En ole tutustunut pohdintoihin Saharan ilmaston muuttamiseksi, vaan lähestyn asiaa jokamiestasolla ja fysikaalisiin seikkojen perustaen.
Ilman raskaus:
Ilman raskaus riippuu sen lämpimyydestä ja kosteudesta. Kuivan ilman keskiraskaus on verrannollinen typpimolekyylin N2 painoon 2×14=28. Vesimolekyylin H2O paino on 2×1+16=18.
Mitä enemmän ilmassa on vesikaasua, sitä kevyempää ilma on. Tästä johtuu se, että kostea ilma saa ilmanpainemittarin viisarin siirtymään vasemmalle.
Kevyt kostea ilma pyrkii nousemaan ylös päin. Näitä virtauksia purjelentäjät hyödyntävät.
Noustessaan ylös päin se kylmenee ja kastepisteen ohittaessaan aiheuttaa sateen.
Noustessaan ylös kostea ilma imee paikalle kuivempaa ilmaa korkeapaineen alueelta.
——–
Koko Saharan alueelle pitäisi saada aikaan matala paine imemään ilmaa ympäröiviltä merialueilta. Tämä voitaisiin saada aikaan Saharan keinokastelun avulla, mutta kastelu merivedellä suolaisi maan.
Kannattaisi luullakseni muodostaa Laatokan laajuinen tekojärvi Libyan aavikon hautavajoamaan.(Egyptin puolella).Vajoaman täyttämiseen tarvittaisiin 80 kilometrin tunneli (Päijännetunnelin pituus on 120 km).
Tekojärvi voisi olla jopa ratkaiseva apu Saharan ilmastonmuutokseen, joka kuitenkin voisi olla hidas.
Heikentävä mahdollisuus olisi se, ettei muodostuva matalapaine sittenkään imisi tarpeeksi kosteaa ilmaa Välimereltä vaan sen sijaan enemmän raskasta kuivaa ilmaa ympäröivästä autiomaasta, joka puolestaan täydentyisi yläilmakehän vähän kosteutta sisältävällä kylmällä ilmalla. Tällöin Saharan lämpötila alenisi. Aleneva lämpötila saattaisi suosia eliökuntaa ja kasveja, ellei tulisi yöhalloja.
Monta monessa.
Mahtaisiko maailmanpankki lainoittaa tekojärven tunneloinnin?
https://vm.fi/kansainvaliset-rahoitusasiat/maailmanpankki
Suomessa järviveden lämpötila nousee joskus 25:een. Libyan aavikon Saimaan lämpötila saattaisi nousta 35:een. Tämä johtaisi voimakkaaseen haihtumiseen etenkin johtuen autiomaan kuivasta ilmasta, jota virtaisi kevyen vesipitoisen ylös virtaavan ilman tilalle. ”Saimaan” pinnasta saattaisi haihtua jopa metrin verran vuodessa.
Nopeasti nousevat ilmavirtaukset Libyan aavikon Saimaan yläpuolella johtaisivat ukkosmyrskyihin. Salamat valmistaisivat typestä ja hapesta lannoitetta eli nitraattia, joka olisi tarpeen kasvullisuuden lisäämiseksi sadealueella. Fosforista ja muista hivenaineista saattaisi olla puutetta.
Eikös siellä Saharan alla ole mittaamattomat pohjavesivarannot.
Onhan tätä pohdittu moneen otteeseen ja sinänsä paljon uskottavaa tiedettä pohjalla.
Vaan yksi iso asia puuttuu, eikä se ole raha vaan alueen vakaus.
Mitkähän olivat ratkaisumalleista päällimmäiset?
Gaddafi varmaan hyödynsi pohjavettä vihreyttä levittäessään. Mutta pohjavesi hupenee, jos sade-haihdunta on – merkkinen.
Israelissa on pohjavesi alentunut huomattavasti hedelmätarhojen ja vihannesviljelyn takia.
Saharaan tarvittaisiin asteita, jotta syntyisi pintakasvillisuutta estämään hiekka ja pölymyrskyjä. Täälläkin huomasi joskus helmikuussa hiihdellessä Saharan keltaista pölyä hangella.
USA:ssa oli tuhoisia pölymyrskyjä 1930- luvulla sen takia, että Atlannin pinta oli Tyynenmeren pintaa lämpimämpi.
Saharasta lentää usein hiekkaa Kanarian saarille. Tällöin Atlantin pintavesi lienee tavallista lämpimämpää niin, että vettä haihtuu.
Tuli vähän googlailtua:
Saharan kuivuminen on jatkunut viisi tuhatta vuotta. On vaihtunut vettä enemmän kuin on satanut.
On alueita, joille ei sada vuosikausiin ja yleinen vuotuinen sademäärä on nykyään satakunta milliä vuodessa.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sahara
Vesitasetta ei parantane puiden istutus. Puut käyttäisivät hyväkseen pohjavettä, joka vähenisi.
———-
On funtsittu, että Saharan lämpötilaa voitaisiin alentaa peittämällä autiomaa aurinkokennoilla.
Mitenkähän nuo kennot säilyisivät hiekkamyrskyissä ja hiekkadyynien vaelluksessa?
Pelkäänpä, että aurinkokennotuksen seurauksena olisi käsittämätön määrä kierrätyskelvotonta roinaa sen jälkeen, kun kennoja valmistaneet tehtaat olisivat tuhlanneet energiaa ja saastuttaneet ympäristöä.
—-
Ovat funtsineet, että tuulivoimalat sekoittaisivat ilmamassoja siinä määrin, että sateet lisääntyisivät 50%.
Mutta mihin 150 milliä vuodessa riittäisi, kun Suomessakin sataa yli nelinkertaisesti.
Ja kuinka pitkään tuulivoimalat kestäisivät hiekkamyrskyjä?
Yksinkertaisinta olisi tuoda selvää vettä alueelle täyttämällä Saimaan kokoinen Qattaran syvänne Egyptissä lähellä Libyan rajaa. Siinä on vuoria ympärillä Välimeren ja Idän suuntaan, joten on luultavaa, että sateet Libyan aavikolla lisääntyisivät koko vuoden aikana.
Tällä tavoin tilanne saattaisi kohentua jo sadassa vuodessa vähän kauempanakin..
Saharassa on todellisuudessa valtava vesivarasto hiekkadyynien alla. Sen metsitys epäonnistuu ihmiskäsin, koska polttavat ilmasto-olosuhteet estävät sen.
Saharaan pitäisi saada ilmaston muutos. Se voisi tapahtua tuomalla sinne haihtuvaa vettä, joka toisi pilviä ja sateita.
Qattaran vajoama on vuorten ympäröimä, joten ”Saimaasta” haihtuva vesi todennäköisesti tiivistyisi vuorten rinteille ja syntyvät joet johtaisivat suolatonta vettä Libyan aavikolle, jossa se nostaisi pohjaveden pintaa ja voisi muodostaa uusia keitaita.
Suurin este ”Saimaan” muodostamiselle saattaa olla pelko pohjaveden suolaantumisesta. Suolaantumista edistäisi se, että pohjaveden pinta on vajonnut liian alas.
”Saimaa” aiheuttaisi myös kriisin altaan alueella sijaitsevalle Siwan berberi-kulttuurille (yli 20 000 asukasta). Siwan pinta on 18 m Välimeren pintaa alempana.
Mutta yli sata metristä syvintä monttua voitaisiin käyttää sähkövoimalan hyväksi jo nyt. Mutta niin suurta sähkömäärää ei lähitienoolla tarvittane. Voimala kannattaisi rakentaa vesitunnelin alkupäähän.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Siwa_(keidas)