Hyppysiini sattui päivän Ilta-Sanomat. Selasin läpi, ei ollut mitään mikä kiinnostaisi mutta urheilu osioon kiinnitin huomioni. Oli kirjoitettu kaksi aukeamaa nuorten jääkiekosta, liki sivu ulkomaan potkupalloa kun joku Celsea oli saanut selkäänsä. Vain hikiset parikymmentä senttiä yhtä palstaa yhdestä hiihdon päätapahtumasta eli Tour de Skiistä.
Mitäs minä kapinoimaan, lehtihän kirjoittaa siitä mistä maksava yleisö tykkää. Mutta kyllä se surettaa vanhankansan ihmisenä jolle suuren ikänsä on hiihto ollut urheilulaji jota innolla olen seurannut.
Hiihdon alamäki alkoi minusta jo siitä että tuli tuo v-tyyli tai vapaaksi tyyliksi sitä sanotaan, miksiköhän. On luonnottoman näköistä ja varmaan tuhansia hehtaareja hyvää metsääkin raivattu leveitä paanoja halullisten luistella sukset jalassa. Nämä kertarykäyslähdöt ja takaa-ajot ovat myös yhtä tyhjää kotkotusta. Pitäisi olla rehelliset ja konstailemattomat väliaikalähdöt ja enemmän pitkiä matkoja, 50 ja 30 kilometrin hiihtoja.
Hiihtojen selostuskin mennyt oudoksi, höpötetään peesistä, hapoista, leirien korkeuksista ja ties mistä, iloitaan jos suomalainen mieshiihtäjä sijoittuu kolmenkymmenen joukkoon.
Täysin samaa mieltä.
Samoin, ei paremmin voi sanoa. Siksi olen lopettanut mokoman seurannan.
Koen lievää syyllisyyttä siihen, että Esko Ahon ollessa Hiihtoliiton pj.,ehdotin hänelle vakavasti hyvin nopeaa stadionilta katsottavaa sprinttiä Lahdessa.
.
Minä hiihtelin jo silloin luistellen molemmin suksin, kun Siitonen voitteli Finlandia-hiihtoja vielä yhden suksen luistelulla.
Olin myös vakuuttunut sen ruottalaisen, Booklööfin, v-tyylistä. Jätkältä riistettiin tyylipisteitä, vaikka minä pidin tyyliä näyttävämpänä.
Nykäsenkin tyyli oli vähän vino. Sukset toiseen suuntaan ja keho toiseen suuntaan kantopinnan lisäämiseksi.
Tykkään myös noista ryhmärytinöistä, joissa taktiikan merkitys korostuu.
——-
Urheilua en juurikaan enää seuraa. Huomenna aamuneljän jälkeen on nuorilla Suomi-USA. Täytyy panna kello herätykselle.
——
Tänään oli loistava hiihtokeli ja upeat maisemat. Todella hieno kokemus, joka ei kuitenkaan edennyt maaniseen vaiheeseen. Olo on nyt kivalla tavalla vetelä..
Kiekkokaukalolla näytti olevan hyvä jää. Mutta jätän tuonnemmaksi, ettei mene ylirasituksen puolelle.
Tottahan avarasti ja ennakkoluuloitta urheilun uusia ilmentymiä seuraavat saavat enemmän iloa kilpailujen seuraamisesta ja ärsykkeitä omaankin liikuntaansa. Oikeastaan kadehdin heitä, itse kun olen jäykistynyt pitämään sellaisesta joka oli nuorempana tapana.
Mutta rajansa kai kaikella, vai mitenkähän suuri yleisö suhtautuisi jos alettaisiin järjestää kisoja joissa hiihdetään persus edellä.
Onhan näitä lajeja täällä Tammelassakin; esimerkkinä tuplamäystinhiihto, rautakankikävely jne.
Kyläkauppa voisi järjestää persushiihtoja ja estehiihtoja.
Myös muinaisten maailmanennätysten parantaminen jääladuilla kiinnostaisi.
