoona.
En päässyt hyvillä mielin 1. lukua Myytti ja sen luojat pitemmälle, kun siinä kerrotaan juuri sotatouhuista päässeen parikymppisen Jokipiin ja jääkärieverstin pojan, untersturmfūhrer Ensio Anttilan historian opiskelijoiden yhdistyksen Kronoksen hallituksessa 1945–1946 sopineen, että Jokipii kirjoittaa SS-miesten historian ”oikein”.
Swanström myöntää, ettei ole varmuutta Jokipiin ja Anttilan välisistä keskusteluista mutta päättelee samaan hengenvetoon Anttilalle olleen kuitenkin vaikutusta Jokipiin asenteisiin. Jokipiillä täytyi olla pitkä sihti, kun ensin tuli saada gradu valmiiksi ja kyllä hänellä saattoi väitöskirjakin jo väikkyä mielessä. Sen aiheeksi tuli Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat eli kovin kauaksi SS-vapaaehtoisaiheesta.
Swanströmin mielestä oli raskauttavaa, että tiedekunta määräsi keskiajan tutkijan Jalmari Jaakkolan Jokipiin väitöskirjan ohjaajaksi, kun tämä oli puolustanut Suur-Suomea 1941 pamfletillaan Suomen idänkysymyksessä.
Dosentin mielestä vielä synkempi varjo lankesi Mauno Jokipiin tutkijamaineen ylle, kun hänen isänsä rovasti A. E. Jokipii oli toivottanut kotiutuneille SS-miehille Jumalan siunausta.
Swanström toteaa loppuhenkosessaan: ”Tässä kirjassa SS-myytti on purettu historiallisten dokumenttien valossa”. Dokumentit eivät ole kovin vahvoja, kun lähdeluettelossa on arkistoista vain USA:n kansallisarkisto.
Dosentista tuli Jokipiin tutkijakunniaa loukkaava desantti. Panttipataljoona on tutkimus Suomen valtiojohdon päätöksestä sitoutua Saksaan ja kihlajaislahjaksi Suomi antoi Saksan käyttöön vapaaehtoispataljoonan. Myöhemmin Jokipii upotti vielä nk. ajopuuteorian ja osoitti valtiojohtomme tietoisesti hakeutuneen Saksan vasalliksi.
Äskeinen kansallisarkiston säätytalolla julkaistu selvitys perustui 76 SS-miehen päiväkirjaan tai vastaavaan.
——————————-
Blogini lähteenä olen käyttänyt: Ilkka-Pohjalainen, 15.2.2019, mielipidekirjoitus otsikolla ”Dosentti desanttina”, kirjoittaja Veikko Leväniemi.
Edesmenneen historioitsijan syyttäminen epärehellisyydestä on niin kova väite, että faktat on syytä tarkistaa.
HISTORIA Jyväskylän yliopiston historian professori Mauno Jokipii (1924–2007) oli kansainvälisesti tunnettu toisen maailmansodan historiantutkija. Suomalaisen SS-vapaaehtoisliikkeen tutkijana hän oli uranuurtaja. Jokipiin vuonna 1968 ilmestynyt teos Panttipataljoona (WSOY) on edelleen ainoa tieteelliset kriteerit täyttävä tutkimus suomalaisen SS-vapaaehtoisliikkeen synnystä sekä sodan ajan vaiheista.
Edesmennyt professori joutui kuitenkin kovien väitteiden kohteeksi, kun kirkkohistorian dosentti André Swanström syytti vuonna 2018 kirjassaan Hakaristin ritarit (Atena) Jokipiitä alkuperäislähteiden muunteluista, sekä aineiston tarkoituksellisesta pimittämisestä. Swanström väitti Jokipiin jopa myyneen rehellisyytensä ja tutkijan etiikkansa SS-miesten hyväksi.
