Viime kesä oli sienien suhteen pettymys.
Alkukesän korkea lämpö ennakoi hyvää herkkutattisatoa.
Se, että mäntyjen pituuskasvu jäi alle puoleen normaalista todistaa, että vettä saatiin keväällä ja alkukesästä liian vähän. Muutamia tatteja löysin aivan järven rannasta. Ne olivat yli-ikäisiä, koska en ollut älynnyt siitä etsiä.
Nyt tilanne on täysin toinen. Sulamisvesiä oli runsaasti ja runsaat lämpimät sateet ovat lämmittäneet maan. Vesialtaiden pinnat ovat jopa puoli metriä tavallista korkeammalla.
Toistaiseksi mahdollisuudet kahden vuosikymmenen takaisen kaltaiselle jättisadolle ovat olemassa. Herkkutattia saataneen heinäkuun lopulla. Nam nam.
Korvasienisato on ollut hyvä.
Valtaisasta haperosadosta on kohta 40 v. Niitä päässee keräämään tämän kuun lopulla.
Keltavahveroa tullee niin paljon, ettei kaivata virolaisia vahveroita. Vahveroitakaan ei passaa ahmia liikaa. Vahveron karvasaineiden tiedetään rasittavan maksaa ja kai munuaisiakin.
Tampereen seudulla saatiin tsernobiiliä, joten haperoista ja rouskuista sitä kannattaisi poistaa.
https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikeryhmat/ruokasienet/sienten-kasittely/sienten-kasittelyohjeet-cesium-137-vahentamiseksi/
Korvasienisato oli oikeastaan hyvä, suurimman osan keräsin pihapiiristämme.
Tatteja uskoisin kertyvän jos sateita saadaan; nyt on liian kuivaa ja meillä vedet tosi alhaalla.
Kantarellista en ison paljon välitä, ei ole mielestäni maukas sieni. Tatit sitä vastoin ovat sienien aatelia.
Mm voikukan ja vahveroiden karvasaineet ovat ruuansulatukselle stimulantteja, siis hyödyllisiä.
Voikukkaa on wikin mukaan pari sataa alalajia. Kapealehtiset ovat kai karvaampia. Olen nyt maistellut korkeakasvuisia leveälehtisiä. Liian karvaita. Odottaisin löytäväni mehevämmän makuisia.
Minä pidän lämpimästä ja aurinkoisesta kesästä. Ukkoskuuroista pidän ja rajuistakin kuurottaisista sateista, mutta tasaisen harmaa sadesää vetää mieleni matalaksi.
Veljentyttärellä oli hiljan Sahalahdella istutukset huuhtoutuneet rankkasateessa rinnettä alas.