Juuri äsken kun noiden kujien varsilta siimaleikkurilla siisteilin noita kujien reunarönsyjä; äkkiä huomasin leikanneeni puupinon vierestä melkein jalkapallon kokoisen ampiaispesän; kiirettä tuli, nimittäin minulle jos ampiaisillekkin. Sisätiloihin oli pakko paeta.
Siis, toistaiseksi sisällä ollaan ainakin vähän aikaa.
Viikko pari sitten ajeltiin vävypojan kanssa klapeja ulkokatoksesta mönkijällä puuliiteriin. Olihan se silloin melko hikistä hommaa, mutta puut olivat kuivia.
Heiteltiin niitä rattaille, kun yht äkkiä vävypoika loikki ainakin viiden metrin päähän. Tuijotti sieltä minua kuin aavetta, eikä puhunut mitään. Silloin vasta huomasin, että minähän olin ampiaisten ympäröimä ja näin parhaaksi myös häipyä. Yhden piikin ehdin saada ja se vihoitteli monta päivää. Minullehan se oli tuttua, kun aikanaan paljonkin pelasin mehiläisten kanssa.
Nyt oli kyseessä harvinaisen kiukkuinen ampiaispesä. En saanut sitä siirrettyä,, muuten kuin vähitellen rikkomalla.
Itse onnistuin astumaan ampiaisen päälle ja kyllähän siitä vähän jalka otti osumaa.
Nyt tosin tuulee toistakymmentä metriä sekunnissa niin ei paljon ampiaiset kiusi.
Muistan kun pikkuveljeäni pisti 7 ampiaista samaan aikaan kasvoihin vuonna 1986. Tuli kiire sairaalaan.
Toiset ovat niin allergisia, että jo yhhdestäkin piikista sattaa tulla tarve lähteä lääkäriin. Se saattaa turvottaa ja sitä kautta estää hengityselimien toimintaa.