Painotus osuu ja uppoaa sillä ainoastaa koulutus nostaa menestystä ja työllisyyttä.
Hallitus lähtee riiheen hyvässä taloustilanteessa vaikkakin Suomi on taloudellisen kasvun alisuorittaja. Investoinnit ja innovaatiot vaativat panostuksia.
Aiheesta tänään AL-paperi A14.
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Korkeakoulutuksesta on hyötyä vain jos koulutetaan ammatteihin, joissa on työvoimapula – kuten vaikkapa lääkärit ja ohjelmistosuunnittelijat. Korkeakoulutuksesta on haittaa, jos koulutetaan työttömäksi.
Marin painotti korkeakoulutuksen roolia oppivelvollisuuden täydentämisen jälkeen, mikä on menneillään nyt.
Täytyy määritellä, mikä on korkeakoulutus; siihen kuuluu mm. ammattikorkea, josta valmistuu monenmoisia käytännön tekijöitä.
Täytyy rinnan määritellä, miten koko työelämä muuttuu työntekijätarpeineen, ei pelkästään se, mikä tilanne on nyt.
Siihen taas liittyy tuleva ja varma omavaraisuuden kasvun tarve ja, millaista työtä täällä tullaan tekemään nykyisen kaiken kattavan ”kiinalaisuuden” sijasta.
Edelleen se, että nuorta ”tuontiosaamista” tarvitaan ja kiireesti, jossa mm. osaavat henkilökohtaiset kielenkääntämiskoneet ovat tarpeen siirtymävaiheessa.
Marin varmaan oikealla asialla tässä, varsinkin kun ammattikorkeakoulut luetaan akateemisiksi. Mutta riskejä tai ongelmiakin saattaa tällä tiellä olla. Yksi mielestäni että ei kouluteta yli tarpeen valtiotieteilijöitä, taitelijoita ynnä muita ammattilaisia vain sen vuoksi että niin moni johonkin ammattiin haluaa. Myös se että jos puolet väestä korkeakoulutettuja niin mistä väkeä töihin joissa korkeaa koulutusta ei tarvita kun jo nytkin tämä on ongelma. Eikä saisi rakentaa vaikeuksia laajemman oppisopimuskoulutuksen tielle myöskään.
Tässä olet liiankin oikeassa.
Tiedossa on, että neljännes ei opi tosiasiassa omaa äidinkieltään lukemaan ja kirjoittamaan niin, että pärjäisi tehtävissä, missä ne ovat ehdottoman tärkeitä.
Kuitenkin nämä kykenisivät tehtäviin, missä tarvitaan käden taitoja ja käytännön tekemistä.
Aikanaan nämä menivät kansalaiskouluun ja siitä ammatteihin, mutta se tie tuhottiin peruskoulun tullessa.
Nyt kaikki pakotetaan tasapäisyyden nimissä opiskelemaan mm. kieliä, joita eivät silti tule hallitsemaan ja kuvitellaan, että lisäämällä pakko-opetusta maailma pelastuu.
Surullisinta ovat suomalaiset nuoret, jotka eivät osaa kirjoittaa, laskea, lukea ja ymmärtää luettua eivätkä tunne kellonaikoja mennä töihin.
Oppisopimuskoulutus olisi yksi tehokkain oikeaan ammattiin kuten Myllymatti edellä.
Ennen oli tavan työpaikoillakin ”mestari” joka opetti taidon toiselle, oppi meni eteenpäin, koulutus työn ohessa oli varmasti parasta. Nyt kouluttaudutaan yliopistoissa ammatteihin joihin ei haeta tekijöitä. Ei ole ratkaisu tuoda polkupyöränkorjaajia lämpimistä maista ilman kielitaitoa tänne pyörimään …
Meidän nurkalla on polkupyöräkorjaamo, jossa korjaaja on nuori ranskalainen juristi. Puhuu lisksi englantia ja auttavaa suomea. Hyvin pyyhkii.
Ei pitkälle juristin koulutuksella pääse…..💀💀
”Matala nuorisotyöttömyys, vain vähän syrjäytyneitä, maailmankuuluja laatubrändejä. Sveitsi menestyy, koska se kouluttaa valtaosan peruskoulun päättävistä suoraan ammattiin. Yle tutustui Sveitsissä koulutusjärjestelmään, jonka Kiinakin haluaa kopioida käyttöönsä.” -Yle uutiset 8.5.2018.
Olisiko tässä järkeä?
https://yle.fi/uutiset/3-10194248
Strahmilla on suomalaisille kysymys. Miksi maassa, jossa on maailman paras peruskoulu ja koulutettu kansa, on korkeampi nuorisotyöttömyys kuin monissa muissa Euroopan maissa? Missä mennään vikaan?
Ehkei ole sopeuduttu euron ehtoihin.
Ay:kin käyttää taloudellista ja yhteiskunnallista väkivaltaa haitatakseen pienyrittäjien työllistämismahdollisuuksia.
Kun Sipilän hallitus olisi lisännyt joustavuutta pienyrittäjien palkkaamismahdollisuutta niin, että yrittäjä olisi voinut säädellä työntekijämääräänsä suhdanteiden mukaan, niin ay-mafian rahoissaan kieriskelevät lakkokenraalit järjestivät poliittisen lakon.