Swanströmin oma kirja sai ilmestyttyään ristiriitaisen vastaanoton. Kirjassa useasti siteerattu tutkija Oula Silvennoinen ylisti Helsingin Sanomissa kirjan olevan vuoden tärkein sotahistoriateos. Historiantutkija, professori Ohto Manninen totesi taas omassa arvostelussaan Sotaveteraani-lehdessä, ettei teos täytä historiantutkimuksen kriittisyys- ja laatukriteerejä. Yleisesikuntaeversti ja sotahistorioitsija Sampo Ahto kirjoitti puolestaan Sotilasaikakauslehdessä Jokipiin panettelun olevan hävettävää luettavaa.
Arvostetun historioitsijan kunnian kyseenalaistaminen – hänen kuoltuaan – on poikkeuksellista. Internetin hakusivut mitätöivät nyt tutkijan uran väitteillä epärehellisyydestä.
———————————————–
E.o. lähde: Päivänlehti, riippumaton uutismedia 20.1.2021 otsikolla ”Professori Jokipii ja virheellisesti kyseenalaistettu kunnia -”Kaikki aineistot eivät silloin olleet vielä käytettävissä”, teksti Kari Kallonen.
Kyseessä on alkuosa Kari Kallosen artikkelista.
Tuon kirjan olen lukenut jo ilmestymisvuonna 2018. Ei siinä oikeastaan mitään uutta ilmene. Samantyyppisiä tuotoksia löytyy jopa Pihkalan aikaismuistelmista.
Suomalaiset SS-miehet olivat sotaseikkailijoita kuten niin monet muutkin kansainväliset sotaseikkailijat kaikkialla maailmassa.
Suhteellisen ohuilla todusteilla Swanström suomalaisia SS-miehiä syyttää. Toisaalta pidän aika selvänä että suomalaisetkin joutuivat tekemään sotarikoksia koska kuuluivat SS:ään. Olisi omituista uskoa että suomalaiset olisivat saaneet jonkun erivapauden.
Mitähän ihailtavaa noissa SS-miehissä mahtaa olla? Hyvin sopii kirjan nimen olla ”ivallinen”.
Pastanjauhantaa ideologian pohjalta.
Siinäpä todellista ”tiedettä”.
Meidän ostojohtajamme kansainvälisessä U:ssä oli suomalainen entinen SS upseeri.
Hän oli erinomanen ja tehokas raaka-aineostaja. Jos hommat Saksaan eivät sujuneet, Totti tarttui luuriin ja soitti, niin alkoivathan hommat luistamaan.
Ostamisessa hän teki suoraan hyvän tilin yritykselle ”viivan alle” neuvottelemalla edullisimmat mahdolliset hinnat maailmanmarkkinoilla.
Kyse ei ole SS-miesten ihailusta eikä vihailusta vaan siitä onko teologian tri Andre Swanström loukannut kirjallaan ”Hakaristin ritarit” arvostetun historioitsijan tutkijakunniaa ja julkaisut itse virheellisiä/vääristeltyjä historiatietoja.
Kuten päätoimittaja Kari Kallonen sanoo 20.1.2021 Päivänlehden kyseistä Swanströmin kirjaa ruotivassa artikkelissaan: ”Edesmenneen historioiotsijan syyttäminen epärehellisyydestä on niin kova väite, että faktat on syytä tarkistaa”.
Mauno Jokipii (1924-2007) oli kansainvälisesti tunnettu toisen maailmansodan tutkija ja tuottelias tutkija ja kirjoittaja, jonka johdosta Jyväskylän yliopistossa kehitettiin etenkin paikallishistorian tutkimusta. Jokipii tutki myös 1600-luvun Suomea ja Suomen varhaisinta keskiaikaa. – Wikipedia.
Mä en ole juurikaan ss-vikingeistä lukenut muuta kuin Niilo Lauttamuksen sotaromaanit. Ne kuitenkin tietääkseni pohjautuvat tosiseikkoihin.
Näistä suomalaisista ss-miehistä on aika paljonkin kirjoitettu. Kaikkien akateemisten ja epäakateemisten tutkimusten ja kronikoiden joukossa loistaa kirkkaana informatiiviselta arvoltaan Niilo Lauttamuksen romaanin muotoon laatima ”Vieraan kypärän alla”.
