Tänään lähtiessäni Forssan kylään, peruuttelin, kunnes kolahti. Luotin liiaksi peruutustutkaa (neljä sensoria), sitten kolahti, nimittäin venetreilerin aisaan.
Jostain syystä sensorit eivät reagoineet vaakatasoista vetoaisaa. Kolahti. Menin katsomaan ”vaurioita”, ei mitään, tuo vetokoukku otti vastaan kevyehkön kolhaisun; ei vaurioita.
Yleensäkkin mm pysäköintipaikalla, pysäköin ns ”läpiajoruutuun”.
Siis jos autossani ei olisi ollut vetokoukkua; vaurioita olisi tullut.
Samoja kokemuksia. Kerrankin tömäytin isoon petäjään koukun niin että puusta koukun kohdalla kaarnat irtosivat. Säikähdyksellä selvisin.
Aika moni on kertonut, että hän unohti peräkärrujen olemassaolon, kun lähti peruuttamaan, silloin saattaa se takalokasuojan kulma kolhiintua.
Minäkin peruutin kerran, vaikka ei koskaan ole ollut koukussa kiinni mikään, niin osuin yhden tuttavan pihassa kaivon betonirenkaaseen. Se ylin rengas oli puolisen metriä maanpinnan yläpuolelle. Oli se aika tömäys, kun en tiennyt kaivon olemassaoloa ja minä hiukan vauhdilla peruutin. Ei edes koukku taipunut yhtään.
Kannattaa kolhia auto ajamalla ojaan eikä peruuttamalla, on tasa-arvoisempaa vetokoukuttomien kannalta.
Kun tulee ikää se peruuttaminen on hankalampaa. Roska-auton kuljettaja sanoi että peruuttaa ihan työkseen, mutta empä kysynyt montako kolhua. Itsellä on vetokoukku enkä luota peruututstutkaan. Paremmissa autoissa on kamera joka näyttää sivuille ja taakse.
No työkaveri kerran peruutti sitten kuului vaan lievä napsahdus no oneksi oli toinen autossaan joka töräytti torvea
No eihän siinä suurempaa haittaa tullut muovipuskuri oli noussut ja joustannut mutta vetokoukku oli mennyt sen alle olis tulut asuntovaunu naapurin autosta
Ei se mutta eipä ollut helppo nostaa sitä toista ylemmäls että vetokoukku olis tullut ulos terv tepivaari