Ay-mafia on työttömän pahin vihollinen. Syrjäytyneitä syntyy.
Sääli etten voi nostaa fonttikokoa tässä, että voisin sanoa HEVONPASKAA todella isolla.
Osaamista tämä maa tarvitsee, ei byrokratiaa.
Olisiko sillä mitään merkitystä että päättäjämme myös koulutusasioissa ovat valtaosin nuoria naisia, akateemiisia, valtio-oppineita jne että haluavat panostaa korkeakoulutukseen, että maanläheisempi työelämä ja sen vaatimukset ovat jääneet heille vieraiksi.
Eihän nämä ole metsääkään nähneet…puistossa kävely voi olla survival kokemus …
Entistä useammalla on puistoon mennessään mukanaan survival-puukko. Olemme ruotsalaistumassa. Freudentalisti-vapaamuurari-luciferisti Lipposen unelma toteutuu pikkuhiljaa.
Tämä maa tarvitsee osaamista kuten Kyuu edellä. Sitä osaamista saadaan koulutuksella, mutta siihen pitää osallistua niiden firmojen jotka haluavat osaajia.
Haistan tästä koko puheesta hurjan määrän yliopistoaatteen sokeaa uskoa, mutta kovin vähän osaamisen ymmärtämistä.
Hallitus on ollut sotajalalla niin luonnontieteitä kuin monenlaista ammattiosaamistakin vastaan. Tämä haiskahtaa sen jatkolta.
Nykyhallitus ”nauttii” orpopojan entisissä hallituksissa mukana olosta. Jonkun täytyy korjata äärimmäiset möhläykset jänteikkäämmällä suunnitelmalla ja toteutuksella.
Nykyhallituksen puuhastelut sivät ainakaan näytä siltä ”jänteikkäämmältä suunnitelmalta ja toteutukselta”.
Se, että rvelkaahaa jaetaan miljarditolkulla, mutta yhteiskunnalle välttämättömästä tieintrasta ja poliisista vähennetään rahaa on loistava osoitus typeryydestä.
Sulla on sama vika joka asiaan, typerä ja kyvytön hallitus, holtiton velka ja kamala tuhlaus.
.. ja ratkaisu kaikkeen= tehdään niin kuin ennenkin.
Et viitsisi jauhaa paskaa Karjalainen.
Kukaan ei ole esittänyt , että tehtäisiin niin kuin ennenkin.
Oma satuilusi ei tarkoita, että muut olisivat yhtä tyhmiä.
Tosiasia kuitenkin on, että tieinfrasta ja poliiseilta yritetään vähentää, vaikka velkaa on otettu 20 miljardia.
Tätä ei sokea hallitususkosi miksikään muuta.
Muuta korkeakoulua en ole käynyt, kuin Pispan koulu.
Se tosin oli siihen aikaan Tampereen korkeimmalla sijainnut koulu, mutta sen opin, että ilman oppimista ja osaamista ei pärjää, ainakin luulen niin, koska olen pärjännyt.
Sen vaikutuksen olen saanut, että korkeakoulussakaan ei voi oppia, ellei opettajilla ole osaamista muusta, kuin luennoinnista, siis teoriasta.
Pelkällä teorialla ei saada aikaan muuta, kuin tyhjää teoriaa, ei kourissa tuntuvaa.
Valitettavasti suuri osa työttömistä ovat istuneet suuren osan elämästään kuuntelemassa teoretisointia ilman konkreettista oppia.
Osaavat sitten ainakin syödä shipsejä ja juoda cokista ja pelailla pelejä.
Pelien tekemisellä tehdään paljon rahaa ja sehän on elämän tarkoitus!
Juhani Putkinen kommentoi 19.8.2021 09:02 :
Korkeakoulutuksesta on hyötyä vain jos koulutetaan ammatteihin, joissa on työvoimapula – kuten vaikkapa lääkärit ja ohjelmistosuunnittelijat. Korkeakoulutuksesta on haittaa, jos koulutetaan työttömäksi.
******************************************************************************
Juuri näin!
******************************************************************************
:
.
https://akavaworks.fi/julkaisut/artikkelit/korkeakoulutettujen-tyottomyys-lisaantynyt-tyottomyyskatsaus-toukokuu-2020/
.
Korkeakoulutettujen työttömyys lisääntynyt – työttömyyskatsaus toukokuu 2020
.
Korkeakoulutettujen työttömyys kääntyi maaliskuussa koronapandemian ja siitä seuranneiden rajoitustoimien alkamisen myötä nopeasti rajuun kasvuun. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2020 huhtikuun lopussa yhteensä 42 256. Määrä on 9 200 henkilöä (+27,8 %) enemmän kuin vuotta aiemmin.
.
1.6.2020
No pitäisi olla ihan selvää että aina koulutetaan tiettyyn tarpeeseen. Jos ja kun koulutukseen annetaan rahaa niin hallituksen lisäksi pitää olla ao osaajat pistämään asiat järjestykseen.