Mutta tutkimusta ja julkaisemista odottaa faktoihin ja yksityiskohtiin paneutuva ss-pataljoonan värväyksen historia yhtä tarkkoine henkilötietoineen kuin SS-sotilaidenkin kohdalla. Pataljoonan sotilaiden toimintaa harmaalta alueeltaankin on hyvin valotettu. Pataljoonan synnyttäjien ja värvaajien teot harmaine alueineenkin ja kytkeytyminen viralliseen Suomeen odottavat kertojiaan. Tässä pätee sama kuin kaikessa sotahistoriassa. Sotatoimien ja taistelujen kuvaaminen ei ole oleellisinta vaan taustojen.
Kyllä on maailman sivu monenkin tutkijan kunniaa loukattu, että ei kannata alkaa numeroa tekemään. Nimenomaan sitä ovat harrastaneet Lasse Kallon edustamat piirit. Mm. erään Ahvion höpökirjoilla.
Eiköhän nämä SS jutut ole taputeltu, natsi siellä natsi täällä. Kuolleitahan nämä alkaa kaikki olla.
Eemeli: ”Kyllä on maailman sivu monen tutkijan kunniaa loukattu, ettei kannata alkaa numeroa tekemään. Nimenomaan sitä ovat harrastaneet Lasse Kallon edustamat piirit. Mm. erään Ahvion höpökirjoilla.”
Eamelin koko kommentti on melko mystinen. Esimerkiksi mitä ”höpöä” Ahvio sitten on kirjoittanut?
Eikö Sokrates (Platonin mukaan) tähdentänyt jo yli kaksituhatta vuotta sitten ”Tieto on oikea käsitys tai uskomus yhdessä perustelun (selityksen) kanssa.
Jos joku esimerkiksi sanoo, että dosenttien Juha Pohjolan ja Oula Silvennoisen kirja ”Tuntematon Lauri Törni” on höpökirja, se ei kerro kirjan sisällöstä mitään muuta kuin sanojan mielipiteen kirjasta (höpökirja). Jos tämä sanoja lisää, että tämä kirja Törnistä alkaa väärällä syntymäajalla ja päättyy väärään kuolinmaahan, ja että kirjassa usein toistetun väitteen mukaan Törni puuhaili Ruotsissa 1949 ritariveljen Alpo Marttisen kanssa, vaikka Marttinen oli siirtynyt jo lähes kolme vuotta aikaisemmin Yhdysvaltoihin, – siinä on jo lihaa luitten ympärillä, ainakin ensihätään.
Muuten, Swandströmin kyseisessä kirjassa usein siteerattu tutkija Oula Silvennoinen ylisti Helsingin Sanomissa Swanströmin kirjan olevan vuoden tärkein sotahistoriateos.
Historiantutkija Ohto Manninen totesi taas omassa arvostelussaan Sotaveteraani-lehdessä, ettei teos täytä historiantutkimuksen kriittisyys- ja laatukriteereitä.
Avauksen kyseisestä kirjasta tein 20.2.19; eipä silloin Lasse Kallolta irronnut kommenttiakaan.
André Swanström
Dosentti André Swanström (s. 1974) on kirkkohistorioitsija, joka on tutkinut aiemmin muun muassa suomalaisia sotilaspastoreita, sotapropagandaa ja antisemitismiä. Nämä aiheet ovat johdattaneet hänet suomalaisten SS-miesten jäljille. Hänen tutkimuksensa ovat herättäneet laajaa huomiota Suomessa ja kansainvälisestikin, ja niiden ansiosta yhdysvaltalainen Simon Wiesenthal -keskus on esittänyt presidentti Sauli Niinistölle pyynnön suomalaisten SS-miesten sotarikosten selvittämisestä.
Otsikkokirjoitus Swanströmistä.
Yllä tiivistelmä minkälaisesta tutkijasta onkaan kysymys.
Ahvio on kirjoittanut täyttä soopaa mm. koronasta.
Kalle Pohjola: ”Avauksen kyseisestä kirjasta tein 20.2.19; eipä silloin Lasse Kallolta irronnut kommnenttiakaan.”
