Savustin eilen sellaisia kymmensenttisiä muikkuja puolisen kiloa.
Tänään sitten inspiroin ”muikkupadan”. Pari pakettia pekonia silppusin ja kaksi punasipulia. Pannulle kuullottumaan. Sitä pekoni-, sipulisilppua pikkuisen lasivuoan pohjalle; ladoin kerroksen muikkuja, mustapippuria myllystä, muutama kapris ja muikkujen päälle tuoretta ruohosipuli-, rosmariinisilppua, taas muutama kapris päälle ja sitä sipuli-, pekonisilppua. Kerros muikkuja, vielä kerran ja edelliset yrtit ja mausteineen. Päälle pekoni-, sipulisilppua ja kaprista. Kruunaus juustorouheella.
Uuni kahteensataan ylä-,alalämpö ja siellä kannen alla tunnin verran, sitten pudotin lämmön sataan viiteenkymmeneen ja kansi pois ja takaisin pata uuniin.
Kun puolitoista tuntia oli kulunut; jännityksellä nostin vuoan pöytään ja kuulemaan vaimon kommentit.
Huomatkaa, en käyttänyt suolaa laisinkaan; pekoni kun on suolaista, kuin myöskin kapris.
Sain luvan tehdä toistekkin.
Jäikö Mirrille oma osa:))
Tokihan Mirrille oma osuutensa lankesi, kuten aina. Itseasiassa Mirri sai ensiksi lauantaina annoksensa tuoretta muikkua, sitten eilen savumuikkua (jätän aina Mirrille suolaamatta osan) ja viimeksi eilen muikku-, pekonipataa. Hyvin kelpasi ja näkeehän sen Mirrin vähän hyljemäisestä olemuksesta ja loistavan mustasta karvasta, että herkkuja on saatu.
Kissa muuten ei maista esim makeaa, se tutkitusti maistaa vain suolaisen, happaman ja karvaan mutta kaikki todella terävästi.
Mulla oli poronkäristettä aitdon karpalohillonkera pottumuusi kyljessä terv tepivaari
Mulla oli poron käristettä aidolla karpalohillolla pottumuusi kyljessä terv tepivaari
Minulla voissa paistettua kuhaa katkarapukastikkeella.
Jaa, jouduin tyytymään padassa n. 125 asteessa hitaasti valmistettuun hirvenpaistiin paremman puuttuessa.
Minä taas saan cesium 137 täydennykseni sienistä, lähinnä. Riistaa meillä melko harvoin syödään.
Oikeaa suomaista riistaa ei saa oikein mistään. Hirveä jonkin verran ajajmaan hallista.
..ajallaan…
Halliin minulla on pitkähkö matka mutta tuolta naapurista on sitä hirvieläinten lihaa ollut tarjolla, jopa kuukausia.
Kesällä, jos matkustus on mahdollista, tuolta eteläisestä naapurista tuon kyllä hirveä sekä saksanhirveä, jopa valmiiksi savustettunakin.