Liekö täällä mukana pitkällä siimalla kalastajia. Itselläni on pyydyksestä hienoja muistoja nuorelta iältäni. Enon kanssa kalasteltiin, syötettiin joskus kastemadoilla, toisinaan elävillä ruutanoilla. Jo syöttien hankinta jo kiihoitti nuoren miehen mieltä. Sateen jälkeen Tammelan Mustialan pelloilta iltahämärissä noukittiin madot ja ruutanat savennostamisen jäljiltä syntyneistä vesilammeista samojen peltojen reunassa pitkävartisella haavilla. Ruutanasyöteillä tavoiteltiin kuhia Pyhä- ja Kuivajärvestä, madoilla ahvenia myös hienosta Saloisten erämaajärvestä.
Kuva on viime kesältä, on näet minulla naapuri joka myös nuoruudessaan on pitkällä siimalla kalastellut. Nostalgisessa mielentilassa siima pari kertaa laskettiin.
Tiedän että Kallelle tämä on tuttua tarinaa, koska olen kansaan nenikkäin näistä keskustellut.
Isäni mukana olin monesti nuorena pitkänsiiman laskussa. Kaikkein eniten tuli madetta.
Isojärven syvänteistä kesällä?
Sieltä
Kyllä tuolla pitkäsiimalla on paljonkin tullut kalastelluksi.
Sopivia syöttejä koukkuihin ja niihin sai ahvenia ja särkiä syöteiksi hauille ja isommille ahvenille sekä mateille.
Ei tainnut kertaakaan jäädä kalatta sillä, vaan yksi penteleen kala- ja rapurosvo varasti perimäni hyvän pitkäsiiman enkä toista hyvää ole tilalle löytänyt.
Kyllä pitkäsiima tuttu laji on.
On se tuo pitkäsiima tuttu vuosien varrelta. Merellä 1000-koukkuinen lohisiima (ajosiima) ja nyt täällä sisävesillä 200-koukkuinen. Kyllä kalaa tulee.
Ennen edesmenoaan naapurini lahjoitti siimansa minulle. Mutta kun nykyään ei ole venettä eikä lupia.
Luulis sitä kalaa helpommallakin tavalla saada kuin pitkien siimojen sotkeutuessa. No onhan siinä koukuille omat paikkansa ja järjestys. Mutta tuo syöttien kanssa pulaaminen vesillä???
Mielestäni pitkän siiman käsittely on huomattavasti helpompaa kuin korkeiden (yli 30 korkeat) verkkojen käsittely. Näissä lyhyissä, kiinteissä siimoissa nuo koukut jos ovat kovin pieniä, ne ovat vaikeammin käsiteltäviä koukkujen pienuudesta johtuen. Ajosiimassa koukut taas ovat kuuden nollan koukkuja eli suurimpia mitä markkinoilla on.
Minulla on parikin siimaa en vaan niitä ole käyttänyt pitkiin aikoihin syynä juuri tuo Heikin mainitsema syöttien kanssa pelaaminen
On aika työlästä touhua kun on virkistys kalastaja eikä ammattikalastaja terv tepivaari
Kyllä pitkäsiima on hyvinkin tuttu. Syöteiksi yritettiin löytää ruutanoita savilävistä, tai sitten rannoista isompia kivennuoliaisia.
Samalla reisulla, kun nostettiin pitkäsiima laatikkoon, tutkittiin kymmenkunta iskukoukkua. Koukut taitavat olla tallessa vieläkin.
Noin 10 vuotta sitten Porvoossa, kokeilin kielletyillä iskukoukuilla talviavannosta haukea, syöttinä silakka, sain. On se vaarallinen peli omille sormille.
Hauelle vieläkin vaarallisempi menee henki terv tepivaari
Eivät Heikki iskukoukut ole mitään kiellettyjä pyyntivälineitä. Madehara on, samoin rokastus on kiellettyjä, eli pyyntimuodot, joissa kalaa pyritään tartuttamaan ulkopuolelta.
Pojanklossina suosituin pilkkini oli ns ryöstäjä, avantoon kun tiputteli kauraryynejä ja ryöstäjä reikään; varmaa saalista.
Koulupoikana talvisaikaan pidin iskukoukkuja silakkasyöteillä, haukea ja madetta tuli hyvin. Vain yhden kerran laukesi käsiin, kynnen vierestä etusormesta meni läpi, ei sattunut sillä hetkellä koska hyppyset olivat niin kohmeessa.
Kesällä kokeiltiin särkisyötillä myös koukkuja joita sanottiin polvivääriksi, haukea niilläkin sai.