En muista äkkipäätä sellaista avausta.
https://www.pirkanblogit.fi/wp-admin/post.php?post=23011&action=edit
Aukeisikohan tuosta, Lauri Törnistäkin tein samana vuonna avauksen.
Ehdin käydä pikaisella hakuretkellä ja löysin Kalle Pohjolan avauksen PB:ssä 20.8.2019 otsikolla ”Hakaristin ritarit”, ”Tuntematon Lauri Törni”.
Kun tulin takaisin, Kalle oli ehtinyt antaa tuon linkin. En vain päässyt siitä mihinkään.
Kyllä siitä pääsee juuri oikeaan avaukseen kun etusormellaan klikkaa sitä linkkiä.
Niin ja muuten se varsinainen avaukseni oli puoli vuotta aiemmin.
Kalle Pohjola,
ei edelleenkään pääse.
Voitko panna sen varsinaisen avauksen nimen?
Varsinainen avausotsikko: Sotakirja tämäkin mutta kullä se linkistäni avautuu ainakin omalla koneellani.
Kalle Pohjola,
minulla tulee teksti ”Sinulla ei ole oikeuksia muokata tätä kohdetta”.
Tuon toisen avauksesi löysin googlettamalla eri hakusanoilla.
Johtuu siitä, että linkki on blogin kirjoittajan editointilinkki eikä sitä voi käyttää blogin avaamiseen ainakaan muut.
Kyseinen avaus löytyi hakusanalla helposti. Se on julkaistu 10.2.2019.
Käyn lukemassa sen paremman ajan kanssa.
Olen käynyt lukemassa tuon Kalle Pohjolan avauksen ”Sotakirja tämäkin”.
Hakaristin ritarit: Suomalaiset SS-miehet, uskonto, politiikka ja sotarikokset.
Se on Kalle Pohjolan näkemys se.
Itse en ole kirjaa lukenut, mutta sen perusteella mitä arvosteluja olen kyseisestä kirjasta lukenut, suhtaudun siihen varautuneesti enkä niin vähänkään.
Eipä tuo minun näkemykseni ole koska en ko kirjaa kirjoittanut ole, lukenut kylläkin.
Kirja-arvostelut kylläkin ovat aina jonkin henkilön näkemys teoksesta. Näistä sitten voi valita itselleen mieleiset arvostelut ja varsinkaan, jos en ole lukenut kirjaa, en siitä kyllä kommenttejakaan ala väsätä.
Eemeli:”Ahvio on kirjoittanut täyttä soopaa mm. koronasta.”
Ahvio näkyy julkaisseen uuden kirjan ”Koronavirus, globalismi ja pedon merkki.”
Kirja jäänee minulta lukematta. Olen aina ollut hidas uskomaan salaliittoihin, pedon merkkeihin, tuomiopäivän pasuunoihin ja semmoisiin.
Uskon kyllä korkeimpaan voimaan, millä nimellä sitä kutsutaankin, mutta siitä huolimatta tai ehkä juuri sen vuoksi.
Kalle Pohjola 28.1.2021:”Avauksen kyseisestä kirjasta tein 20.2.19; eipä silloin Lasse Kallolta irronnut kommenttiakaan.”
Lasse Kallo 28.1.2021:”Olen käynyt lukemassa tuon Kalle Pohjolan avauksen ”Sotakirja tämäkin.
Hakaristin ritarit: Suomalaiset SS-miehet, uskonto, politiikka ja sotarikokset.
Se on Kalle Pohjolan näkemys se.
Itse en ole kirjaa lukenut, mutta sen perusteella mitä arvosteluja olen kyseisestä kirjasta lukenut, suhtaudun siihen varauksella enkä niin vähänkään.”
Kalle Pohjola 29.1.2021: ”Eipä tuo minun näkemys ole koska en ko kirjaa kirjoittanut ole, lukenut kylläkin.
Kirja-arvostelut kylläkin ovat aina jonkun henkilön näkemys teoksesta. Näistä sitten voi valita itselleen mieluiset arvostelut ja varsinkin jos en ole lukenut kirjaa, en siitä kyllä kommentteja ala väsätä.”
Ollako vai eikö olla.