Kymmenen kilsaa yhteen suuntaan ja sama takaisin. Silti voisi olla tarpeen tuuliraja, jos satakin kilsaa pisteltäisiin, voisi viimeisellä etapilla takatuuli auttaa liikaa.
Herra B keksi Veen sattumalta. Hypyssä sukset levisivät vähän liikaa, mutta hypyn pituus yllätti. Herra B oli älyisämpi kuin muut suksensa vahingossa levittäneet, Vee oli keksitty.
…..
Yhtä merkittävä keksintö tapahtui golfissa. Muuan manne oli kolhinut pallonsa. Käytti sitä kuitenkin huomaten, että kolhittu pallo lensi pidemmälle (muistaakseni) kuin sileä pallo (vai oliko pallo vakaampi sivutuulessa?) No, joka tapauksessa nykyään kaikki pelaavat pallolla, jonka pinta on kuoppainen.
——
Jos kuopat pienentävät ilmanvastusta esimerkiksi pienentämällä pallon taakse muodostuvaa alipainetta, niin eikö samaa voisi soveltaa myös autoilussa? Hakattaisiin Ladaa perunasäkillä nopeuden lisäämiseksi ja bensan kulutuksen vähentämiseksi
Herra B lähti mäkeen vielä viisikymppisenä:
https://www.iltalehti.fi/talviurheilu/a/2016021321114330
Selvä asia on kuitenkin monipuolinen liikunta lapsena antaa hyvän alun johonkin lajiin vanhempana
Ei viisvuotiaan vielä tarvitse perehtyä vain yhteen lajin sen aika tulee myöhemmin kunhan ensin tietää mitä haluaa aikuisena tehdä
Monipuolisuudella taataan hyvä pohja lajiin kun lajiin terv tepivaari
Telinevoimistelu ja monet eri juoksu- ja hiihtolajit antavat hyvän pohjan.
Jääkiekko ja jalkapallo ovat nuorten monipuolisen liikunnan pahimpia vihollisia
Jääkiekko, jalkapallo, koripallo ja lajit, jotka ovat liikeradoiltaan tempoilevia aiheuttavat liian nuorena aloituslajeina luu-jänne ja lihasvammoja kun ja, jos lihaksisto ja luusto ei ole vielä kehittynyt kestämään voimakasta rasitusta.
Sen sijaan, nuo mainitsemani lajit vahvistavat tasapainoisesti niin koko kroppaa kuin aerobista kestävyyttä. Voihan sitä siinä ohessa kiekkoilla ja palloilla, mutta ei päälajeina vielä.
Eiköhän se ole melkoisen tärkeätä, että kasvuikäiset nuoret harrastavat monipuolista liikuntaa. Tietysti siihen liikuntamuotoon kuuluu, niin yksilö- kuin joukkuelajejakin. Yksilölajeissa saavat lihakset ym paikat tarvittavaa liikuntaa ja joukkuelajeissa sen lisäksi sosiaalista läsnäoloa.
Suuri vastuu kuuluu koululaitokselle ja siellä opettajille ja sitä vartenhan ovat erilaiset liikuntatunnnit. Aika paljon on tietysti kyseisestä opettajasta kiinni, miten hyvin hän on motivoitunut hoitamaan omia tehtäviään, niistäkin on nähty monenlaisia esimerkkejä.
Minä ainakin aikanaan pidin siitä, kun jotain sai tehdä yksin ja välillä taas yhdessä. Liikuntatunneista yleensäkin pidin hyvin pajon, siitä varmaan johtuu se kun vielä nykyäänkin seuraan urheilua laidasta laitaan.
Onko tuossa miesten nykyhiihdossa paljonkaan seurattavaa; rus,rus, rus …..ja sitten kun on norskit kin mukana niin nor, rus, nor, rus… Hoh hoi jaa !!
Niin kai, kun norjalaiset vapauttivat palkintopallin. Oli se melkoista haukoteltavaa ennenkin.